Tekoäly on tullut osaksi jokapäiväistä elämäämme. Kuluttajina törmäämme algoritmeihin muun muassa suoratoistopalvelun ehdottaessa meille kuunneltavaa tai katsottavaa. Yrityksissä tekoälyn odotetaan helpottavan erityisesti koko ajan kasvavien datamassojen käsittelyä. 

Vuonna 2017 Suomi loi ensimmäisten EU-maiden joukossa tekoälystrategian, johon perustava Tekoäly 4.0 -ohjelma käynnistyi viime syksynä. Ohjelman tarkoitus on vahvistaa digitaalisuutta ja talouskasvua. Sen puitteissa halutaan lisätä erityisesti pk-yritysten digitaitoja.

Tekoälyn hyödyntäminen myös kiinnostaa yrityksiä.

Ite wikin ja Baswaren toteuttamaan Talouden ja hankinnan tila 2020 -tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 25 prosenttia ilmoitti tekoälyn hyödyntämisen yhdeksi tärkeimmistä kehityskohteistaan. Vielä suuremmasta kiinnostuksesta kerrottiin alkusyksystä 2020 julkaistussa State of AI in Finland -raportissa. Suomen Tekoälykiihdyttämön (FAIA) vuonna 2019 tekemässä kyselyssä jopa 86 prosenttia yrityksistä kertoi pyrkivänsä lisäämään tekoälyn hyödyntämistä. Raportin mukaan tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on nelinkertaistunut vain kolmessa vuodessa.

Puhe tekoälyn ympärillä on pysynyt vahvasti teknologiavetoisena, vaikka sen hyödyntämiseen liittyy myös monia eettisiä kysymyksiä. VTT:n johtavat tutkijat Jaana Leikas ja Mika Nieminen vastasivat niistä kuuteen.

1.Mitkä keskeiset asiat yritysten tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta, kun tekoälyä aletaan hyödyntää?

– Luotettavuus, eettisyys ja lainmukaisuus ovat Euroopan komission vaatimuksia tekoälyn kehitykselle. Yksi keskeinen haaste on syrjinnän mahdollisuuden eliminointi. Algoritmit pystyvät tuottamaan uutta tietoa yhdistelemällä ja lajittelemalla sitä tietomassoista. Pahimmillaan ne voivat kuitenkin vahvistaa vinoutunutta maailmankuvaa tai toteuttaa arvojemme vastaisia tavoitteita. Voimmeko olla varmoja, että tekoäly tuottaa meille luotettavaa tietoa, Nieminen pohtii.

Monia ihmisiä saattaa huolettaa myös oman yksityisyyden katoaminen. Meistä kerätty data näet avaa aivan uudenlaisen näkymän elämäämme. Leikas ja Nieminen kehottavat tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä pohtimaan ainakin kahta kysymystä.

– Miten datan välittämiseen ja mahdolliseen keräämiseen tulisi suhtautua? Missä tapauksissa sen käyttö olisi sallittua?

Yhteiskunnallisesti vastuullisen ja eettisen tekoälyn kehittäminen voi olla yrityksille merkittävä kilpailuetu ja mahdollisuus.

Yhteiskunnallisesti vastuullisen ja eettisen tekoälyn kehittäminen voi olla yrityksille merkittävä kilpailuetu ja mahdollisuus. Kyse ei ole vain yrityksen brändistä, vaan etiikka voidaan nähdä myös laadunarvioinnin, riskienhallinnan ja arvonluonnin kysymyksenä. 

–  Vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan mallit voivat edesauttaa eettisyyden rakentumista kilpailueduksi. Tavoitteeksi pitäisi ottaa innovaatiotoiminta, joka perustuu laajasti eri intressiryhmiä ja kansalaisia sitouttavaan dialogiin ja ennakointiin, Nieminen jatkaa.

2. Miksi tekoälyn etiikkaan tulee kiinnittää huomiota?

Tutkijoiden mukaan kysymys on juuri riskienhallinnasta. Eettistä pohdintaa edistämällä pyritään maksimoimaan tekoälyn positiiviset vaikutukset ja minimoimaan sen hyödyntämisestä aiheutuva haitta.

– Tekoäly on yhtä älykäs kuin sen ohjelmointi ja käytetty data. Ohjelmointivirheet ja dataan liittyvät tulkinnalliset ongelmat voivat siten johtaa merkittäviinkin virheisiin. Pahimmassa tilanteessa emme enää ymmärrä, miten ohjelma päätyi tiettyyn päätökseen tai toimintaan. Silloin virheellisen toiminnan korjaaminen tulee hyvin vaikeaksi, joskus jopa mahdottomaksi, Leikas sanoo. 

”Tekoäly on yhtä älykäs kuin sen ohjelmointi ja käytetty data.”

– Myös teknologian valtavasta sovelluspotentiaalista voi seurata erilaisia eettisiä ja yhteiskunnallisia haasteita. Esimerkiksi syrjintä on vaikeampi asia kuin yleisesti hahmotetaan, hän jatkaa.

 

Tekoäly kiinnostaa suomalaisia yrityksiä, mutta sen sovelluskohteista kaivataan edelleen lisätietoa.

 

Asian kanssa ovat painineet myös maailman suurimmat teknologiajätit. Vuoden 2018 lopulla Amazon joutui poistamaan kokeilussa olleen rekrytointityökalunsa, koska sen algoritmin todettiin syrjivän naisia. Pari vuotta aiemmin Microsoftin Twitteriin luoma chatbot Tay sisäisti muun muassa rasistisia mielipiteitä ja se poistettiin käytöstä vain hetki lanseerauksen jälkeen.

Algoritmien esiinmarssi vaatii ihmisiltä valppautta, jotta oman ajattelumme vinoumat eivät vaikuta tulevaisuuteemme negatiivisesti. Leikas ja Nieminen muistuttavat, etteivät tilastot välttämättä paljasta oikeaa ja väärää toimintatapaa.

– Usein sanotaan, että tekoälyn avulla on mahdollista tarjota kansalaisille esimerkiksi parempaa terveydenhuoltoa ja turvallisempaa liikennettä. Todellisuudessa yritysten tuotekehityksessä voi olla vaikea paneutua siihen, mitä tarkoitetaan kansalaisista ja paremmasta puhuttaessa. On pohdittava tarkasti, mihin tarkoituksiin data-analyysia tarvitaan ja missä kulkevat hyväksyttävän ja vältettävän rajat, Nieminen sanoo.

3. Onko olemassa jokin toimiala, joka voi vain viitata kintaalla tekoälyn etiikalle?

– Ei. Kaikilla aloilla on sekä suuririskisiä että pieniriskisiä tekijöitä. Avoimuuden ja kontrollin periaatteen tulisi ulottua jokaiseen tekoälyjärjestelmään. On harmillista, että Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti tekoälyn luotettavuus voidaan varmistaa soveltamalla suuririskiseen tekoälyyn tiukempia sääntöjä ja muissa tekoälysovelluksissa käytettäisiin vapaaehtoisia merkintöjä, Leikas toteaa.

4. Kenelle tekoälyn etiikkaa pitäisi yrityksissä opettaa? Pitäisikö sitä opettaa jo korkeakouluissa tuleville teknologia-alan ammattilaisille?

Leikas ja Nieminen toteavat, että itse asiassa tekoälyn etiikan opetus pitäisi aloittaa jo paljon aikaisemmin. Heidän mielestään teknologian käytön vastuukysymykset, eettiset peruskysymykset ja kysymykset sen turvallisuudesta tulisi sisällyttää peruskoulun yhteiskuntaopin opintoihin.

– Tekoälyä kehitetään paitsi yksittäisten suunnittelijoiden pöydällä, myös ekosysteemeissä. Tekoälykehittelyn rinnalle tarvitaan sääntelyyn ja hallintoon liittyviä innovaatioita. Tekoälyn etiikkaa pitäisi opettaa kaikilla aloilla, jotka ovat sen kanssa jollakin tavoin tekemisissä, mutta eettiselle ajattelulle luodaan pohja jo perustason koulutuksessa, Leikas sanoo.

”Tekoälyjärjestelmien kehittyessä kontrollin tarve tulee varmasti lisääntymään.”

Heidän mukaansa yrityksissä lähtökohtana voisi olla esimerkiksi yritysvastuutoiminnan (Corporate Social Responsibility, CSR) laajentaminen ennakoinnin suuntaan, jolloin erilaisia eettisiä kysymyksiä tarkasteltaisiin heti innovaatiotoiminnan alkumetreillä.

5. Miten tekoälyn eettisyyteen vaikuttaa se, jos tekoälyä ei kehitetä riittävän monimuotoisissa tiimeissä?

– Monimuotoisissa tiimeissä on mahdollista pohtia yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, millainen uusi arvo tukee heidän ja yhteiskunnan elämää hyväksyttävällä ja toivottavalla tavalla. Samalla voidaan kartoittaa, millaiset olemassa olevat arvot mahdollisesti ovat katoamassa uuden teknologian haltuunoton myöstä ja miten katoamista voitaisiin estää, Leikas toteaa. 

6. Kuinka voidaan varmistaa käytetyn opetusdatan laatu?

Niemisen mielestä kysymys on moniulotteinen ja liittyy ennen kaikkea tekoälyjärjestelmien vinoumiin. 

– Ihmisen tulisi aina viime kädessä tarkistaa data. Tekoälyjärjestelmien kehittyessä kontrollin tarve tulee varmasti lisääntymään. Dataa on testattava pätevillä metodeilla, ja varmistettava tuloksien järkevyys. Osaltaan kyse on myös datan ja päätösten läpinäkyvyydestä, hän sanoo.

Uusi verkkokurssi sukeltaa tekoälyn etiikkaan

Helsingin yliopisto avasi marraskuun lopulla uuden Ethics of AI -verkkokurssin, joka pureutuu tekoälyn eettisiin kysymyksiin. Kurssi on maksuton ja avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille, eikä sen suorittaminen edellytä koodaustaitoja. Tällä hetkellä Ethics of AI on tarjolla vain englanniksi, mutta yliopisto on kertonut suomen- ja ruotsinkielisten versioiden aukeavan alkuvuodesta 2021.

 

Kansikuva: Pexels

 

Tilaa digitalisaation viimeisimmät uutiset sähköpostiisi! Liity Ite wikin uutiskirjeeseen tästä.