Ohjelmistoala on ennennäkemättömän kovassa kasvussa. Ohjelmisto- ja e-business ry:n alkukesällä julkaisema Sykemittari povaa alalle jopa 1,5 miljardin euron liikevaihdon kasvua. Samaan aikaan vallalla on huutava osaajapula, joka koskee erityisesti kokeneita IT-ammattilaisia.

– Lukujen valossa tilanne on hälyttävä. Jos 1,5 miljardia euroa muutetaan vain konsulttien tekemäksi työksi, tarvittaisiin 10 000 uutta konsulttia vuodessa, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanoo.

Suomalaisista oppilaitoksista valmistuu IT-alalle vuosittain joitakin tuhansia uusia tekijöitä, mutta osalla heistäkin on vaikeuksia löytää ensimmäinen työpaikka.Tällä hetkellä senioreille tarkoitettuja työpaikkoja on avoinna kolme kertaa enemmän kuin junioreille tarkoitettuja. Roihan mukaan työllistymisvaikeudet ovat käsittämättömiä, sillä kokeneeksi osaajaksi voi kasvaa vain kokemuksen kautta.

”Jos 1,5 miljardia euroa muutetaan vain konsulttien tekemäksi työksi, tarvittaisiin 10 000 uutta konsulttia vuodessa.”

– Ilman junnuja ei tule sennuja. Meidän pitää pystyä tarjoamaan työ ja kasvun paikka jokaiselle alalle valmistuvalle ihmisille tulevat he sitten ammattikoulusta, korkeakoulusta tai muuntokoulutuksen kautta. Sama koskee ulkomailta tulevia ammattilaisia. Tämä on vähimmäisvaatimus tilanteen ratkaisemiseksi, hän painottaa.

Hyvä vai paha ketterä kehitys

Koodaripulaa ja juniorien työllistymistä käsittelevä keskustelu on jo jonkin aikaa kohdistanut syyttävää sormea erityisesti julkisen puolen kilpailutusmallia kohtaan. 

Hiljattain ilmestyneessä Tivin haastattelussa aiheeseen otti kantaa Alfamen viestintä- ja markkinointipäällikkö Katri Koponen. Hänen esimerkissään edes 14,5 vuoden työkokemus ei riittänyt senioriksi julkisen puolen hankkeessa.

– On mielenkiintoista, että meidän kilpailutusmallissa pisteytetään ihmiset ainoastaan kokemusvuosien perusteella. Jos ihminen on koodannut 15 vuotta tietyllä teknologialla, ei se silti tarkoita, että hän olisi joka kerta paras mahdollinen tekijä. Nykyisin digitaalisia ratkaisuja tehdään käyttökokemus edellä, ja projekteissa vaaditaan monenlaista osaamista ja erilaisten käyttäjäryhmien tuntemista, Roiha sanoo.

Hänen mukaansa kyse on silkoista signaaleista. Alalla työuraansa aloittaville on annettava viesti siitä, että heidän työpanostaan kaivataan laajasti digi- ja ohjelmistoprojekteissa. 

 

Ohjelmisto- ja e-business ry yhteistyökumppaneineen tempaisee alkusyksyn aikana #JunioritTöihin-rekrytointikampanjalla. Sen tiimoilta on tarkoitus luoda IT-alalle ainakin 100 junioritason työpaikkaa. Rasmus Roiha muistuttaa, että työuraansa aloittaville on annettava viesti siitä, että heidän työpanostaan kaivataan laajasti digi- ja ohjelmistoprojekteissa.

 

Roiha kuitenkin myös toppuuttelee julkisiin kilpailutuksiin kohdistuvaa kritiikkiä, sillä juniorien työllistymistä hidastavat muutkin syyt. Yksi niistä on siirtyminen ketterään kehitykseen.

– Alalla on vakiintunut toimintamalli, jossa asiakas ostaa asiantuntijan työskentelemään omiin toimitiloihinsa (pre-korona) ja toimii itse projektin tuoteomistajana. On tehty siirtymä projektitoimituksen myymisestä asiantuntijoiden CV:n myymiseen, jossa kokemusvuodet jälleen ylikorostuvat. 

”Pidemmällä aikavälillä myös ostaja hyötyy siitä, että juniorit saavat mahdollisuuden kehittyä.”

Roiha ei näe ketterässä kehittämisessä toimintamallina mitään negatiivista. Hän painottaa kaikkien alalla työskentelevien olevan samaa mieltä siitä, että moni hanke on saatu vietyä ketterällä mallilla nopeammin maaliin. Lieveilmiönä syntynyt junioritason työpaikkojen väheneminen on kuitenkin tosiasia. 

– Olen miettinyt, onko kyse myös myyjien laiskuudesta. Onhan se paljon helpompaa myydä senioreista koostuvaa tiimiä. Vai vaikuttaako taustalla ostajien itsepintaisuus: ei nähdä lisäarvoa, joka monimuotoisessa tiimissä on, vaan halutaan välttämättä saada suurimmat kokemusvuodet omaavat devaajat. Todellisuudessa pidemmällä aikavälillä myös ostaja hyötyy siitä, että juniorit saavat mahdollisuuden kehittyä, Roiha pohtii.

Ihmiset ovat investointi

Uuden työntekijän palkkaaminen nähdään edelleen liian usein kuluna. Roiha on kuullut monta kertaa, ettei junioria ehdittäisi perehdyttää, sillä kokenut henkilöstö on koko ajan kiinni projekteissa.

– Tällä hetkellä IT-yritykset rekrytoivat osaajia toinen toisiltaan. Se johtaa lopulta ainoastaan palkkainflaatioon ja työntekijöiden sitoutuneisuuden heikkenemiseen. Lyhytnäköisen CV-kaupan on loputtava, ja ihmiset on alettava nähdä investointina yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jos ohjelmistoyritys ei tässä markkinatilanteessa satsaa junioreihin, niin milloin sitten?

”Ihmiset on alettava nähdä investointina yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.”

Oppilaitokset voisivat Roihan mukaan kantaa kortensa kekoon miettimällä ainakin työharjoittelujen ajankohtaa. Monessa koulutusohjelmassa harjoittelut on jaettu muutaman kuukauden pätkiin tutkinnon eri vaiheissa. Roiha epäilee sen jarruttavan ensimmäisen työpaikan löytymistä.

– Monessa projektissa kaivataan tekijää pidemmäksi aikaa. Työharjoittelut olisi ajoitettava opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelija voi olla työpaikassa vähintään puoli vuotta ja valmistumisen jälkeinen työnhaku on jo nurkan takana 

Sata työpaikkaa junioreille

Edistääkseen uransa alussa olevien työllistymistä Ohjelmisto- ja e-business ry tempaisee yhdessä jäsenyritystensä, Oikotien Työpaikkojen ja Sovelton kanssa uudella #JunioritTöihin-rekrytointikampanjalla. Tavoitteena on avata IT-alan yrityksiin ainakin sata uutta junioritason työpaikkaa. 

Lokakuun loppuun kestävä kampanja käynnistyi viime viikolla, ja mukaan lähtevät yritykset saavat muun muassa erillistä näkyvyyttä juniorityöpaikkailmoitukselleen Oikotiellä, sekä ilmoituksen puoleen hintaan.

 

Onko yrityksesi valmis palkkaamaan tulevaisuuden senior kehittäjän? Tutustu JunioritTöihin-kampanjaan ja ilmoittaudu mukaan Ohjelmisto- ja e-business ry:n verkkosivuilla.

 

Kuvat: Ohjelmisto- ja e-business ry