Suomeen ei tulla rikastumaan vaan olemaan onnellisia kertoo tuore selvitys, jonka Viestintätoimisto Miltton toteutti taloushallinnon ja toiminnanohjauksen palveluja tuottavalle Starialle.
Suomessa työskentelevät korkeasti koulutetut maahanmuuttajat näkevät Suomen vahvuuksina erityisesti työn ja muun elämän tasapainon.
Lisäksi Suomessa arvostetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.
Toisaalta Suomen negatiivisena puolena nähtiin sisäänpäinkääntyneisyys ja tietynlainen afterwork-kulttuurin puuttuminen. Suomessa arvostetaan omaa aikaa.
Vaikka laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin melko suppeaa määrää ihmisiä, se vahvistaa ymmärrystä siitä, millä keinoin Suomeen saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa.
Samalla pintaan nousee myös se, että uuden hallituksen retoriikka on saanut nopeasti osan maahanmuuttajista varpailleen.
Tutkimuksen taustalla laadulliset haastattelut
Kesäkuussa toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin kaiken kaikkiaan neljää Starian työntekijää sekä kuutta muissa yrityksissä työskentelevää kansainvälistä asiantuntijaa Milttonin toimesta. Haastatellut olivat muuttaneet Suomeen joko opiskelun tai perheen perässä tai vaihtaneet maata työskennellen saman työnantajan palveluksessa.
Yhden haastattelun kesto oli 45 minuuttia. Haastateltavat olivat työskennelleet Suomessa 2-15 vuotta asiantuntijarooleissa eri toimialoilla suurissa tai keskisuurissa kansainvälisissä organisaatioissa.
Staria toteutti selvityksen, sillä se haluaa yrityksenä osallistua käynnissä olevaan keskusteluun kansainvälisestä työperäisestä maahanmuutosta. Samalla Starialla halutaan ymmärtää paremmin, minkälaisia esteitä tai vetovoimatekijöitä kansainväliset osaajat liittävät Suomeen.
Miksi ulkomaalaiset valitsivat Suomen asuinpaikakseen ja suomalaisen yrityksen työnantajakseen?
Haastateltavat korostivat selvityksessä poikkeuksetta työn ja muun elämän tasapainoa Suomessa työskentelyn ja elämisen parhaimpana puolena. Tämä tasapaino antaa enemmän aikaa perheelle ja muille läheisille, ja mahdollistaa paremman omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Kaiken kaikkiaan suomalainen työelämä koetaan vähemmän suorituskeskeisenä, kilpailuhenkisenä ja ylipäätään vähemmän stressaavana, kuin monissa muissa maissa.
Haastateltavien näkemyksien mukaan muissa maissa olisi mahdollista tienata enemmän kuin Suomessa. Työn ja muun elämän tasapaino kuitenkin kompensoi tilipussia. Tähän liittyy myös se, että Suomeen ei tulla niinkään työn kuin esimerkiksi parisuhteen tai perheen takia.
Haastateltavat nostivat esiin Suomen toistuvan kärkisijoituksen maailman onnellisimpana maana, eli The World Happiness Reportin tuloksen, josta on tullut Suomelle korvaamaton maabrändin rakentaja.
Tutkimuksesta poimittuja kommentteja
Tutkimushaastatteluista poimitut lainaukset kertovat omalla tavallaan yllä kuvattua tarinaa.
“The best thing about working in Finland is the work-life balance, how the working culture in Finland is that you can focus on your life as well. Work does not become your personal life. You have time to spend with your kids. Do some hobbies and go for some travelling or whatever a person feels like doing in their free time”, eräs vastaajista kuvasi.
“Work-life balance is not a bullshit thing. Depending on when I start, I can go home after five or after 5:30 or six. However, it’s still 7.5 hours of work and then being able to do an activity and still have an evening, which never happened when I was in country X”, kertoi toinen.
Eräs vastaajista nosti kommentissaan esiin hyvät mahdollisuudet pitää vanhempainvapaita Suomessa:
“Finland is really promoting work-life balance. For example, people can go or leave as soon as they’re done with their work. So they are given this opportunity to be with their family at the end of the day. Your country promotes work-life balance, and they are very generous in terms of vacation and maternity leaves and family life.”
Eräs vastaajista jäi pohtimaan tulotason jäävän todennäköisesti Suomessa joitain muita maita alhaisemmaksi:
“Probably some people will go look somewhere else to get a higher salary.”
Starian Artti Aurasmaa rohkaisee yrityksiä rekrytoimaan monikulttuurisesti
Starian toimitusjohtaja Artti Aurasmaa on yksi tutkimuksen alullepanijoista. Hän kertoo tutkimuksen herättämistä ajatuksista.
“Edelleen jaetaan yleisesti ajatus, että kyllä Suomeen kovia tekijöitä tarvittaisiin. Mutta miten saada enemmän asiantuntijoita maailmalta? Haastattelujen keskeisen havainnon ei pitäisi yllättää; kaikissa vastauksissa nousi esiin se, että Suomi ei houkuttele osaajia rahan takia”, Aurasmaa pohjustaa ja jatkaa:
“Moni voisi tienata muissa maissa enemmän kuin Suomessa. Kuitenkin suuri ja poikkeuksellinen tekijä täällä on tasapaino työn ja muun elämän välillä. Meillä tehdään töitä tosissaan, mutta samalla arvostetaan sitä, että jokaisella on oma perhe-elämänsä ja vapaa-aikansa. Näiden sopivan tasapainon ansiosta nähdään että elämänlaatu täällä on korkea.”
Aurasmaa uskookin, että Suomi voi nousta nimenomaan perheellisten työnhakijoiden suosikkimaaksi. Tämän seurauksena tänne tullaan usein myös puolison perässä.
“Siksi olisi tärkeä huomioida, että koko perheen osalta vastaanotto olisi suotuisa”, Aurasmaa toteaa.
Hänen mukaansa jo hallitusneuvottelujen aikaan ulkomaisten huippuosaajien keskuudessa lähti viriämään tietty huoli siitä, onko tämä sellainen maa ja yhteiskunta, jonka he ovat tottuneet näkemään.
“Sanat muokkaavat todellisuutta”, Aurasmaa kuvaa.
“En ole oikea ihminen ohjeistamaan valtakunnan pääpoliitikkoja, mutta pari ajatusta haastatteluiden pohjalta kyllä herää. Ensinnäkin kannustaisin avaamaan ajattelua ja miettimään maahanmuuton haasteiden ohella sen potentiaalia, jos saamme Suomessa globaalit talent-poolit käyttöön.”
Aurasmaa myös rauhoittelee protektionistiseen ajattelutapaan taipuvaisia: “Sen, että maassamme on kansainvälisiä osioita, ei tarvitse muuttaa kansallisen kulttuurin keskeisiä osia. Meillä on myös hyvä olla tekijöitä, jotka tuntevat paikallisia kulttuureita eri maissa.”
Aurasmaa tuntee aiheen hyvin, sillä Staria on kasvattanut liiketoimintaansa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Yritys tarjoaa kansainväliset talouspalvelut yli 40 maahan ja raportoi aiemmin tänä vuonna myös yritysostosta Ruotsissa. Seuraavana laajenemissuuntana on Englanti.
“Jos Suomen pk-sektorilla on yritys, jossa ei ole kuin Suomen kansalaisia, ensimmäinen ulkomaalaisen rekrytointi muuttaa asioita. Mutta se muuttaa niitä parempaan suuntaan”, Aurasmaa toteaa loppuun.
Tutustu Starian selvitykseen tästä.