Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal
Efima » Bloggaus

Hyviä uutisia: ihminen onkin oppimiskone! – Haastattelussa aivotutkija Katri Saarikivi

BloggausKaikissa ammateissa alkaa olla työvaiheita, jotka jollain aikavälillä on järkevä automatisoida – näin digitalisaation tuoma muutos koskettaa jokaista. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä hanakoita opettelemaan koko ajan uutta vaan kokevat muuttuvan maailman kuormittavana. Miten tukea erilaista oppimista? Haastattelin aivotutkija Katri Saarikiveä ja otin asiasta selvää.

Katri Saarikivi

Katri Saarikivi on suomalainen aivotutkija ja tieteen popularisoija, joka oli puhujana Efiman henkilöstötilaisuudessa syksyllä 2021. Saarikivi johtaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää HUMEX-projektia.

”Ihminen on varsinainen oppimiskone. Meillä on muihin eläimiin verrattuna poikkeuksellisen pitkä lapsuus ja nuoruus, eli huomattava osa elämästä varattu oppimiselle ja kehittymiselle. Vaikka oppiminen on tietyllä tavalla helpompaa nuorena, se jatkuu läpi elämän ja esimerkiksi oppimiseen liittyviä aivomuutoksia tapahtuu ihan hautaan saakka.”

Näin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi kysymykseen, joka liittyy ihmisten omaksumiskykyyn ja sen rajoitteisiin. Ihminen on siis tutkimustiedonkin valossa oppimiskykyinen ihan läpi koko elämänsä, vaikka oppimisvauhti vaihtelee. Kyky oppia ja omaksua tietoa on yksilöllistä, eikä tähän aina välttämättä vaikuta ikä. Saarikiven mukaan oppimistuloksiin ja -halukkuuteen vaikuttavat ennen kaikkea uteliaisuus ja avoimuus uudelle. Useimmilla ihmisillä on ainakin jokin uteliaisuuden kohde, jota on helppo ymmärtää ja opiskella, vaikka muissa homma ei sujuisikaan niin hyvin.

Tutkimuksissa teoriat siitä, kuinka paljon aivot voivat tallentaa tietoa, vaihtelevat. Kokonaismäärää ei pystytä Saarikiven mukaan vielä arvioimaan, mutta joidenkin näkemysten mukaan kaikki oppimamme tieto tallentuu, vaikka mieleenpalauttamisen reitit siihen katoavat. Voimme siis oppia lähes määrättömän paljon, mutta emme löydä reittiä aivojen arkistohyllylle, jossa tieto on tallessa.

Miten erilaisten ihmisten oppimista voisi tukea?

Jos tavoitteena on, että teknologinen ratkaisu helpottaa ihmisten työtä, täytyy sen suunnittelussa ottaa huomioon käyttäjien erilaiset ominaisuudet ja käyttötarkoitus. Tähän on Saarikiven mukaan herätty viime vuosina – käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä palvelumuotoilu ovat jo arkipäivää. On ehkä hyvä korostaa, että jos eri-ikäiset käyttäjät eivät uteliaina ja motivoituneinakaan pysty oppimaan heille tarkoitetun järjestelmän käyttöä, on kyseessä suunnitteluvirhe eikä ihmisten kyky oppia. Aina ei siis kannata selittää laihoja oppimistuloksia ihmisten taidoilla – tietoa ei vain aina osata tarjota oikeassa paketissa.

Yritys tai organisaatio oppimisympäristönä

Organisaatioissa kannustavan oppimisympäristön luomisessa on omat isot haasteensa, sillä kiire ja stressi ovat oppimisen kannalta mahdollisimman huonoja elementtejä. Vaikka ihmiselle oppiminen olisikin luonnollista ja helppoa, on ajan löytäminen kehitystyölle vaikeaa.

Tärkeää olisi Saarikiven mielestä miettiä, millä tavoin ympäristö kannustaisi oppimiseen, tai millä tavoin se estää sitä. Ainakin kiire ja stressi johtuvat usein vanhentuneista tehokkuuskäsityksistä – jos kalenteri on aamusta iltaan täynnä kokouksia, se on edelleen joissain organisaatioissa tehokkaan työnteon merkki.

Oppimisen esteenä saattaa olla myös se, että uusi tieto pelottaa tai uhkaa jotain tärkeänä pidettyä totuutta. Tämä ainakin selittää sen, miksi usein omaan erinomaisuuteensa tuudittautuneet yritykset romahtavat. Tärkeää olisi Saarikiven mielestä miettiä, millä tavalla työkulttuurissa palkitaan oppimisesta ja vaikeidenkin huomioiden tekemisestä eli kriittisyydestä.

On hyvä myös muistaa, että yritysten yhteisöllisyyttä ja kulttuuria rakennettaessa kaikkien työntekijöiden ei ole tarkoituksenmukaistakaan heti soveltaa uutta tietoa työssään – se, että osa henkilöstöstä tekee muutoksia hitaammalla sykkeellä, on itse asiassa hyväksi koko työyhteisölle. Saarikivi kannustaa yrityksiä ymmärtämään ja iloitsemaan tästä eriparisuudesta, sillä ihmiskunnan selviytyminenkin on aina perustunut siihen, että tasapaino syntyy monenlaisista ihmisistä.

Muutosta arastelevillekin on lohdun sanoja tarjolla – edelleen on monia asioita, jotka eivät muutu, sillä ihmiset haluavat jatkossakin olla merkityksellisiä toisilleen. Aina tulee myös olemaan ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan nimenomaan toista ihmistä. Kannattaa myös miettiä jatkuvan oppimisen positiivisia puolia – miten hirveän tylsää ihmisellä olisi, jos tietäisikin jo kaiken, Saarikivi kiteyttää.

Konkretiaa siihen, miten organisaatio mahdollistaa oppimisen

1. Esimerkillä johtaminen – johda oppimista selkeillä tavoitteilla ja prosesseilla.

2. Palvelumuotoilu – huomioi yksilöt ja yksilöiden kyky tiedon omaksumiseen ja soveltamiseen.

3. Kiireettömyys – anna oppimiselle aikaa.

4. Totutun haastaminen – palkitse kriittisistä näkökulmista, sillä vain siten organisaatio muuttuu.

Efimalla haluamme tarjota konkretiaa kehittämiseen: tuoda esiin keinoja digitalisaation ja automaation edistämiseen sekä jakaa parhaita vinkkejä siinä onnistumiseen. Oppiminen ja erilaisten oppimistapojen ymmärtäminen on avainasemassa muutoksessa ja digimurroksessa

Kirjoittaja

Päivi Holmqvist

CMO

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Efiman sivuilla.

.

Pinterest
Efima Oyj logo

Lisätietoja

Yritysprofiili Efima kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Omat tagit

jatkuva oppiminen
Oppiminen

Siirry yrityksen profiiliin Efima kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Efima - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

Efima - Muita referenssejä

Efima - Muita bloggauksia

Löydä sopivimmat it- ja ohjelmistoyritykset liiketoiminnan kehityskumppaneiksi

ite wikin yrityshaku »

It- ja ohjelmistoalan työpaikat

Kaikki it-alan työpaikat »

Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit

ite wikin referenssihaku »

Tapahtumat & webinaarit

Kaikki it-alan tapahtumat »

Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset

ite wikin julkaisuhaku »

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä
Marras 7
It-kilpailutusprosessin ja it-hankinnan vaiheet, tarjouspyynnön teko ja it-toimittajan valinta
Näiden vaiheiden avulla yritys voi varmistaa, että it-kilpailutus etenee suunnitellusti
Loka 30
Suomalainen innovaatiotoimisto on kansainvälisesti palkittu ja kehittää digitaalisia palveluita maailman suurimmille firmoille - Näin Hellonin palvelumuotoiluprosessi eroaa it-toimittajien mallista
Hellon on kerännyt useita kansainvälisiä digitaalisen designin palkintoja
Loka 11
Digipalvelulain saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa uusiin verkkopalveluihin 28.6.2025 - Näin asetus vaikuttaa digitaalisten palveluiden kehityshankkeisiin
Digipalvelulaki sisältää kolme keskeistä vaatimusta saavutettavuudesta
Siirry blogiin

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia