Johtajien osaamista koetellaan jatkuvasti epävarmoina aikoina. Viisi tulevaisuuteen katsovaa talousjohtajaa kertoivat Nordic Leader’s Circle 2022 Time better spent: Moving the finance function from manual to modern -virtuaalitapahtumassa johtajuudestaan ja siitä, kuinka he selviytyivät yrityksiin kohdistuvista haasteista.

Panelisteiksi saapuneet pohjoismaiset talousjohtajat pääsivät valottamaan kantojaan keskustelussa, jonka aiheet keskittyivät automatisaatioon, työnantajan rooliin ja yritysten analyyttisiin malleihin. Puhujat keskittyivät keskustellessaan tulevaisuuteen ja siihen, miten yrityksen operaatiot voitaisiin muuntaa manuaalisesta moderniksi. 

Keskusteluja juonsi toimittaja Jesse Kamras, jonka rinnalla asiantuntijakommentaattorin paikan otti Baswaren globaalin liiketoiminnan johtaja Magnus Bergfors. 

Ymmärrys ja tasapaino onnistuneen arvonluonnin ytimessä

Nykyajan liiketoimintaan liittyy lukuisia epävarmuuksia, ja kriisien keskellä yritysten täytyy osata varautua yllättäviinkin tilanteisiin. Organisaatioiden täytyy keksiä ratkaisuja selviytyä uusista epävarmuuksista, suorittaa aiemmat tehtävänsä ja tämän lisäksi pyrkiä vielä kasvamaan.

Bergfors pohjustaa keskustelua toteamalla automatisaation antavan yrityksille mahdollisuuden keskittyä arvon tuottamiseen, kun osa rutiinitehtävistä voidaan suorittaa pienellä vaivalla. Panelistit tarttuivat keskusteluun automatisaatiosta, ja miettivät, mitkä tekijät automatisaatiossa voivat johtaa onnistuneeseen arvonluontiin. 

“Ennen kuin voidaan puhua automatisaatiosta ja uudesta arvonluonnista on tärkeää muistaa, että tähän tarvitaan sopivat ihmiset toteuttamaan muutoksen”, Afryn Suomen yksikön talousjohtaja Juuso Pajunen avaa keskustelun. Hän listaa työntekijät tärkeimmäksi kulmakiveksi, sillä kaikki prosessit lähtevät liikkeelle heistä. 

Organisaation tulee olla perillä omista työntekijöistään ja tuntea tämän voimavaran vahvuudet.

Magnus Karlsson, Swecon Ruotsin yksikön talousjohtaja yhtyy Pajusen näkökulmaan. Sen lisäksi, että yritys pysyy ajan tasalla työntekijöidensä tilanteesta, Karlssonin mukaan organisaation tulee ymmärtää rakenteensa myös yleisellä tasolla. Yrityksen voi olla mahdoton automatisoida toimintaansa, jos ne eivät ymmärrä täysin toimintaansa. 

Karlsson listaa myös yhdeksi automatisoinnin kulmakivistä tämän hetkisen, otollisen ajankohdan: “Nyt meillä on työkalut ja riittävä data automatisaation toteuttamiseksi. Tämä tuo merkittävän edun automatisaation saralla.”

Myös kolmas panelisti Sandeep Singhvi, Novartisin Suomen, Norjan ja Ruotsin yksiköiden talousjohtaja, yhtyy aiempiin panelisteihin. Hän listaa vielä yhdeksi tärkeäksi osatekijäksi yrityksen vankan perustan. Perusasioiden tulisi Singhvin mukaan olla kunnossa ennen, kun niiden päälle rakennetaan uusia operaatioita. 

Viimeisenä kulmakivenä automatisaation onnistumiselle Singhvi mainitsee tasapainon. Automatisointi tulisi tehdä hänen mukaansa tavalla, jossa yritys luo tasapainon automatisoinnin ja organisaation tarpeiden ymmärtämisen välille. 

“Yrityksillä on usein taipumus pyrkiä tekemään kerralla liikaa”, hän toteaa. 

Myös Pajunen peräänkuuluttaa varovaisuutta yrityksen operaatioiden automatisoinnissa: “Jos yritys automatisoi vastaukset, sen täytyy automatisoida myös kysymykset. Tämä voi tuhota uteliaisuuden organisaatiosta, mikä ei mielestäni johda mielekkäisiin lopputulemiin.”

Modernissa työmaailmassa merkityksellisyyden vaaliminen palkitaan

Työnantajan rooli oli toinen paneelin pääaiheista. Magnus Bergfors pohjusti keskustelua avaamalla työmarkkinoiden tilannetta pandemian jälkeen. Kaikilla on mahdollisuus tehdä työtä maantieteellisestä paikastaan riippumatta, mikä nostaa uuden haasteen työnantajille, Bergfors kuvailee. Yritysten täytyy keksiä uusia tapoja houkutella työntekijöitä.

Pajunen on sitä mieltä, että ratkaisu työmarkkinoiden kilpailuun on työntekijöiden vaaliminen ja merkityksellisyyteen panostaminen. Hän uskoo, että työnantajien tulisi priorisoida palkkaamisessa ihmisiä taitojen sijasta. 

“On tärkeää antaa työntekijöille tilaa kehittyä. Koska mikään yritys ei voi olla varma tarvitsemistaan taidoista tulevaisuudessa, on tärkeämpää rakentaa sellainen organisaatio, jossa ihmiset tietävät paikkansa ja tarkoituksensa”, Pajunen kuvailee. 

Pajunen toteaa, että yrityksen kannattaa investoida työntekijöihin ja tarjota heille hyvät etenemismahdollisuudet organisaation sisällä. Tämä rakentaa työntekijöiden luottamusta työnantajaa kohtaan.

“On tärkeää rakentaa sellainen organisaatio, jossa ihmiset tietävät paikkansa ja tarkoituksensa”

Keskustelussa käytiin läpi myös työntekijöissä etsittäviä taitoja. Panelistit olivat samaa mieltä siitä, että murrosvaiheessa oleva työmaailma kaipaa jatkuvasti uusia taitoja, ja uusien vaatimusten perässä pysyminen voi olla haastavaa. 

Singhvi näkee työntekijöiden vahvuuksien olevan työtehtäviin vaadittavien taitojen lisäksi mukautuvat luonteenpiirteet: “Kaikki alkaa oikeista ihmisistä. Ihmiset, joilla on oikeanlainen ajattelutapa ja ovat luonnostaan uteliaita ympäröivästä maailmasta, voivat saada organisaatiossa paljon aikaiseksi.” Hän näkee, että avarakatseisten ihmisten vaaliminen yrityksessä johtaa positiivisiin tuloksiin.

Panelistit pohtivat lopuksi vielä oman työtehtävänsä muutosvaihetta. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että perinteiset talousjohtajan työtehtävät muuttuvat jatkuvasti enemmän liiketoimintasuuntautuneiksi. Tämä tarkoittaa strategisen ajattelun korostumista kaikissa työasemissa. Työntekijät tekevät työtä yrityksen agendan edistämiseksi, ja merkityksen painottaminen korostuu myös tällä saralla.

Datan täyteisessä maailmassa tulkinta ratkaisee

Dataa tarvitaan lukuisiin operaatioihin modernissa työmaailmassa, sillä se mahdollistaa tehokkuuden parantamisen. Datan määrä maailmassa onkin kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana, eikä kehitys näytä hidastuvan. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että nykymaailmassa datan vähäisyys ei ole useinkaan ongelma – vaan sen tulkitseminen. 

Hyvälaatuisen datan keräämisen lisäksi yritysten täytyy osata hyödyntää sitä itselleen sopivalla tavalla. Täytyy rakentaa malleja, löytää korrelaatioita ja tulkita kausaliteetteja.  Tämä on panelistien mielestä analytiikan suurin haaste.

Päteviä ihmisiä löytyy tulkitsemaan dataa, mutta se, mistä on pulaa, on tulkinnan johtaminen todelliseksi liikeymmärrykseksi, Singhvi kuvailee.

Panelistien yritykset ovat eri vaiheissa analytiikan ja datan hyödyntämisessä, mutta selkeä yhteinen linja oli, että onnistuneella analytiikan käytöllä yritykset voivat saavuttaa suuria etuja. Swecon Magnus Karlsson nosti esiin tulevaisuuden epävarmuuden, ja miten tämä vaatii skenaarioiden laatimista riskien vähentämiseksi. Tässä suhteessa datan hyödyntäminen on kriittistä. 

“Pystytään tekemään parempia, nopeampia ja luotettavampia päätöksiä, kuin mitä ilman dataa oltaisiin pystytty tekemään”, Karlsson kuvailee. Kun dataa hyödynnetään onnistuneesti ja siitä onnistutaan rakentamaan ennustavia malleja, voidaan edistää yrityksen agendaa hyvinkin tehokkaasti. 

Datan hyödyntämisen yhteydessä palattiin kuitenkin myös aiempaan: yritysten ei kannata analytiikan suhteessa pyrkiä tekemään kaikkea heti. Singhvin mukaan prosessin tulisi olla pitkä, ja kaikista tärkeintä on pitää selkeä suunta mielessä.

 

basware.com

Baswaren Ite wiki -profiili