Tuki- ja arvonlisäveropetokset syövät satoja miljoonia euroja julkista rahaa. Digitaalisten työvälineiden ja uusien toimintatapojen avulla viranomaiset voisivat paikantaa järjestelmävuodot ja saada talousrikolliset vastuuseen.

Suomessa Kela maksaa vuosittain huomattavia summia perusteettomia tukia. Arvion mukaan kulut nousevat vuosittain lähes 10 miljoonaan euroon. EU-tasolla menetetään vuosittain 137,5 miljardia euroa arvonlisäveroja, joista suuri osa niin sanottujen arvonlisäverokarusellien kautta. ALV-karusellissa rikolliset vaativat arvonlisäveron takaisinmaksua tuotteista, joista todellisuudessa ei ole maksettu veroa. Esimerkiksi Ruotsissa on mahdollista perustaa yritys väärillä tiedoilla yritysrekisterin kautta, mikä mahdollistaa sen, että rikolliset voivat ostaa tuotteita ilman arvonlisäveroa.

Monen EU-maan viranomaisten järjestelmissä on edelleen puutteita, jotka suorastaan houkuttelevat tekemään petoksia. Nämä huijaukset ja petokset ovat portti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Järjestelmien puutteet edistävät rikollisuutta myös laajemmin.

Suuren osan rikoksista voisi todennäköisesti havaita tai estää tapahtumasta hyödyntämällä edistynyttä analytiikkaa. Arvonlisäveropetokset olivat aiemmin suuri ongelma esimerkiksi Belgiassa, kunnes siellä alettiin panostaa analytiikkatyökaluihin. Petoksista epäiltyjen henkilöiden sosiaalisen median käyttäytymistä tutkittiin ja siten heidän yhteistyönsä ja järjestäytyneisyytensä laadusta saatiin tarkka kuva. Tämän myötä arvonlisäveropetokset vähenivät 98 %.

Suoranaisten talousrikosten ohella analytiikkaa voidaan hyödyntää myös muiden huijausrikosten estämisessä. Näin on tehty muun muassa kalastukseen liittyvän rikollisuuden vähentämisessä. Euroopassa kalastusta rajoitetaan yrityksille myönnettävillä kiintiöillä. Hyvin yleinen petos on perustaa valeyrityksiä ylimääräisten kalastusoikeuksien hankkimiseksi. Petoksia voidaan paljastaa sosiaalista mediaa ja kalastusalusten GPS-tietoja analysoimalla. Esimerkiksi Tanskan kalastusvirastolla on jo tällainen analytiikkaohjelmisto käytössä.

Ruotsissa hallitus on varannut ylimääräistä rahaa verovirastolle, lainvalvontavirastolle ja ympäristörikollisuudesta vastaavalle virastolle hyvinvointirikosten torjumiseksi. Hallitus antaa myös lakiesityksen, jonka mukaan kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä vaadittaisiin sähköinen maksu. Lisäksi Ruotsissa aiotaan lisätä resursseja tutkimukseen, jonka päämääränä on vähentää väestörekisterissä olevia virheitä. Pöydällä on myös ehdotus, jonka mukaan sosiaaliturvajärjestelmää hyödyntävistä petoksista annettaisiin aiempaa ankarampia rangaistuksia.

Naapurimaamme panostukset vähentävät talousrikoksia. Ruotsin toimien tuloksia kannattaa seurata tarkoin myös Suomessa. Kamppailun vastapuolena ovat rikolliset, jotka käyttävät yhä enemmän edistyksellisiä menetelmiä ja teknologiaa anastaakseen julkishallinnolta rahaa.    

Suuressa mittakaavassa kyse on ennen kaikkea kansalaisten luottamuksesta yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Luottamus on ehdoton edellytys muun muassa verojärjestelmämme ja hyvinvointivaltiomme toimivuuden kannalta myös tulevaisuudessa.

Kim Molin, julkisesta sektorista vastaava asiakkuusjohtaja, SAS Institute