Robotit ovat viime vuosina yleistyneet yhteiskunnan eri aloilla. Niiden potentiaalisia käyttökohteita myös tutkitaan ahkerasti. Viime aikoina esimerkiksi kauppakeskus Triplassa vierailleet ovat voineet törmätä lähettirobotti Taikaan. 

Vähän yli kahdessakymmenessä kunnassa humanoidirobotit tukevat puolestaan koululaisten kielten opiskelua. Kyseessä on suomalaisen Utelias Technologiesin kielenoppimissovellus Elias Robot, joka palkittiin elokuussa Euroopan kulttuurifoorumin edistämispalkinnolla. 

Utelias Technologiesin toimitusjohtaja ja perustaja Johanna Hemminki kertoo, että Elias Robot syntyi hänen omien kokemustensa pohjalta. Ennen yrityksen perustamista Hemminki oli työskennellyt vuosia suomen kielen opettajana. Lopulta hän päätyi töihin opetusteknologioiden pariin. Hemminki muun muassa koulutti opettajia digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä. 

– Opettajan työssä huomasin, miten haastavaa kielten puhumisen opettaminen on. Ryhmissä on eri tasoisia oppilaita, joista osa on myös ujompia kuin toiset. Tätä ongelmaa halusimme lähteä ratkaisemaan luomalla kaikille turvallisen ympäristön kielen opiskeluun. 

Vuonna 2017 Elias Robotin idea vakuutti myös opetusalan startupeille tarkoitetun xEdu-kiihdyttämön. Hemmingin mukaan kolmen kuukauden mittaisen hautomojakson aikana kypsyi ensin liiketoimintasuunnitelma ja sen jälkeen päätös yrityksen perustamisesta. Pian mukaan tuotekehitykseen saatiin myös ensimmäinen asiakas. 

– Kaikki lähti kunnolla liikkeelle vasta silloin, kun saimme ensimmäiset palautteet opettajilta ja oppilailta. Olemme myös alusta asti tehneet tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, Hemminki kertoo. 

Elias Robot jaksaa kannustaa 

Korkeakouluyhteistyön tuloksena on syntynyt jo yli kymmenen Elias Robotia käsittelevää opinnäytetyötä. Vaikka kielenoppimissovellusta voi käyttää mobiililaitteella ilman robottia, tuntuu juuri Eliaksen läsnäolo ja sen kanssa keskusteleminen olevan monelle oppilaalle kaikista tärkein asia. 

Laajemmassa tutkimushankkeessa ilmeni, että parhaimmassa tapauksessa robotista tulee kaikkien oppilaiden yhteinen maskotti. Hemminki vertaa sitä tilanteeseen, jossa luokassa olisi läsnä kissa tai koira. 

Vieläkin ilahtuneempi hän on kertoessaan, että humanoidirobotti on saanut oppilaat myös ilmaisemaan tunteitaan. 

– Esimerkiksi varautuneemmat esiteini-ikäiset pojat ovat osoittaneet Eliakselle hellyyden ja välittämisen tunteita. 

”Robotti on katkaissut kierteen, jossa kielten oppimiseen on liitetty jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta.” 

Moni kielten opiskelun haastavaksi kokenut oppilas on humanoidirobotille puhuessaan saanut aiemmin kokematta jääneitä onnistumisen tunteita. Puheentunnistus on tarkka, eikä oppilaan ääntämyksen tarvitse olla täydellistä, jotta Elias ymmärtää viestin ja antaa kannustavaa palautetta tai yltyy tuulettamaan. 

– Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että robotti on katkaissut kierteen, jossa kielten oppimiseen on liitetty jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta. 

Koska Elias perustuu puhekäyttöliittymään, se on ollut oiva apuväline myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien kielten opiskelussa. 

– Robotti on auttanut heitä muun muassa päivittäisten asioiden hoitamisen opettelussa, Hemminki kertoo.

Arvokasta kokemusta ulkomailta

Tällä hetkellä Eliaksesta löytyy valmista sisältöä kahdeksalla eri kielellä, mutta robotti taitaa paljon useampaa. Hemmingin mukaan tuotekehityksen pääpaino on ollut englannin kielessä, koska se kiinnostaa globaaleilla markkinoilla.

Arvokasta kokemusta ulkomailta yritys sai, kun Elias Robot pääsi best-in-class-luokkaan Euroopan komission rahoittamassa IMPACT EdTech -kiihdyttämössä. Sen aikana etsittiin lupaavia etäopetuksen ratkaisuja. Valinnan seurauksena sovellusta pilotoitiin Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa.

 – Koronan myötä tuotekehitys vauhdittui niin, että ratkaisusta tehtiin ulkoisista laitteista riippumaton. Saimme kuukauden mittaisesta pilotoinnista todella arvokasta kokemusta, sillä mukana olleet koulut toimivat sekä lähiopetuksessa, hybridimallilla että kokonaan etänä. 

”Koronan myötä tuotekehitys vauhdittui niin, että ratkaisusta tehtiin ulkoisista laitteista riippumaton.”

Hemminki sanoo, että opettajien valmiudessa hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ei ole suomalaisissa kouluissa samanlaisia tasoeroja kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. 

– Muualla Euroopassa opetusteknologioiden käyttöönottoa jarruttaa erityisesti opettajien vaihteleva digikyvykkyys. Kaikki riippuu siitä, kuinka näppärästi opettaja pystyy ottamaan uusia ratkaisuja haltuun. Lapset ovat siinä mielessä epätasa-arvoisemmassa asemassa. 

Hän uskoo, että suomalaisissa kouluissa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän opetusteknologiaa. 

– Robotit ovat jo nyt yleistyneet yhteiskunnassa. Puhekäyttöliittymien markkina kasvaa tällä hetkellä räjähtävän nopeasti ja mullistuksia tullaan näkemään jo lähivuosina. Luulen, että kahden tai kolmen vuoden päästä Eliaksenkin kanssa voi keskustella jo vaikka mistä.

 

Kuva: Utelias Technologies