Eri tutkimukset indikoivat vastuullisuuden nousevan kulutusta pysyvästi muuttavaksi trendiksi. Samalla vastuullisuus hiipii yhä lähemmäs liiketoiminnan ydintä.

Näkemyksen allekirjoittaa myös PwC Suomen toimitusjohtaja Mikko Nieminen. Hän kertoo monen yritysvastuullisuuden edelläkävijän ymmärtäneen jo vuosia sitten vastuullisuuden olevan myös kilpailuetu. Etunenässä ovat kulkeneet esimerkiksi vähittäiskaupan toimijat, mutta nyt vastuullisuusajattelu on rikkomassa kaikki toimialarajat.

– Vielä kymmenen vuotta sitten yritysvastuullisuus oli pienemmän piirin juttu, mutta tänä päivänä on outoa, jos vastuullisuus ei ole yrityksen agendalla.

Vastuullisuuskeskustelun keskiöön nostetaan usein ilmastonmuutos, mutta myös luonnonvarojen ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ovat maapallolle todellinen uhka. Ekologisten vaikutusten lisäksi vastuullinen yritys huomioi toiminnastaan aiheutuvat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset.

Perinteisesti on ajateltu, että paine vastuullisesti toimimiseen tulee yritysten ulkopuolelta. Enää se ei pidä täysin paikkaansa. Niemisen mukaan asiakkaiden ja sijoittajien lisäksi yhä useampi ihminen pitää vastuullisuutta tärkeänä kriteerinä valitessaan työnantajaa.

– Työntekijätkin voivat vaatia eettistä päätöksentekoa. Ihmiset eivät halua tehdä töitä yrityksessä, joka ei huomioi tiettyjä arvoja. Monen mielestä rahakaan ei enää ratkaise kaikkea. Jos tehdään ympäristön ja eettisyyden kannalta hyvä päätös, siitä ollaan valmiita maksamaan ylimääräistä, hän sanoo.

”Työntekijätkin voivat vaatia eettistä päätöksentekoa.”

Nieminen ja Baswaren P2P-tuotehallinnasta vastaava Sami Peltonen keskustelivat yritysvastuullisuudesta ja vastuullisuusraportoinnista virtuaalisessa Strategy Talk CFO -tapahtumassa.

Myös Peltonen on havainnut yritysjohdon kasvavan kiinnostuksen vastuullisuusasioihin. Enää ei ole yhdentekevää, kenen kanssa kauppaa käydään.

– Vaihtelua on toimialoittain, mutta selkeästi yritykset yhä enenevissä määrin odottavat toimittajiensa jakavan samat eettiset arvot. Vastuullisuus on nousemassa yhtä isoksi teemaksi kuin finanssiarvot.

Yritysvastuullisuudesta tuli talousjohtajan työtä

Muutoksen myötä yritysvastuullisuus on valumassa yhä useammin vastuullisuus- tai viestintäjohtajan harteilta talousjohtajan työpöydälle. Nieminen pitää kehitystä välttämättömänä, jotta vastuullisuus saadaan jalkautettua strategioista operatiivisen toiminnan tasolle. Yritysten isot esiinmarssit vastuullisuustavoitteidensa kanssa tarkoittavat sijoittajien suuntaan annettua sitoumusta – viimeistään se on jokaista toimitus- ja talousjohtajaa koskettava asia.

Nieminen uskoo talousjohtajan roolin korostuvan myös siksi, että talousorganisaation oppeja tullaan tarvitsemaan vastuullisuusraportoinnin kehittämisessä.

– Talousraportoinnin järjestelmät ovat hiottu huippuunsa, mutta kun katsotaan vastuullisuusdatan keräämistä, silmien edessä on villi kenttä. Tulevaisuudessa talous- ja vastuullisuusraportointi tulevat lähestymään toisiaan. Silloin talousjohtajan pöydältä löytyvät opit datan keräämisestä ja sen oikeellisuuden varmistamisesta ovat kysyttyjä, hän pohtii.

”Tällä hetkellä on aika vaikeaa vertailla yrityksiä vastuullisuuden näkökulmasta.”

Peltonen komppaa näkemystä. Hänen mukaansa vastuullisuusraportointiin tarvitaan paljon dataa, jonka keräämiseen ei vielä ole riittävän tarkasti määriteltyjä prosesseja. Toistaiseksi järjestelmätkään eivät tue automatisoitua vastuullisuusraportointia.

– Tällä hetkellä on aika vaikeaa vertailla yrityksiä vastuullisuuden näkökulmasta. Teknologia kuitenkin kehittyy koko ajan. Tulevaisuudessa se mahdollistaa selvästi automatisoidumman vastuullisuusraportoinnin. Erityisesti tekoälystä on paljon hyötyä toimittajien taustojen selvittämisessä. Se voidaan valjastaa analysoimaan esimerkiksi internetistä löytyvää informaatiota, Peltonen sanoo.

Hänen mielestään seuraavaksi on alettava määrätietoisesti tavoitella tilannetta, jossa hankintajärjestelmistä löytyvät vain määrätyt vastuullisuuskriteerit täyttävät toimittajat. Läpinäkyvyyden parantaminen on Peltosen mukaan myös Baswarella yksi kehitystyön keskeisiä suuntaviivoja.

Nieminen odottaa lähivuosilta yhteisiä standardeja, joiden myötä vastuullisuusraportointi tarkentuu ja organisaatioiden vertailu tulee helpommaksi. Esimerkiksi EU:n suunnittelema uusi direktiivi velvoittaisi isot listayhtiöt vastuullisuuslukujen varmistamiseen.

– Varmennus on tulossa pakolliseksi samalla tavoin kuin talouslukujen tilintarkastus. Se osaltaan harmonisoi vastuullisuusraportointia. Oikeaan suuntaan tässä mennään.

Kupla puhki, osaaminen maailmalle

Keskustelun aikana Nieminen avaa myös PwC Suomen omia vastuullisuustavoitteita. Hän kertoo yhtiön tekevän aktiivisesti töitä ymmärtääkseen esimerkiksi kiinteistöistä ja hankinnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lentomatkustamisesta aiheutuvat päästöt PwC on kompensoinut globaalisti jo jonkin aikaa.

– Kompensointi on kuitenkin se helpoin asia. Silloin maksat vain vähän ylimääräistä. Todellinen muutos syntyy vasta, kun lentomatkustamista aletaan vähentää, Nieminen muistuttaa.

Itse asiassa muutos saattaa olla jo tapahtunut. Nieminen arvelee koronapandemian leikanneen kaikesta liikematkustamisesta pysyvästi jopa kolmasosan.

”Ilmaisia muutoksia ei ole, mutta pitkällä aikavälillä ne maksavat kyllä itsensä takaisin. ”

Vastuullisuustavoitteiden toteuttamisessa raha ratkaisee paljon. Niemisen mukaan kannattavan yhtiön on helpompi tehdä fiksuja ratkaisuja ja määrätietoisesti viedä strategiaansa eteenpäin.

– Ilmaisia muutoksia ei ole, mutta pitkällä aikavälillä ne maksavat kyllä itsensä takaisin. Varsinkin koronan aikana monessa firmassa ollaan silti vaikeiden valintojen edessä investointipäätöksiä pohdittaessa.

Suomi on hänen mielestään kansainvälisesti verrattuna hyvissä asemissa, sillä yhteiskunnassamme vastuullisuusasiat ovat kokonaisuudessaan hyvin huomioitu. Hän kuitenkin pohtii, että Pohjoismaissa eletään eräänlaisen kuplan sisällä. Meillä media nostaa säännöllisesti esiin ympäristökysymyksiä ja ihmisoikeuksia, mutta maailmalla on paljon alueita, joilla puhuttavat muut asiat, kuten kyberuhat tai pandemiat.

 

Vastuullisuus koskettaa nyt jokaista toimialaa. Lähivuosina vastuullisuusraportointi harmonisoituu muun muassa EU:n regulaation myötä. Kuva: Tussitaikureiden näkemys keskustelusta.

 

Peltonen sanoo, että juuri edelläkävijyyden ansiosta Suomesta käsin on mukava kehittää ratkaisuja maailmalle vietäväksi. Kuplakin on mahdollista rikkoa.

– Suomessa on mahdollista luoda parhaita käytäntöjä, sillä talousraportointi ja prosessien automatisointi ovat meillä kymmenen vuotta edellä esimerkiksi Pohjois-Amerikkaa. Olemme kenties kuplassa, mutta puhkaistaan se, ja viedään osaamisemme maailmalle. Tässä olisi suomalaisille yrityksille varmasti laajaa markkinarakoa.

Talk show on kerännyt linjoille yli 1500 kuulijaa. Lopuksi Nieminen ja Peltonen paljastavat mielestään tärkeimmän vastuullisuuden huomioimiseen liittyvän teon, joka kiireisen talousjohtajan kannattaisi priorisoida työlistallaan.

– Neuvon pohtimaan asiaa liiketoimintastrategian kautta, miten asia pystytään ottamaan haltuun. Toisena tulee raportoinnin luotettavuuden varmistaminen, Nieminen summaa omat ohjeensa.

Peltonen korostaa ymmärrystä olemassa olevasta datasta.

– Tärkeintä on selvittää, millaista dataa yrityksellä tällä hetkellä on käytössä ja miten sitä voidaan hyödyntää vastuullisuusraportoinnissa.

Baswaren Ite wiki -profiilista löydät yrityksen tarjonnat, referenssit, asiakassuositukset sekä blogit.

Baswaren verkkosivut