Tietojärjestelmien ja sovellusten testauksella on merkittävä rooli laadukkaan lopputuotteen tuomiseksi markkinoille. Hyvinkin toteutetussa suunnittelu- ja kehitystyössä syntyy väistämättä puutteita tai virheitä, joiden löytäminen ja poistaminen jää testauksen harteille. Järjestelmien monimutkaisuus, integraatiot, resurssien niukkuus ja aikataulut pakottavat laadunvarmistuksen etsimään keinoja näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Testausautomaation tarjoamat mahdollisuudet voivat hyvinkin olla ratkaisu näihin haasteisiin, mutta mitä tulee huomioida testausautomaation käyttöönottamisessa.

Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa pitää mielessä testausautomaation sudenkuoppien välttämiseksi.

1. Käytä aikaa suunnitteluun ja valmisteluun

It-projektin laatu varmistetaan parhaiten, kun asiakkaan liiketoiminnan prosessien ymmärtämiseen ja kehitettävän projektin läpiviennin suunnitteluun käytetään riittävästi aikaa. Onnistunut testausstrategia ja läpivienti luodaan usein niissä projekteissa, joissa testaus on mukana projektin valmistelusta alkaen. Valmisteluvaiheessa käydään läpi ja huomioidaan myös olemassa olevat työkalut sekä testaukseen varattujen asiantuntijoiden ja resurssien riittävyys. Tärkeää on myös huomioida manuaali- ja testausautomaation porrastaminen ja oikea-aikaisuus.

2. Valitse teknologia huolella

Testausautomaatioon soveltuvia teknologioita on tarjolla useita. Testattavat järjestelmät, sovellukset ja toimintaympäristö vaikuttavat siihen, mitkä testaustyökalut ja teknologiat soveltuvat parhaiten kyseiseen it-projektiin. Jos näitä vaatimuksia ei tunneta riittävän hyvin, testausautomaatiosta saatavat hyödyt voivat jäädä osittaisiksi tai testausautomaatio voi pahimmassa tapauksessa jäädä pelkäksi ”verkon painoksi”.

Valinnassa tulee huomioida myös teknologian monikäyttöisyys ja jatkuvuus. Kun käynnissä oleva projekti päättyy siirrytään tuotantovaiheeseen, jolloin testiautomaatio toimii mitä parhaiten regressiotestien ajamisessa. Muutosten läpivienti tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne siirtyvät vaivattomasti ylläpidettäviin regressiotestisetteihin. Regressiotestien ylläpitämiseen on kiinnitettävä myös erityistä huomioita, etteivät testit ajan kuluessa ”rapaudu” (tarpeettomat testit poistetaan).

Järjestelmien kehittämisessä myös testiautomaation teknologiavalintojen tulisi seurata mukana. Parhaimmillaan testiautomaatio voi integroitua osaksi järjestelmäkehitystä, jolloin laadunvarmistus ja testiautomaatioon valitut ratkaisut ovat kiinteä osa koko järjestelmäkehityksen elinkaarta.

3. Toteuta testaus standardeja noudattaen, mutta jätä tilaa luovuudelle

Testauksen toteutuksessa tulee huomioida alan standardit. Samalla mahdollistetaan riippumattomuus. Standardeja noudattamalla ratkaisut ovat laajasti käytössä ja myös osaaminen on laajasti jakautunut – useille eri toimijoille. Myöskään ratkaisu ei ole riippuvainen tietystä testiautomaation toimittajasta.

Testaus on ehkä harvemmin se it-projektin työvaihe, johon innovointi perinteisesti liitetään. Testiautomaatio tarjoaa kuitenkin valtavasti sellaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joissa innovaatioille on tilaa ja niitä kannattaa käyttää. Seuraamalla aktiivisesti testausautomaation markkinoita ja tutustumalla uusien ratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin ne voivat tarjota kustannustehokkaita, ja jopa valmiita, ratkaisuja omien tavoitteiden saavuttamisessa.

4. Älä unohda dokumentointia

Testausautomaatioon liittyvästä dokumentaatiosta on huolehdittava niin kehitysprojekteissa kuin ylläpidon kannalta. Kun kehitysprojekti lopulta valmistuu, testauksen dokumentaation on oltava riittävällä tasolla, jotta testausautomaation käyttö ja ylläpito onnistuu myös uusilta testausautomaatioasiantuntijoilta tai toimittajan vaihtuessa. Hyvällä ja kattavalla dokumentaatiolla varmistetaan testien suorittaminen ja ylläpito, eikä palveluun tule ylimääräisiä häiriöitä tai katkoksia.

5. Kartoita, millaisia säästöjä syntyy

Testausautomaatiolla voidaan saavuttaa monia etuja, joten se on mahdollista myös myydä asiakkaalle ilman, että teknologian hyödyntämistä tai takaisinmaksuaikaa tullaan miettineeksi kovinkaan tarkasti. Testausautomaatiota suunniteltaessa tulisikin selvittää, kuinka paljon sen käyttö lopulta tuo taloudellista lisäarvoa.

Järjestelmän tai sovelluksen laadulle on vaikea antaa suora rahallinen arvo, mutta kun huomioidaan, että kaikki muutokset ja ylläpitäminen maksavat, laadulle ja testaukselle voidaan laskea karkea hyötysuhde. Tästä päästäänkin jo arvioimaan testausautomaation ja siihen sijoittamisen kannattavuutta. Nyrkkisääntönä voi pitää järjestelmän kokoa ja monimutkaisuutta eli sitä suuremmat säästöt testausautomaatiolla voidaan saavuttaa mitä suuremmasta testattavasta kokonaisuudesta ja monimutkaisuudesta on kyse.

Monimutkaisuus kasvattaa testauksen työvaiheita, jolloin robotin vahvuudet niin nopeudessa kuin laadussa ihmiseen verrattuna kasvavat. Testausautomaation suunnittelua ja toteutusta edeltää joka tapauksessa manuaalitestaus jo useissa eri vaiheissa, jonka jälkeen rakennetaan itse testausautomaatio, jota sitäkin täytyy testata. Näistä kaikista syntyy luonnollisesti kuluja.

Markku Kestikievari

Johtava testauskonsultti

Markku on kokenut testausalan ammattilainen. Hän on toiminut asiakasprojekteissa testauksen eri rooleissa ja vetänyt useita testausprojekteja. Markulla on kymmenien vuosien laaja kokemus IT-alalta.