Eräs tyypillisimmistä kysymyksistä tietojärjestelmien kehityshankkeen alla kuuluu, kannattaako olemassa olevaa järjestelmää tai ohjelmisto jatkokehittää, vai investoida täysin uuteen? Ja kuinka toisaalta varmistaa, että yrityksesi järjestelmien jatkuvuus tukee sen kasvua ja menestystä? 

Tänään hyppäämme digitaalisten palveluiden kehityksen maailmaan Tomi Neulasen johdattamana, joka työskentelee Sofokuksella digitaalisen liiketoiminnan konsulttina. 

Neulanen avaa meille Sofokuksen kehittämää konsultointitarjontaa, joka toimii asiakasyrityksen digikehityksen katsastuksena. Luvassa on syväsukellus arviointiprosessiin, jonka tavoitteena on selvittää asiakkaan liiketoiminnalle tärkeiden järjestelmien terveydentila arvontuoton, käyttäjäkokemuksen, operatiivisen tehokkuuden ja teknisen suorituskyvyn näkökulmasta. 

Samalla haastattelu avaa varmasti hyvin sitä potentiaalia, mitä digitaalisen liiketoiminnan konsultin kanssa keskustelu voi parhaimmillaan tarjota.  

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

Urani ohjelmistokehityksen parissa alkoi 20 vuotta sitten, kun työpaikallani kyseltiin koodiosaamista, ja päätin tarttua tilaisuuteen. Siinä tulikin kova kiire opetella! 

Sittemmin olen kiertänyt käytännössä koko digipalveluiden arvontuotantoketjun web-designerista projektipäällikköön ja siksi pystyn myös antamaan neuvoja kaikissa digitaalisten palveluiden tuotantoketjun vaiheissa. Nykyään autankin asiakkaitamme kasvattamaan digitaalista kypsyyttään ja muotoilemaan liiketoimintaansa tehokkaammaksi digiratkaisujen avulla.

Minkälainen on Sofokuksen konsultointimalli, jonka halusitte nostaa esille? 

Olemme Sofokuksella tiivistäneet palveluksi sen, mikä on kaikkein tärkeintä, kun digitaalisuudella halutaan luoda arvoa – eli useimmiten kasvattaa tuloja, säästää kustannuksissa tai ohjata resursseja  tuottavampaan tekemiseen. 

Kyseessä on digikehityksen katsastus: arviointiprosessi, jossa asiantuntijamme selvittävät asiakkaan liiketoiminnalle tärkeiden järjestelmien terveydentilan arvontuoton, käyttäjäkokemuksen, operatiivisen tehokkuuden ja teknisen suorituskyvyn näkökulmasta. 

Katsastuksella autamme siis varmistamaan, että teknologia palvelee aidosti asiakasta eikä päinvastoin.

Digikehityksen katsastuksen laajuus ja painotukset räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan – otamme usein kantaa esimerkiksi järjestelmien kehityskäytäntöihin, skaalautuvuuteen ja poikkeustilanteista palautumiseen. 

Katsastuksia toteuttavat digitaalisen liiketoiminnan, ohjelmistokehityksen ja käyttöliittymäsuunnittelun asiantuntijamme, joista kukin pyrkii muodostamaan mahdollisimman objektiivisen sekä määrämuotoisen tilannekuvan ja toimenpidesuositukset. Niiden avulla asiakas voi varmistaa digitaalisen ympäristönsä toimintavarmuuden, hahmottaa riskit, tehdä järkevämpiä investointipäätöksiä ja priorisoida mahdollisia kehityskohtia. 

Olen itsekin ollut mukana muotoilemassa palvelua ja auttanut katsastamaan kymmeniä asiakkaidemme digiympäristöjä, joten kerron mielelläni katsastusprojektien tuomista hyödyistä ja tuloksista.

Sofokus esittelee verkkosivuillaan Digikehityksen katsastuksen sisältöä ja avoimesti myös hinnoittelua.

 

Miksi digikehityksen katsastukselle tuntuu olevan kysyntää juuri nyt?   

Olemme katsastaneet asiakkaidemme järjestelmiä, verkkopalveluita ja tuotteita jo hyvän tovin, mutta katsastusten suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti. 

Nykyisessä taloustilanteessa budjetit ovat järjestäen kaikilla toimialoilla tiukilla, joten jo tehdyt digi-investoinnit halutaan hyödyntää maksimaalisesti. Järjestelmiä kehitetään tai uusitaan maltillisesti ja vain niiltä osin, kuin se on liiketoiminnan kannalta aidosti arvokasta. Lisäksi pohditaan, miten ja missä vaiheessa vanhoja digitaalisuuden kerrostumia voidaan uusia tehokkaasti.

Forresterin mukaan yritykset etsivätkin kevyempiä ratkaisuja, joilla siirtyä massiivisista alustahankkeista yksittäisten digi-infran alikomponenttien täsmäpäivityksiin. Digikehityksen katsastus auttaakin asiakasta ennen kaikkea tunnistamaan nämä digiympäristönsä todelliset kehitystarpeet ja priorisoimaan niitä siten, että ohjelmistopohjaa voidaan uudistaa järkevästi pala kerrallaan.

”Yhä useammat yritykset ovat alkaneet käydä tyytymättömiksi nykyisiin digiympäristöihinsä”

Väitän myös, että toinen syy katsastusten nousevaan suosioon kumpuaa siitä, kuinka yhä useammat yritykset ovat alkaneet käydä tyytymättömiksi nykyisiin digiympäristöihinsä. Syyt tähän piilevät osittain siinä, että ohjelmistopalveluiden markkinassa on ollut kuluneina vuosina epätervettäkin kilpailua hinnoilla ja monenmoisilla konsulttisopimuksilla – esimerkiksi takuita ei ole juuri myönnetty. Kehitysprojekteja ovat vetäneet kokemattomat ”maallikot” muun toimen ohessa, ja teknologioiksi on valittu trendikkäimpiä kilkuttimia, jotka eivät todellisuudessa palvele asiakkaiden tavoitteita, vaan sitovat nämä kalliiseen ja tehottomaan jatkokehityksen kierteeseen.

Haluammekin katsastuksissa tehdä nämä näkymättömät asiat näkyviksi, jotta niihin voitaisiin oikeasti puuttua. Tämän takia emme myöskään tarjoa pienkehitys- ja ylläpitopalveluitamme kuin katsastetuille verkkopalveluille, jotta varmistamme, että pystymme luomaan aidosti hyötyä asiakkaalle – monesti ohjelmistojen elinkaari on nimittäin saavutettu aivan liian aikaisin.

Missä kohdassa digipalvelun tai ohjelmiston elinkaarta katsastus on yleensä tarpeellinen? 

Katsastamme asiakkaidemme järjestelmiä useimmiten silloin, kun he haluavat selvittää niiden jäljellä olevan elinkaaren tai pohtivat, onko olemassa olevien järjestelmien jatkokehitys kannattavampaa kuin kokonaan uusiin investointi.

Osa taas hakeutuu katsastukseen huomattuaan järjestelmiensä suorituskyvyn sakkaavan, tai tilanteissa, joissa kehitystyön jatkuvuus halutaan turvata esimerkiksi kehittäjän vaihdosten, yrityskauppojen tai it-vastaavien henkilömuutosten yhteydessä. Silloin tällöin yhteydenottoa edeltää tukipalveluiden ruuhkautuminen.

Viimeinen hälytysmerkki katsastustarpeelle saatetaan huomata silloin, kun ohjelmistokumppanit kieltäytyvät ottamasta asiakkaan järjestelmää ylläpitoonsa, koska he pitävät sitä liian vanhana ja riskialttiina.

Digikehityksen katsastus onkin verrattain edullinen keino päästä kartalle oman digiympäristönsä nykytilasta, hallita riskejä, löytää paikkoja kustannussäästöille ja varmistaa, että käytössä olevat järjestelmät tukevat liiketoimintaa. Lisäksi katsastuksen löydöksistä koostettua raporttia voi hyödyntää niin tarjouspyynnöissä ja rahoituksen hakemisessa, due diligence -selvityksissä, tai omalle organisaatiolle ja muille sidosryhmille viestinnässä.

Sisäisenä työkaluna raportti on omiaan luomaan yhteistä käsitystä kuormituksen jakautumisesta ja todellisista vastuista, sekä hahmottamaan, miten oma tekeminen vertautuu muiden tekemiseen yleisesti. Kaikki tapahtuu luonnollisesti täysin luottamuksellisesti.

Minkälaisia kokemuksia tai referenssitoteutuksia teillä on digitaalisten palveluiden katsastuksista? 

Olemme Sofokuksella toteuttaneet katsastuksia kolmella vuosikymmenellä, eri kokoisille ja ikäisille digikokonaisuuksille, useilta eri toimialoilta. Tuoreimpiin tyytyväisiin katsastusasiakkaisiimme lukeutuvat esimerkiksi Hydrohex Oy,  Vapaaehtoistyö.fi ja Suomen Hippos Ry.

Virtuaalinen vesiliikuntapalvelu Hydrohex halusi varmistaa toimintansa jatkuvuuden teknologiapuolen avainhenkilömuutosten jälkeen. Löysimmekin digikehityksen katsastuksessa kriittisiä kehityskohtia, jotka korjattuamme pystyimme tarjoamaan Hydrohexin tiimille kehityspalveluita ”CTO as a service” -mallilla.

Vapaaehtoistyö.fi oli puolestaan ajautunut vuosien saatossa keskittymään kehitystyössään toiminnan ja arjen sujuvuuden kannalta epäolennaisiin ominaisuuksiin. Teknisellä katsastuksella kartoitimme ja vahvistimme Vapaaehtoistyö.fi -portaalin jatkokehityskelpoisuuden, minkä jälkeen uudistimme koodipohjan kestävämmäksi ja siirsimme järjestelmän ylläpitoomme.

Kotimaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö Suomen Hippos ry taas pohti Heppa-järjestelmäkokonaisuutensa kustannustehokkuutta ja sitä, palveleeko se aidosti käyttäjien tarpeita. Katsastimmekin järjestelmät teknisten kehitystarpeiden näkökulmasta, arvioimme käytettävyyttä käyttäjätutkimusten ja -haastatteluiden avulla sekä kartoitimme kustannustehokkuutta suhteessa vastaavanlaisten tahojen järjestelmiin. Huolellinen katsastus ja elinkaariarvio Heppa-järjestelmän nykytilasta luo vakaan pohjan rahoituksen varmistamiselle, viranomaistahoille viestimiselle ja organisaation sisäisten kehitysprojektien suunnittelulle.

Mitkä ovat tärkeimpiä oppeja matkan varrelta?

Jokainen katsastusprojekti vahvistaa näkemystämme siitä, että ihminen tulee ensin, ja teknologialla pitää olla palvelijan rooli. Oikea ratkaisu, oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen on ratkaisevaa.

”Ihminen tulee ensin, ja teknologialla pitää olla palvelijan rooli”

Lähes 25 vuoden kokemuksella uskallamme myös väittää, että digitaalisuus valjastetaan parhaiten kilpailueduksi, kun liiketoiminnan nyky- ja tavoitetila ymmärretään mahdollisimman perinpohjaisesti, ja tämä ymmärrys ohjaa kaikkea digikehittämistä. Kun kehittämiseen sisällytetään vielä laadukas koodi, käyttäjäystävällinen muotoilu ja tehokkaasti johdetut kehityskäytännöt, ollaan voitokkaan yhdistelmän äärellä. Tämän takia katsastuksiamme suorittavat ohjelmistokehityksen ja -arkkitehtuurin asiantuntijoiden lisäksi teknisen projektinjohtamisen ja UX-suunnittelun ammattilaiset.

Miten konsepti tulee kehittymään tulevaisuudessa? 

Olemme toteuttaneet teknisiä katsastuksia hyvän tovin, mutta laajentaneet asteittain palvelukokonaisuuden kattamaan myös järjestelmien käyttäjäystävällisyyteen ja arvontuottokykyyn sekä kehityskäytäntöjen tehokkuuteen. 

Asiakkaidemme tarkka kuuntelu ja palveluidemme laadun jatkuva kehittäminen on yksi ydinarvoistamme, joten seuraamme nyt innolla asiakkailta saatavia palautteita ja hienosäädämme tarvittaessa katsastuspakettimme sisältöä, mikäli tarvetta ilmenee. Jatkossa haluamme myös tukea digikehityksen katsastuksilla asiakkaidemme kestävyysraportointia it-ratkaisujen osalta, kun EU:n CSRD-raportointivelvollisuutta laajennetaan lähivuosina koskemaan yhä useampia yrityksiä.

 

Sofokuksen Ite wiki -profiili

Sofokuksen verkkosivut

Digikehityksen katsastuksen verkkosivut