Yritykset ovat juuri nyt vaikeassa markkinatilanteessa: toimintaa pitäisi kehittää aktiivisesti samalla, kun kuluja karsitaan. Esimerkiksi talousdata- ja ohjelmistoyhtiö Pitchbook kutsuu tätä vuoden 2022 jälkeistä aikakautta ”postdigitaaliseksi ajaksi”.
”Pandemia-aikana otettu globaali digiloikka tuskin jäi huomaamatta keneltäkään, mutta nopeat markkinamuutokset ja teknologiakehitys ikään kuin hirttivät digikaasupolkimen pohjaan”, toteaa Sofokus Oy:n perustaja Teemu Malinen.
Malinen hyödyntää tuttuja esimerkkejä kuvatessaan digitaalisten palveluiden kehittymistä korona-aikana. Suomessa ruokakaupat muokkasivat pandemian aikana verkkokaupoistaan käyttäjäystävällisempiä, ja esimerkiksi S-ryhmä uusi täysin sähköisen ostamisen käyttökokemuksensa. Kun fyysiset tapahtumat kiellettiin, tapahtumaohjelmistotoimittaja Liveto rakensi järjestelmänsä uudelleen lisäämällä tuet erilaisille etä- ja hybridimuotoisille kohtaamisille fyysisten rinnalle.
Elintarvikkeet ja tapahtumat ovat vain esimerkkejä toimialoista, joissa markkinan nopea muutos asetti riman uudelle tasolle kenttien muillekin toimijoille. Ruuan hankinta kömpelöstä käyttöliittymästä tai pelkkien fyysisten tapahtumien järjestäminen eivät enää riitä asiakkaille.
”Ajankohtaisina haasteina ovat tarve aiempaa lyhyempään kehityssykliin ja entistä pienemmillä kehitysbudjeteilla”
”Markkinakilpailu pakottaa yritykset etsimään tehokkaampia ratkaisuja. Ajankohtaisina haasteina ovat tarve aiempaa lyhyempään kehityssykliin ja entistä pienemmillä kehitysbudjeteilla. Vähemmällä pitäisi saada enemmän”, kuvailee Malinen.
Hänen mukaansa aiemmat patenttiratkaisut digitaalisten palveluiden kehittämisen nopeuttamiseen ovat olleet kehitystiimin kasvattaminen, järeiden valmistuotteiden, kuten verkkokauppojen ostaminen ja erilaiset SaaS-muotoiset pilvipalvelut.
Malisen mukaan näiden rinnalle on kuitenkin noussut uusia tapoja kehityksen tehostamiseen.
”Pyörän uudelleen keksimisen aika on nyt ohi. Tarjolla on uusia tehokkaita tapoja, kuten vähäkoodinen kehitys, koottava liiketoiminta ja tekoäly. Ihmistä ei mikään korvaa, mutta digikehittäminen tulee ottamaan tuottavuusloikan tällä vuosikymmenellä”, täräyttää Malinen.
Verkkokaupan evoluutio antaa osviittaa kehityksestä
Vuosituhannen alussa verkkokaupat olivat usein räätälöidysti tuotettuja ratkaisuja, joita oli hidasta kehittää ja kallista ylläpitää. Sen jälkeen erilaiset lisäosat tai raskaat monoliittiset verkkokauppamoottorit valtasivat markkinaa, kunnes Shopifyn tyyppiset valmispilviratkaisut alkoivat saada jalansijaa.
“Vaikka tekniset ratkaisut ovat kehittyneet, sähköinen ostaminen on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi kokonaisuudeksi ja nivoutunut tiiviimmäksi osaksi yritysten ydinliiketoimintaa. Yksittäinen tuote ei välttämättä ratkaise enää mielekkäästi koko liiketoiminnallista tarvetta”, Malinen kuvailee markkinatilannetta.
Esimerkkinä tästä hän käyttää Sofokuksen asiakasta Noho Partnersia, joka toi Nokia Areenan aitiopalveluihin ratkaisun, jonka avulla asiakas voi tilata ennakkoon haluamansa ruoka- ja juomatarjoilut. Yksinkertainen tilauskäyttöliittymä kätkee taakseen useita eri järjestelmiä, tuotteita ja integraatioita, sekä yhdistää yrityksen olemassa olevia käyttäjäryhmiä, kuten keittiön, asiakaspalvelun ja myynnin.
”Nohon ratkaisu on esimerkki digitaalisesta tilausputkesta, jossa nälkäisen asiakkaan näkymä on suoraviivainen, mutta pellin alla on sitäkin enemmän kytköksiä yrityksen ydinprosesseihin. Käyttöliittymässä on hyödynnetty no-codea ja taustalla composable commercea ja API-first-ajattelua”, kuvailee Malinen ratkaisua.
Ostoskori, maksunvälitys, tuotehaku ja logistiikka voivat jatkossa tulla eri järjestelmistä, jotka käyttöliittymä nivoo yhteen yrityskohtaisella tavalla liittäen kokonaisuuden olemassa oleviin prosesseihin. Digitaalisten palveluiden kehityksen ratkaisut tulevat olemaan tällä vuosikymmenellä tiukemmin kytköksissä yrityksen ydinprosesseihin, mikä mahdollistaa merkittävästi paremman ja henkilökohtaisemman käyttökokemuksen loppuasiakkaalle.
”Verkkokauppa konseptina alkaa olla jo vähän kapea”
Malisen mukaan digitaalinen palvelukehitys nopeutuu lisäksi merkittävästi uusien digitaalista tehokkuutta ja tuottavuutta lisäävien tuotteiden, teknologioiden ja toimintamallien ansiosta. Esimerkiksi ostamisprosessin muokkaaminen täsmätarpeeseen soveltuvaksi on joustavampaa ja nopeampaa kuin edellisen sukupolven ratkaisuilla. McKinsey kutsuu tätä digitaalisen kaupankäynnin seuraavaa aaltoa ”NeXT Commerceksi”.
”Verkkokauppa konseptina alkaa olla jo vähän kapea. On mielekkäämpää puhua vaikkapa digitaalisesta itsepalvelun tai sähköisen ostamisen ja maksamisen mahdollistamisesta. Tämä ajattelu johtaa liiketoimintalähtöisempään kehittämiseen valmisratkaisujen kilpailuttamisen sijasta. Palkintona on tyypillisesti investointien pidempi elinkaari, tiukempi kytkös olemassa oleviin ydinprosesseihin ja nopeampi markkinoille meno.” kuvailee Malinen ajattelutavan muutosta digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä.
Teemu Malisen 5 vinkkiä digitaalisen tehokkuuden hyödyntämiseksi
1. Hyödynnä tehdyt investoinnit täysimääräisesti
“Kriittisten järjestelmien korvaaminen uudemmilla voi olla joskus järkevin polku, mutta ei suinkaan aina. Moderni rajapintalähtöinen ajattelu ja teknologiat istuvat usein hyvin iäkkäämpienkin tuotteiden ja järjestelmien kylkeen. Esimerkiksi modernin digitaalisen itsepalvelun avaaminen loppuasiakkaille ei välttämättä tarkoita toiminnanohjausjärjestelmän tai monoliittisen digipalvelun eläköittämistä.”
2. Älä nojaa liikaa yksittäisiin trendeihin
“Vaikka tekoäly ja metaverse saavat juuri nyt palstatilaa, ne eivät ole välttämättä patenttiratkaisuja jokaisen yrityksen perusliiketoiminnan kehittämiseen. Kehittäminen lähtee asiakastarpeesta ja teknologiset ratkaisut seuraavat perässä. Tehokkain ratkaisu saadaan usein soveltamalla useita erilaisia keinoja yksittäisten sijasta.”
3. Älä keskeytä kehittämistä säästösyistä
“Investoimisen lopettaminen voi johtaa markkinakilpailusta poisputoamiseen. Tehokkaampi digitaalisten palveluiden kehittäminen voi lähteä esimerkiksi datan paremmasta hyödyntämisestä tai päällekkäisten käyttöliittymien karsimisesta ja automatisoinnista.”
4. Mittaa liiketoiminnallisia tuloksia
“Vaikka suunnittelu ja kehittäminen vaativat teknologiaymmärrystä, niiden olisi hyvä johtaa helposti ymmärrettäviin liiketoiminnallisiin mittareihin. Saatiinko uusi digitaalinen myyntikanava avattua? Vähenikö sisäinen työ automaation ansioista? Kytkeytyykö kokonaisuus jo olemassa oleviin järjestelmiin tehostaen prosessien läpimenoa?”
5. Keskity ydinprosesseihin
“Yritykset ovat tottuneet digitaalisessa palvelukehittämisessä kilpailuttamaan ja investoimaan kokonaisia valmisjärjestelmiä. Digitaalisen itsepalvelukanavan avaaminen kytkeytyen olemassa oleviin prosesseihin ja dataan saattaisi olla tehokkaampaa sekä kustannusten näkökulmasta että ajankäytännöllisesti.”
Aiempia bloggauksia aiheesta: