TRIWA LIFE (The Torne River International Watershed LIFE) on Tornionjoen vesistöalueen kunnostushanke, jossa Tornionjoen ja sen sivujokien tilaa parannetaan Suomen ja Ruotsin rajan molemmin puolin. Hankkeen tavoitteena on palauttaa ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä sekä valuma-alueita lähemmäs luonnontilaa, ja näin suojella alueen elinympäristöjä, kasveja sekä eläimiä.

"Erittäin hyvät kokemukset ArcGIS Field Maps -sovelluksen käytöstä aiemmissa maastoinventoinneissa johtivat sen valintaan TRIWA LIFE-hankkeeseen. Toinen painava syy valintaan oli ArcGIS Online kumppanikollaboraation mahdollistama viranomaisten välinen yhteiskäyttö." Paikkatietoasiantuntija Riku Elo, Lapin ELY-keskus

Kautta aikojen puu on ollut tärkeä raaka-aine sekä rakentamisessa että kaupankäynnissä. Tornionjokea ja sen sivujokia on käytetty puunuittoon ja niitä on muokattu patoamalla, perkaamalla uittoväyliltä pois kiviä ja tukkimalla sivupuroja. Puunuittoa varten tehdyt muutokset ovat vähentäneet jokien elinympäristöjen monimuotoisuutta ja esimerkiksi kaloille sopivien kutupaikkojen määrää. Laajentunut tieverkosto ja etenkin tierummut ovat myös aiheuttaneet kaloille vaellusesteitä ja estäneet niiden pääsyä kutualueille. Tierummuilla on vaikutuksia elinympäristöihin laajemmin, sillä niiden on havaittu estäneen myös muiden eläinten, kuten hyönteisten ja pienten nisäkkäiden, leviämiseen purojen ja jokien varsilla. Tornionjoen alueen vesitalouteen ja veden laatuun on vaikuttanut lisäksi soiden ojittaminen, joka on lisännyt ravinteiden sekä kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin. 

Euroopan unionin rahoittamassa TRIWA LIFE -hankkeessa ennallistetaan ojitettuja soita ja puunuittoa varten muutettuja virtavesiä sekä poistetaan kalojen vaellusesteitä vesistöstä. Hankkeessa vaihdetaan kalojen ja muun vesieliöstön vaellusesteenä olevia tierumpuja tai muotoillaan uomaa satojen tierumpujen kohdalla. Tavoitteena on vapauttaa yli 3000 kilometriä vaellusreittejä kaloille ja muulle vesieliöstölle.

TRIWA LIFE -hankkeen toiminta-aika on 2023–2030 ja sen toteuttajia ovat Suomesta Lapin ELY-keskus, Metsähallitus Eräpalvelut, Suomen Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Oulun yliopisto sekä Ruotsista Länsstyrelsen i Norrbottens Län, Havs- och Vattenmyndigheten, Sveaskog ja Luleå Tekniska Universitet. Lisätietoja hankkeesta löydät muun muassa ELY-keskuksen verkkosivuilta: www.ely-keskus.fi/triwa-life.

Haaste

Metsähallituksen ja ELY-keskuksen aiempien hankkeiden pohjalta tiedetään, että Suomessa on kymmeniä tuhansia vesistörumpuja, jotka muodostavat joko täydellisen tai ajoittaisen vaellusesteen vesieliöstölle. Vaellusesteellisyyden aiheuttaa useimmiten rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot. Tietoa siitä, millaisia vesistörumpuja tai vastaavia rakenteita sijaitsee missäkin, ei ole saatavilla. Koska valmiiden aineistojen, kuten esimerkiksi Maanmittauslaitoksen tarjoamien laserkeilausaineistojen tarkkuus ei riitä vesistörumputietojen selvittämiseen, on tiedot kerättävä inventoimalla kohteet maastossa. Maastotiedonkeruu Lapissa on vaativaa, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja osa kohteista sijaitsee kaukana asutuksesta. 

TRIWA LIFE -yhteistyöhankkeessa on mukana eri organisaatioiden edustajia, joten yhteiset toimintatavat ja tietojen yhteiskäyttöisyys ovat hankkeen toteutuksessa tärkeitä.

Ratkaisu

Suomessa ELY-keskuksella ja muilla viranomaisilla on pitkät perinteet maastotiedonkeruusta ja Esrin sovelluksista. TRIWA LIFE -hankkeessa tiedonkeruun välineeksi valikoitui aiemmissa hankkeissa tarpeisiin hyvin soveltuvaksi koettu ArcGIS Field Maps -mobiilisovellus. Sovellusta voidaan käyttää sekä tiedonkeruuseen, tiedon tarkasteluun ja ylläpitoon, että karttojen hyödyntämiseen ja reaaliaikaiseen sijainnin seurantaan. ArcGIS Field Maps -mobiilisovellusta voidaan käyttää älypuhelimilla ja erillisillä maastotallentimilla. 

TRIWA LIFE -hankkeessa sovelletaan aiempien Triwa-hankkeiden sekä Metsähallituksen Kalaelinympäristöjen hoito ja Esteet pois -hankkeiden toimintamalleja ja oppeja. Tiedonkeruussa käytettävä lomake on laadittu aiempien hankkeiden pohjalta. Inventoitavat tienalitukset eli oletettujen vesistörumpujen sijainnit on tunnistettu käyttämällä Suomen tiestöä kuvaavan Digiroad-tietokannan aineistoa sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Uomaverkosto- ja JokiViiva10-aineistoja. Sillat on poistettu vesieliöstön vaellusesteiden inventoinnin lähtöaineistosta. Vaellusestekartoituksen yhteydessä toteutetaan myös saukkokannan tilan tutkimus. Saukkotutkimuksen lähtöaineistossa sillat ovat mukana ja niiden maastotiedon tallennuksessa käytetään erillistä lomaketta.  

Suomen Tornionjoen vesistöalueella mahdollisten vaellusesteiden tarkistusta ja poistoa tehdään ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä. TRIWA LIFE hankkeen tiedot keskitettiin pilvipohjaiseen (software as a Service) ArcGIS Online -paikkatietojärjestelmään, joka on isännöitynä EU-alueella sijaitsevilla palvelimilla. Hankkeen ja Metsäkeskuksen sekä Metsähallituksen ArcGIS Online -palveluiden väliin muodostettiin kollaboraatio, joka tarjoaa hankkeelle välineet tietoturvalliseen ja tehokkaaseen yhteistyön. Hankkeen jäsenet voivat muun muassa jakaa aineistoja, karttoja, karttatasoja ja sovelluksia toisen organisaation edustajille tietoturvallisesti katseltavaksi ja muokattavaksi.

Hyödyt

TRIWA LIFE -hankkeessa käytettävät ArcGIS-ratkaisut olivat ketterästi käyttöönotettavissa. Lähtöaineistojen laatiminen oli nopeaa, sillä käytettävissä oli valmiita aineistoja. Kollaboraation muodostaminen eri organisaatioiden ArcGIS Online -alustojen väliin onnistui, kun osapuolilla oli tarvittavat käyttöoikeudet. Kollaboraation muodostamisessa ei vaadittu koodausosaamista ja apua siihen on saatavissa Esri Finlandin tuotetuesta. 

ArcGIS-analyysit ovat auttaneet toimenpiteiden kohdentaminen maastossa kohteisiin, joissa inventoitavat vesistörummut sijaitsevat. ArcGIS Field Maps -sovelluksella maastotiedon keräys on vaivatonta ja sitä voidaan kerätä samanaikaisesti eri kohteissa eri toimijoiden toimesta. Taustakartat ja aineistot voi ladata laitteille käytettäväksi myös silloin, kun ollaan verkkoyhteyden ulkopuolella. Kun verkkoyhteys on jälleen käytettävissä, siirtyvät tiedot mobiilia tiedonsiirtoa käyttäen ArcGIS Online -pilvipalveluun, josta ne ovat käytettävissä missä ja milloin tahansa. Ratkaisua on voinut hyödyntää myös maastotutkimukseen suuntautuvien ajoreittien suunnitteluun ja navigointiin. 

Aineiston analysointiin on ArcGIS Online -pilvipalvelussa käytettävissä valmiita malleja. Hankkeen osapuolet voivat jakaa tietoa keskenään ja katsella samoja aineistoja, karttoja ja sovelluksia myös eri päätelaitteilla.