Suomessa tehtävä tekoälytutkimus pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Vuonna 2018 Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT päättivät perustaa osaamiskeskittymän kootakseen yhteen Suomessa tehtävän tekoälytutkimuksen. Tarkoituksena oli sekä vahvistaa tutkimuksen tasoa että tuoda sen hyödyt yritysten ja yhteiskunnan saataville. Syntyi Suomen tekoälykeskus FCAI.

– FCAI saa perusrahoitusta Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta, mutta suurin osa rahoituksesta tulee sen perustajaorganisaatioilta sekä kansallisista ja kansainvälisistä kilpailutetuista tutkimusinstrumenteista. FCAI on avoin yhteisö, joka tekee laajasti yhteistyötä eri tutkimusryhmien ja yritysten kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla, FCAI:n Heikki Ailisto kertoo.

Keskittymän englanninkielinen slogan kuuluu “Real AI for real people in the real world”. Ailiston mukaan se summaa hyvin tutkijoiden yhteisen päämäärän.

– Pyrimme kehittämään tekoälyratkaisuja, jotka sopivat nykyisin käytössä olevia paremmin ja joustavammin laajaan joukkoon käytännön sovelluskohteita. Haluamme tekoälyratkaisujen toimivan myös hyvin yhteen ihmisten kanssa ja heidän ehdoillaan.

Uusille innovaatioille on kysyntää, sillä tutkimukset osoittavat suomalaisten yritysten kasvavan kiinnostuksen tekoälyn hyödyntämistä kohtaan. Viime syksynä julkaistu State of AI in Finland -raportti kertoi tekoälyä päivittäin hyödyntävien yritysten määrän lähes nelinkertaistuneen kolmen viime vuoden aikana. Helmikuussa julkaistu Talouden ja digitalisaation tila 2021 -tutkimus puolestaan osoitti, että monet Suomen suurimmista yrityksistä pyrkivät jatkamaan tekoälypanostuksiaan myös tänä vuonna.

Tutkimukset osoittavat suomalaisten yritysten kasvavan kiinnostuksen tekoälyn hyödyntämistä kohtaan.

FCAI:n tutkimus keskittyy koneoppimiseen, joten neuroverkot ja syväoppiminen ovat keskeisimpiä käytettyjä menetelmiä. Nykyisten tekoälyohjelmistojen merkittäväksi haasteeksi Ailisto nimeää tarvittavan opetusdatan valtavan määrän. 

– Tätä ongelmaa pyrimme ratkaisemaan datatehokkaiden menetelmien avulla.

Todelliset tarpeet esiin monialaisen yhteistyön avulla

Suomalaisissa yrityksissä on paljon osaamista, josta FCAI:n tutkijat haluavat hyötyä yhteiskunnan kannalta arvokkaan tekoälyn kehittämiseksi. Monimuotoinen ja pitkäjänteinen yhteistyö eri tahojen kanssa onkin kukoistanut osaamiskeskittymän toiminnan alusta asti. 

Ailisto kertoo, että tällä hetkellä FCAI:lla on noin 20 kumppaniyritystä, joihin kuuluvat muun muassa ABB, Nokia, NVIDIA, Wärtsilä ja OP. Joukkoon mahtuu myös muutamia tekoäly-yrityksiä, kuten Silo.ai ja Curious.ai. 

– Lisäksi verkostoomme kuuluu noin 350 yritystä. Heidät kutsutaan FCAI:n webinaareihin ja työpajoihin. Säännöllisissä uutiskirjeissä heille jaetaan tietoa FCAI:n puitteissa saaduista tutkimustuloksista sekä muista alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, Ailisto sanoo.

Hän painottaa monialaisen yhteistyön tärkeyttä tekoälykehityksessä. Maamme pienen koon ansiosta täällä ollaan sisäisesti melko hyvin verkottuneita, mutta parannettavaa löytyy edelleen.

– Yhteistyötä tutkimuksen ja yritysten, kuten IT-firmojen ja teollisuuden, kesken tarvitaan lisää. Tätä voisi kutsua eräänlaiseksi kolmikannaksi. Myös julkisen puolen ja yritysten tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseen sote-sektorilla tai Aurora AI -ohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Julkisen puolen ja yritysten tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseen sote-sektorilla.”

Ailiston mukaan yhteistyön keskeisimmät hyödytkin ovat selvät. Kun loppukäyttäjät ja asiakkaat ovat alusta asti mukana kehitysprojekteissa, tehdään niiden aikana todennäköisemmin oikeita asioita. Tutkimuksen mukanaolosta seuraa puolestaan mahdollisuus hyödyntää uusimpia innovaatioita. Ihmistieteiden asiantuntijoilta saadaan arvokasta näkemystä käytettävyyden, hyväksyttävyyden ja eettisen pohjan varmistamiseen.

– Yritykset luonnollisesti ovat parhaita ratkomaan kannattavuuden ja tuotteistamisen kysymykset. Viranomaistahot voivat tuoda mukaan esimerkiksi regulaation tulkintaan liittyvän osaamisen. Lisäksi tarvitaan yksityistä ja julkista TKI-rahoitusta, Ailisto summaa eri organisaatioiden rooleja.

State of AI in Finland -raportista ilmeni, että uusia tekoälyinvestointeja jarruttaa erityisesti tiedon puute. Ailiston mielestä monialaisen yhteistyön lisääminen auttaisi myös tekoälyn potentiaalisten sovelluskohteiden hahmottamisessa.

– Monialaisuuden kautta saadaan esimerkiksi IT- tai tekoälyfirman tai tutkijoiden tietoon todellisia tarpeita. Toisaalta loppukäyttäjien ymmärrys tekoälyn tarjoamista ratkaisuvaihtoehdoista kasvaa. Usein tarpeiden ja ratkaisujen tunnistaminen vaatii pidempää keskustelua ja yhteistä ideointia. Siinä monialaisuus on valttia.

Tulevaisuudessa FCAI pyrkii tiivistämään yhteistyötä erityisesti toimialoilla, joilla tekoälyn potentiaalinen hyöty yhdistyy alan kasvuun tai murrokseen. Esimerkkeinä Ailisto nimeää energia-alan, synteettisen biologian ja materiaaliteknologian. Yhteistyötä aiotaan kuitenkin jatkaa muidenkin toimialojen ja julkisen sektorin kanssa, sillä tekoälyn tehokas soveltaminen on tuomassa kilpailuetua kaikille. 

Yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja Ailisto kehottaa olemaan ensisijaisesti yhteydessä itseensä, Terhi Kajasteeseen tai Pekka Pelliseen. 

– Jos yritys tunnistaa haluamansa osaamisen vaikkapa FCAI:n verkkosivuilta, voi olla suoraan yhteydessä myös kyseiseen tutkimusryhmään.

Haluatko kuulla lisää? Voit olla suoraan yhteydessä FCAI:n asiantuntijoihin:

Heikki Ailisto (heikki.ailisto@vtt.fi),  Terhi Kajaste (terhi.kajaste@aalto.fi), Pekka Pellinen (pekka.pellinen@helsinki.fi)

Kuva: Tunnelmia vuoden 2019 AI Day -tapahtumasta. Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

 

Teknologioiden hyödyntämisen eettinen puoli puhuttaa koko ajan enemmän. Aiemman tänä vuonna kysyimme VTT:n johtavilta tutkijoilta, mitä yritysten tulee tietää tekoälyn etiikasta.