Maaliskuussa käynnistynyt Future Femalen ja Plan International Suomen Nuoret teknologiavaikuttajat -mentorointiohjelma on tarjonnut 20 nuorelle tilaisuuden tutustua teknologia-alaan ja sen tasa-arvoon liittyviin teemoihin. Kahdeksan alan asiantuntijaa on mentoroinut nuoria parin kuukauden ajan peli- ja teknologia-alan tuottajuudesta, finanssiteknologiasta, kaupunkidatasta ja kyberturvallisuudesta.
Ohjelma huipentuu huomisen kansainvälisen Girls in ICT -päivän aikana järjestettäviin vaikuttamistempauksiin. Mentorointiohjelmaa koordinoineet odottavat päivää innolla, sillä sen viesti on tärkeä myös Suomessa. Teknologiateollisuuden palkkatilastojen mukaan toimialan työntekijöistä vasta 22 prosenttia on naisia.
– Sen lisäksi että tietotekniikka- ja teknologia-ala tarvitsee lisää tyttöjä ja naisia, alalle tarvitaan osaajia erilaisilla opinto- ja työtaustoilla. Kun teknologiaa on tekemässä moninainen joukko, vastaa se paremmin kaikkien tarpeisiin. Roolimallien merkitys on tärkeää ja Girls in ICT –päivä tuo näkyviin teknologia-alan monet mahdollisuudet ja moninaiset toimijat, IT-alalla työskentelevä Future Femalen hallituksen puheenjohtaja Maija Typpi-Häkkinen sanoo.
Sukupuolittuneisuuden lisäksi teknologia-alaa vaivaa myös huutava osaajapula. Muutama viikko sitten Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha arvioi Uutissuomalaisen haastattelussa, että pelkästään ohjelmistoalan yrityksiin tarvitaan tänä vuonna jopa 5000 uutta työntekijää.
Osittain juuri toimialan nykytilanteesta johtuen mentoriksi päätti lähteä myös Anu Laitila.
– Alalla riittää tulevaisuudessa töitä, sillä palvelut digitalisoituvat. Haluan kannustaa nuoria suunnittelemaan omaa urapolkuaan avoimin mielin ja menemään rohkeasti kohti omia unelmia. Vain taivas on rajana!
Päivätyönään Laitila toimii Nixulla tietoturva-asiantuntijana. Hänen vastuullaan on kyberturvallisuuteen liittyvä koulutus- ja harjoitustoiminta. Laitilan mukaan nuorten on tärkeä ymmärtää digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöön liittyviä tietoturvariskejä.
– Näin mentorointiohjelman hyvänä mahdollisuutena innostaa nuoria oppimaan myös kyberturvallisuudesta. Projektitehtävällä halusin saada heidät ajattelemaan ja parantamaan omaa tietoturvaansa. Toivon, että ainakin yksi viiden hengen ryhmästämme päätyisi alalle töihin.
Toive saattaa hyvinkin toteutua, sillä yksi Laitilan mentoroitavista on Hämeen ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Miiro Pyysing. Hän aikoo erikoistua opinnoissaan juuri kyberturvallisuuteen.
”Halusin oppia lisää teknologia-alan tasa-arvotilanteesta ja kuulla keinoista tukea monimuotoisempaa työelämää.”
– Keskustelut ja verkostoituminen samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa ovat olleet parasta mentorointiohjelmassa. Olen oppinut lisää kyberturvallisuudesta ja teknologia-alan työmahdollisuuksista, sekä saanut vahvistusta sille, että kyberturvallisuuden kentältä löytyy varmasti töitä tulevaisuudessa, Pyysing iloitsee.
Myös ohjelman toinen tavoite teknologia-alan tasa-arvon lisäämisestä houkutteli Pyysingin alkuvuodesta kirjoittamaan hakemuksen.
– Olen kiinnostunut yhdenvertaisuusasioista. Halusin oppia lisää teknologia-alan tasa-arvotilanteesta ja kuulla keinoista tukea monimuotoisempaa työelämää.
Vaikuttamistekoja Girls in ICT –päivän kunniaksi
Girls in ICT –päivän järjestää YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Tänä vuonna päivää vietetään jo kymmenettä kertaa. Vuosien saatossa Girls in ICT –päivän tempauksiin on osallistunut yli 377 000 tyttöä ja nuorta naista 171 maasta.
Planin vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Maiju Tuomainen kertoo, että mentorointiohjelmaan osallistuneet nuoret ovat suunnitelleet päivää varten useita vaikuttamistekoja. Tulossa on muun muassa verkkohäirintää käsittelevä podcast-jakso. Tempauksiin hyödynnetään mentoroitavien kouluyhteyksiä, Planin ja Future Femalen somekanavia ja verkostoja sekä omia henkilökohtaisia verkostoja.
Laitilan luotsaama ryhmä kiinnostui jo ohjelman alussa digitaalisesta jalanjäljestä, joten myös heidän huominen vaikuttamistekonsa liittyy aiheeseen. Pyysing kertoo, että ryhmän tarkoituksena on etsiä vapaaehtoisia henkilöitä ja tehdä heistä OSINT-selvitys. OSINT (eng. Open Source Intelligence) tarkoittaa avoimien lähteiden tiedustelua.
– Kartoitamme avoimien ja kaikille saatavilla olevien lähteiden sekä työkalujen avulla sitä, mitä tietoja vapaaehtoisista henkilöistä netin kautta löytyy, hän valottaa.
Ryhmä aikoo tehdä Instagram-julkaisun ja blogikirjoituksen, jossa käydään läpi projektin toteutusta ja käytettyjä työkaluja. Vapaaehtoisista julkaistavat tiedot anonymisoidaan, joten ketään selvitykseen osallistunutta ei voida tunnistaa julkaisuista.
– Haluamme saada nuoret pohtimaan omaa digitaalista jalanjälkeä. Pyrimme samalla kertomaan, miten tietojaan voi netissä suojata.
Tasa-arvo on kaikkien asia
Ensimmäistä kertaa järjestettyyn mentorointiohjelmaan valittiin mukaan mahdollisimman ajankohtaisia teemoja teknologia-alan eri kulmista.
– Jouduimme rajaamaan pois monia kiinnostavia aiheita, kuten opetus- ja terveysteknologian sekä cleantechin. Toivottavasti saamme näitä teemoja mukaan tulevaisuudessa, Typpi-Häkkinen sanoo.
Myös moni ohjelmasta kiinnostunut jäi sen ulkopuolelle, sillä hakemuksen lähetti alkuvuodesta noin 30 nuorta. Kyselyitä tuli vielä enemmän. Todennäköisesti vastaavaan ohjelmaan löytyisi siis jatkossakin osallistujia.
– Ohjelmassa tiivistyy ajankohtainen teema ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot. Nuoret saavat konkreettisia työkaluja sekä vaikuttamiseen että teknologia-alalla toimimiseen. Mielellämme järjestäisimme vastaavan uudelleen, Tuomainen sanoo.
”Mielikuvat alasta ja alan yrityksistä muodostuvat jo jatko-opintoja suunniteltaessa, opintojen aikana ja ensimmäisissä harjoittelupaikoissa.”
Nuorten kanssa työskentely on ollut avartava kokemus myös mentoriksi lähteneelle teknologia-alan ammattilaiselle.
– Olen päässyt tutustumaan mahtaviin nuoriin ja heidän tapoihinsa työskennellä ryhmässä etänä. He ovat tuoneet asioihin uusia näkökulmia, joita ei välttämättä itse ole osannut huomioida. Sitä kautta on tullut muutamia hyviä oivalluksia, Laitila sanoo.
Future Female ja Plan International Suomi haluavat muistuttaa, että mediahuomiota saavien tempausten ja teemapäivien ulkopuolellakin jokainen teknologia-alan yritys voi halutessaan edistää alan moninaisuutta vaikka päivittäin.
– Mielikuvat alasta ja alan yrityksistä muodostuvat jo jatko-opintoja suunniteltaessa, opintojen aikana ja ensimmäisissä harjoittelupaikoissa. On tärkeää ymmärtää, millaisen mielikuvan oma yrityskulttuuri ja sen ilmentämä sanasto ja kuvasto luovat. Päivittäisessä työssä diversiteettiin kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi tiiminmuodostuksessa. Lisäksi jokainen voi tutkia omaa toimintaansa kriittisesti: pidänkö minä omalla toiminnallani tasa-arvon edistymistä haittaavia rakenteita yllä? Tasa-arvo on meidän kaikkien asia, Typpi-Häkkinen kiteyttää.
Kuva: Kuvituskuva. Tanskan Plan Internationalin Girls Get Equal -kampanjan aikana kuvattiin musiikkivideo, jolla esiintyi 30 tyttöä ja nuorta naista. Mukana olivat pelimaailmassa häirintää kohdanneet Nicole, Vicky ja Michelle. VIDA / Christian Kirkeby
Haluatko lukea lisää työstä it-alalla? Ite wikin blogimedian tämän kevään juttusarjassa it-ammattilaiset kertovat omasta urastaan ja tyypillisestä työpäivästään. Tutustu sarjassa ilmestyneisiin osiin:
RPA-konsultti automatisoi eri toimialojen prosesseja
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
