Edellinen vuosikymmen on ollut appien, eli yksinkertaisten rajattuun käyttötarkoitukseen sopivien sovellusten nopean kasvun aikaa. Seuraavalle vuosikymmenelle on Microsoftilla takataskussa taas uusi murros, jossa otetaan vielä astetta isompi askel kohti appien tuomaa helppokäyttöisyyttä ja ketteryyttä. Seuraavaksi puhutaan kansalaiskehittämisestä – ainakin, jos Microsoftin valtaviin panostuksiin on uskominen.

Kansalaiskehittämisen (citizen development) nousun takana ovat uudet välineet ja alustat, joiden avulla valveutunut käyttäjä pääsee itse rakentamaan ja hahmottelemaan erilaisia sovelluksia juuri itselleen tärkeisiin prosesseihin. Näitä välineitä on toki ollut tarjolla jo useita vuosia, mutta nyt ne ovat valmiita parrasvaloihin.

Microsoft kutsuu omia kehitysvälineitään Power Platformiksi, ja yhtiö on ilmoittanut missiokseen luoda kolmen vuoden aikana maailmaan 10 miljoonaa uutta sovelluskehittäjää, joista suurin osa on kansalaiskehittäjiä. Vaan missä menee kansalaiskehittämisen ja ammattimaisen sovelluskehityksen raja? Entä mitä tämän ilmiön kasvu tarkoittaa IT:lle, sovelluskehityksen ammattilaisille sekä koodareille?

Power Platform on oppihaluiselle tehokäyttäjälle vastaava mullistus kuin Excelin ilmestyminen toimistoihin 90-luvun alussa

Jokainen Excelin kaavojen pauloihin eksynyt tunnistaa varmasti sen voiman tunteen, minkä sinänsä yksinkertainen taulukkolaskentajärjestelmä saa parhaimmillaan aikaan. Monia kasvavien yritysten prosesseja onkin tapana ensin rakennella erilaisten taulukoiden varaan.

Samalla tavalla low-code-kehittäminen Power Appsin ja muiden Power Platformin työkalujen avulla mahdollistaa monipuolisen sovelluskehittämisen verrattain yksinkertaisesti. Excelin tapaan käyttäjällä on nopeasti näkyviä tuloksia käsissään, ja melkein kaikki tuntuu olevan mahdollista. Onkin osuvaa, että Power Apps lainaa paljon toimintalogiikastaan juuri Excelistä.

Helpoimmillaan kansalaiskehittäminen on kuin Excelillä rakentelua. Yksinkertaiset ja omissa käsissä olevat prosessit muuttuvat mobiiliapplikaatioiksi jopa tunneissa, tai ainakin päivissä. Tietovarastona näissä applikaatioissa voi olla esimerkiksi Excel-tiedosto tai Sharepoint-lista.

Näin pitkällä kansalaiskehittäminen on jo monissa yrityksissä, vaikka IT-osastolla aiheeseen ei oltaisikaan vielä ehditty laajemmin paneutua. Työkalut ja lisenssit hiipivät mukaan osana laajempia lisenssikokonaisuuksia, eikä niiden käyttöönotto vaadi välttämättä muutamaa klikkausta enempää.

Työnteon helpottamisesta liiketoimintahyötyihin

Kun sovelluskehityksessä siirrytään keveistä elämää helpottavista työkaluista laajempaan käyttöön tarkoitettuihin sovelluksiin, liittyy tekemiseen hieman enemmän rajoitteita.

Liiketoimintahyötyä synnyttävien sovellusten keskiössä on lähes aina data. Tämä data sijaitsee useimmiten yrityksen digisydämessä, ERP:ssä, tai on tiukasti kytkettynä siihen. Tuota dataa tarvitaan sekä käsitellään monessa paikassa, jolloin siihen kytkeytyvien sovellusten suunnittelussa on oltava huolellinen.

• Master Datan on oltava kunnossa ja hallinnassa ja on tiedettävä selkeästi, mikä on kehitettävien sovellusten rooli sen käsittelyssä.
• Liittymärajapinnat sekä -tekniikat on mietittävä ja suunniteltava organisaation järjestelmäarkkitehtuurin pohjalta.
• Käyttöoikeuksien on oltava kunnossa. Kenellä on oikeus käsitellä, nähdä, luoda ja muokata sovelluksen sisältämää dataa?

Jos kyse on laajassa käytössä olevasta liiketoimintaa tukevasta sovelluksesta, on varauduttava myös käyttäjätukeen. Tällaisen sovelluksen ylläpitoon ja elinkaarenhallintaan on lisäksi kiinnitettävä huomiota, jotta sovellus säilyy toimintakunnossa. Silloin kun sovelluksen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon tällaisia seikkoja, puhutaan ammattilaiselle kuuluvasta sovelluskehityksestä.

Tehokas ja tuottava kansalaiskehittäminen vaatii vahvaa IT:n mukanaoloa

Microsoftin visiossa käyttäjillä on apunaan suuri määrä valmiita rajapintoja ja mallitoteutuksia. Käyttöoikeuksien hallinta, datavirtojen rajoittaminen, tietoturva ja muut perinteisen sovelluskehittämisen keskiössä olevat osa-alueet automatisoidaan tai vähintään piilotetaan IT:n hallintanäkymiin.

Jos IT-osastoilla suhtaudutaan näihin passiivisesti, saattaa käyttäjille olla avoinna enemmän mahdollisuuksia kuin olisi tarkoituksenmukaista. Microsoftin työkalut toimivat ensisijaisesti käyttäjän omien applikaatiokohtaisten käyttöoikeuksien rajoissa, jolloin kokonaisuus on tehokkaasti hallittavissa, mutta vaatii kuitenkin asiaan paneutumista.

IT:n ensireaktio uudenlaiseen tekemiseen saattaa helposti olla raju ja koko työkalujen käytön poisrajaaminen saattaa tuntua houkuttelevalta. Kannattaa kuitenkin hengähtää hetki ja tarkastella sitä mahdollisuutta, mikä pienen ponnistelun päässä odottaa. IT:n hallitsema ja kouluttama kansalaiskehittäminen avaa aivan uuden maailman, jossa tietoturvallisia ja keskitetysti hallittuja applikaatioita voidaan tuottaa kevyesti ja ketterästi. Näillä sovelluksilla voidaan välttää kalliita ja huonosti päivitettäviä räätälöintejä ja nostaa monien sisäisten prosessien käytettävyyttä aivan uudelle tasolle.

Ensimmäisessä vaiheessa kannattaa pitää hyvä kontrolli yrityksen tärkeimpiin datavirtoihin ja rajata oma-aloitteinen kansalaiskehittäminen niiden ulkopuolelle. Samalla kannattaa kuitenkin lähteä etsimään mahdollisuuksia ammattimaisemmin kehitetyistä Power Platform -ratkaisuista. Kokemuksien karttuessa yhä suurempi osa datavirroista voidaan avata sovelluksille hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kansalaiskehittäjä on loistava ideoija ja määrittelijä

Kansalaiskehittämisen harjoittelu ohjaa käyttäjän ajattelemaan omaa työtään laajemmin kuin suoritettavan tehtävän osalta. Jotta voi rakentaa työtä helpottavan sovelluksen, on ymmärrettävä siihen liittyvät prosessit. Tämä osa kansalaiskehittämisilmiötä onkin se, joka tuottaa yrityksille merkittävimmän liiketoimintapotentiaalin.

Mieti tilannetta, jossa yrityksen palveluksessa työskentelee joukko ihmisiä, jotka kykenevät omasta perspektiivistään ideoimaan liiketoimintaa tehostavia – tai uutta liiketoimintaa synnyttäviä – sovelluksia ymmärtäen samalla ylätasolla järjestelmien, sovellusten sekä datan syy-yhteyksiä. Tämä on se osa ilmiötä, joka todella valjastaa yksilön potentiaalin yrityksen liiketoiminnan tueksi. Se, miten ja missä sovellus lopulta toteutetaan ja viimeistellään, ei ole tärkeää. Tärkeintä on antaa käyttäjille työkalut hahmottaa ja kehittää niin omaa kuin yrityksen toimintaa.

Kirjoittaja

Kai Lyytinen

ERP-liiketoiminnan johtaja, partner

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Efiman sivuilla.