It-alan työn arkea esittelevästä juttusarjastamme on jäljellä vielä yksi osa. Viimeisenä ääneen pääsee ohjelmistokehittäjänä SoulCorella työskentelevä Urpo Sippola, joka kertoo omin sanoin, ja huumorilla höystettynä, uransa vaiheista sekä tyypillisestä työpäivästään.
Miten päädyit töihin it-alalle tai miksi päätit lähteä opiskelemaan alaa?
It-alalle ajauduin oikeastaan puolivahingossa. En maalaispoikana ja urheiluhulluna ollut juurikaan kiinnostunut tietokoneista tai tietojenkäsittelystä, mutta ymmärsin niiden tärkeyden, joten hakeuduin opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopistoon. Ajoitus oli loistava, koska dotcom-kupla oli juuri poksahtanut ja pääsin ikäänkuin tutkimaan savuavia raunioita ja etsimään palon lähteitä. Liiketoimintapuoli kiinnosti kuitenkin enemmän ja valmistuin lopulta kauppatieteiden maisteriksi ilman, että osasin käyttää Visual Studiota. Valmistuttuani huomasin, että jos haluaa saada töitä, pitää myös osata tehdä jotain konkreettisesti.
Harhauduin pelialalle vähäksi aikaa ihan sillä perusteella, että ajattelin urheilun ja videopelin yhdistämisen olevan hieno idea lisätä ihmisten liikkumista. Se jäi vähän ideatasolle, koska ohjelmointitaitoni olivat minimaaliset, joten päätin hakea työvoimatoimiston ja Digian rahoituspuolen järjestämälle ohjelmointikurssille. Pääsin mukaan ja opettelin ohjelmoimaan puolen vuoden aikana sen verran hyvin, että minut palkattiin ohjelmistokehittäjäksi. Puolivuotisen harjoittelun aikana vanhenin varmasti ainakin viisi vuotta, sen verran stressaava se oli. Rahoitusala ei ole kuitenkaan maailman yksinkertaisin ala ymmärtää, puhumattakaan järjestelmien kehityksestä.
Millainen työurasi on ollut ennen nykyisessä työssä aloittamista?
Vanhempani olivat maanviljelijöitä, joten ensimmäiset työkokemukseni ovat heidän maatilaltaan. Pieni ajatus oli jopa jossain kohtaa, että jatkaisin maatilan hoitamista vanhempieni jälkeen. Ensimmäiset tietojenkäsittelyn hommat teinkin siis siellä. Ja jos jossain informaatio liikkuu, niin lannan mättämisessä.
Ensimmäinen oikea it-alan kosketus oli pelialan koulutus, jossa ryhmissä toteutimme peliprojektin. Sen ympärille rakentui ihan oikea yritys, jossa en kuitenkaan ollut mukana. Ensimmäinen varsinainen palkallinen työni it-alalla oli Digian rahoituspuolen tietojärjestelmien kanssa. Se oli oikeasti silmiä avaava kokemus, sillä viimeistään siinä vaiheessa tajusin, miten vähän tiesin it-alalla työskentelystä.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Riippuu projektien tilanteesta. Keskimäärin se koostuu projektin tai vastaavan tikettien toteuttamisesta ja yksittäisistä puheluista ja etäpalavereista sekä kanssatyöskentelijöiden että asiakkaiden kanssa.
Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta?
Yleisesti ottaen parasta missä tahansa työssä on uuden oppiminen. Jos it-alan työssä ei tunne oppivansa enää mitään, on homma muuttunut rutiiniksi ja silloin myöskin ohjelmistokehityksen idea on hämärtynyt. Sillä eikö ohjelmistojen kehittäminen pohjimmiltaan ole juuri sitä, että automatisoidaan tylsä rutiininomainen vääntäminen? Toisaalta ihmisiä on erilaisia. Jotkut nauttivat rutiininomaisesta siivoamisesta, joten ehkäpä olen vain tyypillinen melkein nelikymppinen ADHD-nuori.
Toinen positiivinen ja palkitseva juttu on se lämmin tunne, kun on helpottanut asiakkaiden elämää ja nopeuttanut heidän työtään joskus hyvinkin paljon, ja vain muutamalla rivillä tekstiä.
Itselleni kenties haastavinta on useamman mahdollisen ratkaisun väliltä punnitseminen, sillä mikään ongelma ei ole yksioikoinen. Tämä aiheuttaa joskus jahkailua, koodin uudelleen kirjoittamista ja ajan tuhlausta. Mutta näen tämänkin enemmän kokemuksen puutteena ja lisäoppimisen tarpeena.
“Positiivinen ja palkitseva juttu on se lämmin tunne, kun on helpottanut asiakkaiden elämää ja nopeuttanut heidän työtään joskus hyvinkin paljon.”
Mainitse muutamia teknologioita, joita tällä hetkellä käytät säännöllisesti työssäsi?
Suurimmaksi osaksi teknologiat liikkuvat tyypillisellä C#-Javascript-React-akselilla. Tärkein teknologia on kuitenkin SoulCoren sovelluskehitystä automatisoiva low-code-teknologia, joka saa minunlaiseni kädettömän puoliapinankin näyttämään asiantuntijalta. Se, että saan virheettömän pohjan järjestelmälle napinpainalluksella, on tehnyt ohjelmointityöstä paljon mielenkiintoisempaa ja palkitsevampaa.
Mikä digitalisaatioon/it-alaan liittyvä teema tai uusi teknologia sinua tällä hetkellä erityisesti kiinnostaa ja miksi?
Omalla ajalla on tullut tutustuttua koneoppimisen ja tekoälyn saloihin. Ihmiset ovat laiskoja, joten on ihan luonnollista, että tämänkaltainen teknologia lyö läpi jossain vaiheessa, ellei ole jo niin tehnyt. Integrointipaikkoja ja mahdollisuuksia tekoälylle on loputtomasti.
Ehkä se on uhkakuvakin, että jos ei ole perillä tällaisista mahdollisesti maailmaa mullistavista teknologioista, sitä voi jäädä leikkimään luilla ja tappelemaan oravan maksoista nuotion äärelle muiden neandertalien kanssa. Myöskin siinä vaiheessa, kun Googlen leipäleikkurit päättävät vallata maailman ja alkaa halkoa jotain lihaisampaa kuin äidin leipomaa ruislimppua, on hyvä tietää vähän enemmän vihulaisen sielunelämästä.
Mikä on vinkkisi ensimmäistä it-alan työpaikkaa etsivälle tai alaa harkitsevalle henkilölle?
Se, että ei tiedä mitään it-alasta etukäteen ei välttämättä ole este. Uuden oppiminen on nykyisin hauskaa ja helppoa. Ja jos it-ala tarvitsee jotain, niin se on erilaisten ihmisten tuomat uudet näkökulmat. Vaikka työpaikkailmoitukset vilisevät erilaisia kirjainyhdistelmiä ja teknologioita, loppujen lopuksi kyse on lantakasojen siirtelystä ja muokkaamisesta. Lopputuloksena syntyvään kukkamultaan asiakas voi istuttaa kauniit syreeninsä.
Kuva: Urpo Sippola
Sarjassa ilmestyivät keväällä 2021 myös nämä haastattelut: