Kuten koronakin on meille kovalla kädellä opettanut, yritysten eteen voi tulla merkittäviä ja yllättäviäkin sopeutustarpeita. Kun tilanne on päällä, yritysjohdon on hyvä ymmärtää, miten ne ajoittavat ja mitoittavat sopeutustarpeensa ja millaiset mittarit ovat johdolle käyttökelpoisimmat. Tuloslaskelma ja kassavirtaennuste kertovat liiketoiminnan tilasta eri asioita, ja johdon täytyy osata lukea oikeita talouden tunnuslukuja johtaakseen toimintaa haluttuun suuntaan.

Myynnin kehitys on selkeä mittari. Se kertoo asiakkaiden kyvystä sitoutua, investoida ja käyttää rahaa.

Tehokas keino on puskea myynti takaisin, puolipakolla vauhtiin, mutta aina se ei ole mahdollista. Silloin tarvitaan muita keinoja.

Jo myynnin laskuprosenteista kokenut toimitusjohtaja kykenee arvioimaan tarvetta sopeuttaa toimintaa.

Toimitusjohtajan onnistumisen ratkaisee se, onnistuuko hän arvioimaan sopeutustarpeen suuruuden ja ajoittamaan sen oikein. Miten mitoitetaan esimerkiksi henkilöstö, markkinointi, investoinnit ja rahoitus kestävälle tasolle?

Myynnin numerot eivät kerro, kuinka paljon sopeuttamista tarvitsee tehdä. Joustovaroja toimitusjohtaja voi pyrkiä löytämään erilaisista muuttuvista kustannuksista.

Niin tuloslaskelmassa kuin taseessa kannattavuuden heikkeneminen tai kasvaminen näkyy viiveellä.

Yritysjohdon kannalta väärät arviot voivat johtaa kierteeseen, joka noudattaa usein seuraavaa kaavaa:

• Jos reagoidaan liian hitaasti, niin liiketoiminnan rahavirtojen summa alkaa laskea ensimmäisenä.
• Tase alkaa kasvaa ja tuotot vähentyä, mikäli toimintaa ei aleta sopeuttamaan.
• Sen jälkeen vaarana on syöksykierre, joka näkyy kannattavuuden katoamisena.
• Seurauksena maksuvalmiusongelmia, jonka jälkeen velkaantuminen lisääntyy ja vakavaraisuus romahtaa.
• Yrityksen riskiensietokyky painuu lähelle nollaa. Yksikin epäonnistuminen voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko liiketoiminnan.

Tuloslaskelma tarvitsee tuekseen muita mittareita – Avuksi kassavirtatulos

Olen joskus hieman kärjekkäästi sanonut, että tuloslaskelma peittää enemmän kuin paljastaa. Tuloslaskelmaa tarvitaan, mutta sen rinnalla fiksu johto käyttää myös muita mittareita.

Kokemukseni mukaan paras työkalu tässä operatiivisen johdon välineeksi on kassavirtatulos. Se on Strategic Accountingin käyttämä ja Talgrafin Kassavirtaennuste-ohjelmaksi työstämä liiketoiminnan rahavirtamittari, joka antaa vastauksen niin ajoitukseen kuin mitoitukseenkin.

Kassavirtaennusteen ja kassavirtatulos -tunnusluvun tarkoitus on auttaa johtoa pääsemään ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Johto voi sen avulla simuloida etukäteen, miten eri päätösvaihtoehdot vaikuttavat yhtiön tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan.

Mikään muu tuntemani mallintamistapa ei osaa synkronoida kaikkia kolmea yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Jos numerot eivät täsmää, liiketoiminnan johtamiseen jää turhaa riskiä.

Kassavirtatulos lasketaan yhtiön eri prosessien yhteenlasketuista rahavirroista. Se on myyntinumeroiden jälkeen reaaliaikaisin mittari yrityksen tuloksentekokyvystä.

Kassavirtatulos kertoo puhtaimmin yrityksesi kyvystä luoda uutta rahaa. Sitä käyttäessäsi et lomauta tai irtisano turhaan. Kassavirtatulos vetää viiveellä mukaansa myös virallisen tuloslaskelman ja taseen.

Kassavirtatuloksen laskeminen on helppoa, kun käytössä on laskemista helpottavia ohjelmistoja. Johtoa tukevien tulkintojen tekeminen vaatii kuitenkin pitkää kokemusta oikeiden analyysityökalujen lisäksi. Näihin on onneksi saatavilla markkinoiden johtavinta tukea Talgrafin ja Strategic Accounting Finlandin yhteistyön seurauksena, joten laita ihmeessä alta viestiä, niin keskustellaan sinun tilanteestasi.

-Kirjoittaja Riku Lehtinen, pääanalyytikko, Strategic Accounting Finland Oy. (Talgraf Oy:n kehityskumppani)

Lue markkinoiden edistyksellisimmästä kassavirtaennustamisen ohjelmasta >>

Tule mukaan avoimiin esittelywebinaareihin >>