Monet maailman suurimpia digitaalisia alustoja operoivista teknologiayhtiöistä, kuten Facebook (Meta), Twitter, Google ja Tiktok, ovat sitoutuneet EU:n sääntökirjaan (tai toimintakoodiin “The Code of Practice on Disinformation”), jolla taistellaan disinformaatiota, kuten Deepfake-videoita vastaan.

Esimerkkejä deepfake-videoista: Top 20 parhaat Deepfake-videot

Teknologiayritykset lupautuivat työskentelemään aktiivisesti valeuutisten, disinformaation ja propagandan välittämistä vastaan ja myös jakamaan dataa EU:n jäsenvaltioille aiheeseen liittyen. 

Euroopan komissio ilmoitti, että ohjeistuksen muotoutumiseen on vaikuttanut vahvasti kaksi lähihistorian merkittävää tapahtumaa, joiden ympärillä disinformaatiota on levitetty laajasti: koronaepidemia, sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan.

Samaan aikaan uudet teknologiset innovaatiot, kuten deepfake-videot, haastavat niin sisältöjen kuluttajat, teknologia-alustat kuin viranomaisetkin. Deepfake-videoissa pystytään tuottamaan esimerkiksi täysin aidon näköisiä ja kuuloisia videoita henkilöistä näiden aiempien esiintymisten tai jopa vain digitaalisten valokuvien avulla.

Jos siis näet Joe Bidenin pitämässä puhetta ilmastotoimia vastaan tai Donald Trumpin vaatimassa eläimille oikeuksia, olet todennäköisesti joutunut deepfake-videon uhriksi.

Linkkejä muihin artikkeleihin (juttu jatkuu alempana)

“Tämä uusi toimintatapa disinformaatiota vastaan tulee käyttöön aikana, jona Venäjä on sotilaallistanut disinformaation käytön osana aggressiotaan Ukrainaa vastaan, ja jona näemme myös hyökkäyksiä demokratiaa vastaan laajemmin”, Euroopan komission arvojen ja läpinäkyvyyden vice president Věra Jourová sanoi EU:n lehdistötiedotteessa.

Toimintakoodi sisältää 44 spesifioitua “sitoutumista” teknologiayrityksille, jotka työskentelevät disinformaation tuottamia ongelmia vastaan.

Koodi koskettaa seuraavia aihealueita:

  • Demonetisaatio: Leikataan taloudelliset insentiivit disinformaation välittäjiltä. 

Toimintakoodi tähtää varmistamaan sen, että disinformaation välittäjät eivät pääse hyötymään mainostuloista. Mukana olevat yritykset sitoutuvat vahvempiin toimenpiteisiin estääkseen mainosten sijoittamisen disinformaation läheisyyteen kuten myös estämään disinformaatiota sisältävien mainosten levittämisen. Toimintamalli pyrkii myös perustamaan vaikuttavamman yhteistyömallin mainostajatahojen kanssa pyrkien luomaan uudenlaisen liittouman disinformaatiota vastaan.

  • Poliittisen mainonnan läpinäkyvyys

Säännöstö tunnistaa poliittisen mainonnan merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Näin ollen se pyrkiikin vahvempaan läpinäkyvyyteen poliittisten mainosten merkitsemisen, sponsoreiden esiintuonnin, mainosbudjetin suuruuden ja kampanja-ajan kertomisen kautta. Teknologiayhtiöt sitoutuvat myös perustamaan mainoskirjastoja poliittisille mainoksille.

  • Palveluiden ja sisältöjen aitouden varmistaminen

Ohjeistus vahvistaa toimia joilla vähennetään manipulatiivista käytöstä jota hyödynnetään disinformaation levittämisessä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi väärennetyt tilit, boteilla tuotettu viestinnän vahvistaminen, toisena henkilönä esiintyminen, sekä pahansuopa deepfake-videoiden käyttö. Samalla mukana olevien yritysten yhteistyötä näitä haasteita vastaan taistelemisessa pyritään tiivistämään. Yritykset velvoitetaan ajoittain päivittämään lista haitallisista taktiikoista, tekniikoista ja toimintatavoista, sekä velvoitetaan perustamaan selkeitä käytäntöjä, joilla tunnistettuja haasteita ratkotaan.

  • Käyttäjien tukeminen paremmilla työkaluilla 

Käyttäjiä tullaan suojelemaan disinformaatiolta paremmilla työkaluilla, joilla tunnistetaan, ymmärretään ja merkitään disinformaatiota. Samalla heille mahdollistetaan pääsy virallisiin tietolähteisiin. Erityisesti toimintakoodi varmistaa, että turvalliset käytännöt laitetaan toimintaan disinformaation levittämisen rajoittamiseksi ja läpinäkyvämmän suosittelusysteemin varmistamiseksi.

  • Tutkijoiden roolin vahvistaminen

Toimintakoodi ennakoi online-alustojen tarvetta tarjota mahdollisuus disinformaation tutkimiseen. Tämä tarkoittaa, että tutkijoilla tulee olla parempi ja laajempi pääsy alustojen dataan. Käytännössä tämä tarkoittaa automaattisen pääsyn tarjoamista ei-henkilökohtaiseen, anonymisoituun, ja valmiiksi yhdisteltyyn dataan. Tavoitteena on työstää valmiiksi hallinnollinen rakenne joka yksinkertaistaa sellaiseen dataan käsiksi pääsyn, jota halutaan tarkastella.

  • Faktantarkastus-yhteisön vahvistaminen

Uusi ohjeistus laajentaa faktantarkastuksen kattavuutta koskettamaan EU:n jäsenmaita ja eri kieliryhmiä. Faktantarkastuksen palveluissa tulee olla johdonmukaista. Lisäksi säännöstö pyrkii varmistamaan reilut taloudelliset puitteet faktantarkastustyölle ja pääsyn tietolähteille heidän työssään.

  • Läpinäkyvyyskeskus ja “Task-force”

Läpinäkyvyyskeskus, joka tarjotaan kaikille kansalaisille, mahdollistaa helpon yleiskatsauksen säännöstön käyttöön kullakin alustalla tarjoten läpinäkyvyyttä, sekä jatkuvia päivityksiä relevanttiin dataan. Tuleva “Task-force” tulee pitämään säännöstön ajan tasalla ja varmistaa sen, että se vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin. Task-force muodostuu teknologiayhtiöiden edustajista, the European Regulators’ Group for Audiovisual Media Servicesistä, the European Digital Media Observatorystä, sekä the European External Action Servicestä. Euroopan komissio toimii toimielimen hallitsijana. 

  • Vahvistettu monitorointimalli

Koodisto tulee käyttöön vahvalla monitorointimallilla, jonka mittareilla mitataan koodiston käyttöönottoa läpi EU:n ja jäsenvaltioiden. Vuoden 2023 alusta lähtien allekirjoittaneet yhtiöt tarjoavat komissiolle ensimmäiset pohjatason raportit koodiston käyttöönotosta. Erittäin merkittävät alustat, jotka on määritelty Digital Services Actissa (DSA), raportoivat puolen vuoden välein, muut allekirjoittaneet yhtiöt kerran vuodessa.

 

Lähteet: