Tekemisen meiningillä maaliin – Feon sai uuden ERP:n ennätysajassa

Uuden yhtiön syntyminen tai suuri organisaatiomuutos johtaa välillä tilanteeseen, jossa uusi it-järjestelmä on saatava pystyyn pikavauhtia. Kun Feon Oy aloitti toimintansa, toiminnanohjausjärjestelmä piti toteuttaa tiukassa aikataulussa. Mutta siitäkin selvittiin.


Suomalainen teräspalveluyhtiö Feon Oy syntyi alkuvuodesta 2016, kun Kesko osti Onnisen liiketoiminnan terästukkua lukuun ottamatta. Vanhan toiminnan pohjalle luotiin uusi yhtiö, joka tarvitsi uuden, nimenomaan teräsliiketoimintaa tukevan toiminnanohjausjärjestelmän.

”Oli hieno mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä järjestelmien suhteen. Uudelle yhtiölle haluttiin ERP-ratkaisu, joka on kevyt ylläpitää, kustannustehokas ja käyttäjäystävällinen sekä mahdollistaa liiketoiminnan kehittymisen tulevaisuudessa”, kertoo Feon Oy:n toimitusjohtaja Petri Kalliokoski.

Poikkeuksellisen hankkeesta teki todella tiukka aikataulu. Kun toiminnanohjausjärjestelmän toteuttamiseen menee normaalisti vähintään puoli vuotta, saatiin Feonin ERP toimintakuntoon noin kolmessa kuukaudessa. Toimiva ratkaisu löytyi Digian Enterprise-järjestelmästä ja Rapid-toimintamallista, joka sisältää valmiuden tavallista nopeampaan käyttöönottoon.

Sekä Feonin että Digian tiimeissä tehtiin keväällä pitkiä päiviä.

”Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin projekti onnistui olosuhteisiin nähden. Mukana oli tiivis ja sitoutunut porukka”, kiittelee Kalliokoski.

”Tärkeintä oli tekemisen meininki. Aikaa ei tuhlattu ylimääräisiin kokouksiin, vaan pysyttiin olennaisessa ja fokusoitiin energia toimintaan.”

Kaupat solmittiin tammikuun 2016 lopussa ja järjestelmä otettiin käyttöön toukokuun alussa. Kesäkuussa oli alkukankeudet jo suurelta osin voitettu; toiminnanohjausjärjestelmä siirtyi Enterprise-tukipalveluun ja ihmiset pääsivät normaaliin työrytmiin.

Liiketoiminta vahvistuu ydintoimintaan keskittymällä

Uusi alku antoi Feonille mahdollisuuden keskittyä vahvemmin omaan ydinliiketoimintaan. ICT-ratkaisujen osalta tämä tarkoittaa palveluiden ulkoistamista ja kokonaisuuden pitämistä mahdollisimman yksinkertaisena ja joustavana.

”Halusimme valmiin, pilvipohjaisen ratkaisun, johon saimme valita omaan bisnekseemme ja toimintamalleihimme sopivia elementtejä”, sanoo Kalliokoski.

Feonille toteutettu toiminnanohjausjärjestelmä toimii Digian käyttöpalvelussa, ja siihen on integroitu muun muassa WMS-, Unifaun-, EDI- ja laskutusliittymät sekä QlikView-raportointi.

Kalliokosken mukaan ERP:n tärkein tehtävä on liiketoiminnan tukeminen sekä tuotannon kokonaisuuden hallinta. Feonille keskeistä on myös liiketoiminnan kehittäminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

”Haluamme kehittää esimerkiksi verkkokaupparatkaisuja ja sähköisiä tilauskanavia, jotka helpottavat sekä meidän että asiakkaidemme prosesseja. Ketterä järjestelmä mahdollistaa jatkuvan kehityksen.”

Prosessien automatisointi ja toimintamallien järkeistäminen vapauttavat aikaa ydintoimintaan ja esimerkiksi parempaan palveluun. Myyjillä on enemmän resursseja henkilökohtaisiin asiakaskäynteihin ja keskusteluihin.

”Asiakkaan kohtaaminen on luottamuksen rakentamista. Keskusteluiden kautta avautuu parempi näkymä asiakkaan tarpeisiin, mikä voi johtaa aivan uudenlaisiin yhteistyömalleihin. Tähän haluamme rohkaista”, Kalliokoski kertoo.

Suoraa toimintaa suomalaisittain

Feon valitsi ERP-kumppanikseen Digian, koska yhtiön asiantuntemus ja kokemus vastaavista projekteista vakuuttivat. Digialla oli tarjota Feonin tarpeisiin sopiva joustava ratkaisu, ja Rapid-mallin myötä löytyi konkreettinen pohja nopealle toimitukselle.

”Meille oli tärkeää valinnassa myös suomalaisuus ja paikallinen projektiryhmä, muuten tämä aikataulu ei olisi onnistunut”, perustelee Kalliokoski.

”Projektiryhmän kesken vallitsi alusta asti avoin tyyli: puhuttiin suoraan ja ongelmat otettiin heti esiin. Tavoitteet, aikataulut ja suunnitelmat käytiin tarkasti läpi. Tiedettiin aina, mikä on tilanne ja miten toimitaan seuraavaksi”, Kalliokoski kehuu.

”Itse tykkään siitä, että keskitytään suoraan toimintaan. En haluaisi käyttää aikaa byrokratiaan. Pyrimme pitämään aktiivisen otteen projektiryhmässä. Digian hyvä päätöksentekokyky mahdollisti sen, että mentiin koko ajan eteenpäin.”

”Vaikka haasteita oli paljon, saimme ne ratkaistua. Kaiken kaikkiaan tämä oli kyllä haasteisiin nähden urani positiivisin ERP-hanke”, summaa Kalliokoski.

Teräspalveluyhtiö sai uuden alun

Vaikka Feon Oy on yrityksenä nuori, sillä on pitkät perinteet ja asiakkuuksia jo 1990-luvulta asti. Yhtiö kutsuu itseään perinteiseksi terästukkuriksi, joka on erikoistunnut pitkiin terästuotteisiin, kuten tankoihin, palkkeihin ja putkiin. Asiakkaita ovat pääasiassa teräsrakenteita käyttävät urakoitsijat sekä konepajateollisuus, joka valmistaa esimerkiksi voimansiirtoon tai hydrauliikkaan liittyviä tuotteita.

Tällä hetkellä Feon on Suomen muutaman suurimman terästukkurin joukossa, liikevaihto on arviolta 65 miljoonaa euroa. Asiakaskunta on keskittynyt Etelä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Yrityksellä on toistasataa terästoimittajaa ympäri maailman, pääosin hankinta tapahtuu Euroopasta ja myös kotimaisilta terästehtailta.

Reilusta sadasta työntekijästä suurin osa työskentelee Hattulassa, jossa sijaitsee Feonin iso palvelukeskus. Pääkonttori on Helsingin Vallilassa.

”Pidän tärkeänä sitä, että saamme nyt keskittyä olemaan aidosti terästukkuri ja paras yhteistyökumppani asiakkaillemme. Panostamme materiaalin laatuun, toimintavarmuuteen sekä sujuviin prosesseihin”, kertoo Kalliokoski. Myös tuotteiden jatkojalostus lisääntyy kasvavan kysynnän myötä.

Toiminnanohjausjärjestelmää käyttävät Feonissa kaikki toimihenkilöt päivittäin. Tuotannon työntekijät ottavat digitaalisia työkaluja käyttöön pikkuhiljaa.

”ERP mahdollistaa liiketoiminnan sujuvuuden ja kokonaisuuden hallinnan. Tiedämme koko ajan, mitä tapahtuu ja mitkä ovat keskeiset luvut.”

Kalliokosken mukaan digitaalisten toimintamallien lisääminen on ehdoton edellytys strategian onnistumiselle ja liiketoiminnan kasvulle. Jatkossa suunnitelmissa on muun muassa asiakasrajapinnan kehittäminen ja näkymän avaaminen siten, että asiakas voi seurata toimituksen kulkua.

”Yleensä ottaen terästukkuala ei ole digitaalisen kehityksen kärjessä, alalla on paljon perinteisiä käytäntöjä. Edelleen osa asiakkaista soittaa myyjälle ja haluaa heti saada tarvitsemansa tavaran. Mutta toimintamallit muuttuvat koko ajan ja uusi sukupolvi tekee jo tilauksia padilla”, tuumii Kalliokoski.

”Sähköisen asioinnin mahdollisuus täytyy olla olemassa ja siihen tulee panostaa, vaikka samalla tarjolla olisi myös muita vaihtoehtoja. Koen, että kannattaa kulkea digitalisaatiossa myötävirtaan ja olla itse mukana muuttamassa käytäntöjä.”