Digitaalisten palvelujen tarjoamista määrittävä laki velvoittaa julkisia organisaatioita ja joitain yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista noudattamaan verkkopalveluissaan saavutettavuusvaatimuksia.
Vuonna 2019 voimaan tulleen digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksiin on tehty muutoksia, jotka pyrkivät edistämään käyttäjien yhdenvertaisuutta.
Digipalvelulakia sovelletaan uusiin verkkopalveluihin 28.6.2025 lähtien.
Verkkopalveluiden kehitykseen erikoistuneen CEONin ohjelmistokehittäjä Mikko Saarinen on perehtynyt työssään saavutettavuusvaatimuksiin, ja avaa haastattelussa, mitä lain soveltaminen käytännössä tarkoittaa.
“Jatkossa saavutettavuus koskee myös joitakin yksityisiä palveluita julkisten tahojen lisäksi. Esimerkiksi verkkokaupat, henkilöliikenteen palvelut, kuluttajapankit ja e-kirjapalvelut joutuvat jatkossa tuottamaan palvelunsa saavutettavasti”, Saarinen kertoo.
CEONin ohjelmistokehittäjä Mikko Saarinen on kiinnostunut toimivasta front-end -designista. Saarinen on päässyt työssään tutustumaan saavutettavien verkkopalveluiden kehitykseen ja suunnitteluun.
Lain myötä digitaalisten palveluiden tulee täyttää niille asetetut tekniset vaatimukset kansainvälisen standardin eli, WCAG-ohjeistuksen mukaisesti.
“Verkkopalvelussa pitää olla nähtävissä saavutettavuusseloste, jossa arvioidaan saavutettavuuden tilaa. Lisäksi palvelussa on oltava mahdollisuus antaa saavutettavuuspalautetta”, Saarinen kuvaa.
Kun kaikki palvelut digitalisoituvat, erityistarpeiset ryhmät on tärkeää huomioida
Kun yhä useampi palvelu digitalisoituu, on tärkeä varmistaa, että kaikki ihmiset voivat käyttää palveluita edelleen erityispiirteistään tai -tarpeistaan huolimatta.
“Erityispiirteitä voivat olla esimerkiksi aistirajoitteet, kuten näkövammaisuus tai fyysiset rajoitteet. Muita piirteitä voivat olla vaikkapa heikko suomen kielen taito tai iän sivuston ymmärtämiseen tuomat haasteet”, Saarinen listaa.
”Saavutettavat verkkopalvelut tuovat mukanaan myös mahdollisuuksia”
Saavutettavuus voidaan nähdä uutena vaatimuksena, mutta se tuo tullessaan myös uusia mahdollisuuksia.
“Saavutettavuudessa on paljolti kyse moraalista ja tasa-arvosta, mutta tietysti kun yhä laajempia käyttäjäjoukkoja saavutetaan, saadaan väistämättä myös liiketoimintahyötyä. Toisaalta, jos saavutettavuutta ei ole otettu huomioon, niin jotkut käyttäjät voivat jäädä palvelun ulkopuolelle kokonaan”.
Saarinen käyttää esimerkkinä verkkokauppaa.
“Jos sivuston lomakkeen kehityksessä ei ole otettu huomioon ruudunlukijaa käyttävää henkilöä, silloin näkörajoitteinen käyttäjä ei yksinkertaisesti pysty ostamaan haluamaansa tuotetta. Tai jos esimerkiksi sivuston toimintaa kuvataan vain ikoneilla ja käyttäjällä on vaikeuksia hahmottaa sivun toimintoja, on hänen vaikea käyttää verkkopalvelua.
Mikko Saarinen ja CEON ovat soveltaneet saavutettavuuden vaatimuksia jo useissa projekteissaan.
“Esimerkiksi erään kaupungin projektissa oli alusta asti mukana saavutettavuus. Se näkyi muun muassa siten, että projektissa oli mukana alusta asti saavutettavuusasiantuntija, joka auttoi design-vaiheessa suunittelijoita ja teki saavutettavuustarkastuksia jo osana kehitysvaihetta aina kun uutta sisältöä valmistui.”
Projektissa myös kehittäjät opettelivat eri ruudunlukijalaitteiden käyttöä, jolloin monet mahdolliset saavutettavuusvirheet huomattiin jo kehitysvaiheessa.
Verkkosivustojen ja -palveluiden saavutettavuus, eli suunnittelu erilaiset käyttäjäryhmät huomioiden, alkaa olla standardi kehitystapa julkisen sektorin lisäksi myös muilla verkkosivustoilla.
Mikko Saarinen rohkaiseekin kaikkia ohjelmisto- ja webkehittäjiä perehtymään saavutettavuuden maailmaan.
“Saavutettavuus voi tuntua hankalalta asialta ottaa haltuun. Onneksi jo pienillä toimintatavan muutoksilla voidaan saada aikaan isoja parannuksia”, Saarinen sanoo.
Hänen mukaansa kun saavutettavuus otetaan mukaan jo ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa, se on helppo pitää mukana koko kehitysprosessin ajan.
Kehitystiimin on myös helppo parantaa saavutettavuuden laatua työssään. Esimerkiksi mainitun ruudunlukijan käytön opetteleminen mahdollistaa ohjelmistokehittäjälle uuden sisällön testaamisen apuvälinekäyttäjän tavoin.
Tällöin virheet löydetään jo aikaisessa vaiheessa kehitystyötä.
“Tietysti myös valmiiden verkkopalveluiden saavutettavuuden parantaminen on kannattava toimenpide. Esimerkiksi saavutettavuusasiantuntijan tekemän auditoinnin perusteella virheet ovat helppoja paikantaa ja korjata nopeasti.”
Digipalveluiden saavutettavuus edellyttää sitoutumista kehittäjiltä
Mikko Saarinen näkee, että saavutettavuus vaatii sitoutumista tekijöiltään, mutta että se on loppujen lopuksi todella kannattavaa.
“Saavutettavuus ei ole pakollinen paha vaan mahdollisuus tehdä verkosta avoimempi paikka kaikille käyttäjille. Kun saavutettavuus ymmärretään keskeisenä periaatteena ja otetaan automaattisesti huomioon ohjelmistokehityksen kaikissa vaiheissa suunnittelusta ylläpitoon, parantaa se yhdenvertaisuutta sekä liiketoiminnan kilpailukykyä”, Saarinen lopettaa.
Digipalvelulain kolme vaatimusta
Digipalvelulaki sisältää kolme keskeistä vaatimusta, jotka kaikkien sen piiriin kuuluvien digitaalisten palvelujen – eli verkkosivustojen ja mobiilisovellusten – pitää täyttää. Kaikille yhteiset vaatimukset voidaan kiteyttää seuraavasti:
- Digitaalisen palvelun ja sen sisältöjen pitää täyttää sille asetetut tekniset saavutettavuusvaatimukset eli eurooppalaisen standardin EN 301 549 määrittelemät tekniset vaatimukset palvelulle ja sen sisällöille. Standardissa viitataan WCAG-ohjeistukseen.
- Digitaalisesta palvelusta pitää löytyä saavutettavuusseloste, joka kertoo käyttäjille sen, kuinka saavutettava palvelu on. Palvelun ja sen sisältöjen saavutettavuus tulee arvioida ja saavutettavuuden tila ja sen mahdolliset puutteet esitellä saavutettavuusselosteessa. Tarjolla on myös työkalu selosteen täyttämiseen.
- Käyttäjillä pitää olla mahdollisuus antaa toimijalle palautetta saavutettavuudesta eli digitaalisessa palvelussa pitää olla oma kanava saavutettavuuspalautteelle. Palautteeseen tulee vastata 14 vuorokauden kuluessa.
Lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/
Näiden lisäksi osalle palveluista on säädetty joitakin palvelukohtaisia lisävaatimuksia ja -velvollisuuksia. Niistä löydät lisätietoja Muutokset digipalvelulakiin – sivulta
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
