Onko minun verkkopalveluni saavutettavissa kaikille?
Miksi näin tapahtuu? Miten tämä vaikuttaa itse palveluun? Miten se vaikuttaa käyttäjän mahdollisuuksiin käyttää palvelua? Kysymyksiä, joita saavutettavuuden testaaja käy toistuvasti läpi testatessaan verkkosivustoa tai -palvelua.
Loppukäyttäjien kenkiin asettuminen voi toki kuulostaa hurjalta, kun aiheena on saavutettavuustestaus, mutta yhtäkään testaajaa ei ole vaurioitettu (pysyvästi) tätä blogia kirjoitettaessa. Kun lähestytään saavutettavuustestausta, pitää hankkia edes alustava käsitys siitä, minkälaisia haasteita palvelun käytössä eri henkilöllä voi olla ja miksi saavutettavuusdirektiivi on alunperin edes luotu.
Kun perustason ymmärrys eri tasoisista näkemisen, kuulemisen, hahmottamisen, lukemisen ja ymmärtämisen haasteista alkaa selkiintyä, on syytä ottaa haltuun direktiivin neljä pääteemaa.
Pääteemat on rakennettu ratkomaan näitä haasteita:
- Saavutettavuus
- Havaittavuus
- Ymmärrettävyys
- Toimintavarmuus
Havaittavuus keskittyy palvelun tai sivuston loogiseen järjestykseen ja helppoihin siirtymiin eri osa-alueiden välillä, mikä todennetaan mm. käymällä sivuston sisältöä läpi pelkästään näppäimistön avulla.
Ymmärrettävyydessä keskitytään erityisesti selkeään, ymmärrettävään ja riittävän tiiviiseen sisällöntuottoon.
Toimintavarmuudessa keskitytään erityisesti käytettyjen teknologioiden hyvien käytäntöjen seuraamiseen ja toimiseen erilaisilla alustoilla.
PALVELUN TESTAUS
Mutta millä asettua edes osittain henkilön rooliin, jolla on eriasteisia haasteita näkemisessä, kuulemisessa, lukemisessa tai vaikkapa ymmärtämisessä? Vastaus, kuten useimmissa tapauksissa, on katsoa Googlesta. Yksinkertaisilla hauilla pystyt kaivamaan esille kymmeniä tai jopa satoja erilaisia työkaluja simuloimaan tai analysoimaan saavutettavuutta.
Valitsemalla parhaaksi katsomasi apuvälineet testaajan pakkiisi, olet jo hyvässä alussa saavutettavuuden testaamissa. Työkalut tukevat testaamista, mutta saavutettavuustestauksen matkalla on hyvä ymmärtää se, että yksikään automatisoitu työkalu ei tässä vaiheessa pysty arvioimaan kattaako sivustosi tai palvelusi saavutettavuusdirektiivin. Saavutettavuus on aina henkilön kokemus ja tulkinta asiasta.
Tiettyjä osia palvelusta on mahdollista ja järkevääkin tarkastella jopa puhtaasti työkaluavusteisesti. Esimerkkinä tälläisestä voisi olla vaikkapa kontrastien suhteiden tarkastelu. Lisäksi olen varma, että mm. tekoälyn kehittyessä tulevina vuosina, pystytään yhä suurempi osa saavutettavuudesta kattamaan automaattisella testillä, mutta pysykäämme vielä tässä hetkessä.
MITÄ MANUAALISTA TYÖTÄ TESTAAMINEN VAATII?
Tämän kysymyksen kuulee aina satunnaisesti, kun keskustellaan saavutettavuustestauksen sisällöstä. Itse olen kokenut, että kokonaisuudesta noin viidennes on työkalujen tuottaman analyysin listausta ja sen läpikäyntiä. Loppuosa on sivuston tai palvelun käyttöä ja systemaattista läpikäymistä käsin. Selkeitä esimerkkejä sivuston manuaalisesta testaamisesta ovat mm. sivuston tai palvelun käyttö puhtaasti näppäimistön avulla, tuotetun sisällön läpikäynti ja peilaaminen hyviin kirjoituskäytäntöihin.
Jokainen Andersin toimittama saavutettavuusraportti perustuu sivuston huolelliseen läpikäyntiin ammattilaisten toimesta. Niiden pohjalta saat konkreettiset sekä valmiiksi priorisoidut ehdotukset vaadittavista toimenpiteistä, jotta sivustosi kattaa saavutettavuusdirektiivin asettamat vaatimukset.
Mitä osia sivustosta tai palvelusta testataan?
Esimerkkinä; Andersin saavutettavuusraportti sisältää kattavan määrän testausta, mutta käytössä oleva aika kohdistetaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa verkkopalvelun tärkeimpiin osa-alueisiin.
Eritoten pienemmissä ja keskikokoisissa verkkopalveluissa varattu aika riittää koko sisällön tarkastelemiseen, mutta todella massiivisissa palveluissa voidaan sopia esimerkiksi rajatusta alueesta, mikä otetaan testauksen piiriin tai voidaan neuvotella pidemmästä testausajasta.
Tyypillisesti kuitenkin samat löydökset toistuvat sivustolla. Esimerkiksi kontrastiin liittyvien löydöksien osalta tyypillisesti riittää, kun sisällöntuottajille pystytään esittelemään kattava otanta erityyppisistä tilanteista, missä palvelun kontrastit eivät saavuta riittävää suhdetta.
Tämä blogi ei valitettavasti edusta direktiivin edellyttämää hyvää saavutettavuutta. Miksi? Tämä on myös yksi niistä syistä, miksi riittävää saavutettavuutta ei voida toteuttaa pelkällä tekstiversiolla sivustosta tai palvelusta.
PITÄÄKÖ SIVUSTONI OLLA SAAVUTETTAVAT?
Vaikka saavutettavuusdirektiivi astuukin vasta portaittain voimaan 23.9.2019 alkaen, on saavutettavuusohjeistuksia ollut olemassa jo Suomen ensimmäisestä jääkiekon maailmanmestaruudesta asti. Direktiivi itsessään pohjaa Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) standardiin. Saatavilla on siis jo nykyisellään erinomaisia suosituslistoja, joilla tehdä selkeä rakenne testaamisesi tueksi.
Yksi parhaista listoista, jota itse käytän ohjaamaan saavutettavuustestausta, on Webaim sivuston koostama ja löytyy tämän linkin takaa: https://webaim.org/standards/wcag/checklist
Tällä hetkellä kuitenkin harva palvelu tai sivusto on ottanut ohjenuorakseen saavutettavuuden. Tutumpia termejä lienevät vaikkapa myynnillisyys, näkyvyyden optimointi tai vaikkapa tehokkuus. Kun testaaja on perannut sivustosi tai palvelusi, tulokset voivat olla melko karua luettavaa. Tuloksissa voi olla jopa satoja löydöksiä ja sen lukeminen voikin aiheuttaa akuuttia kylmän hien valumista pisin selkäpiitä. Suurempaan paniikkiin ei kuitenkaan vielä ole huolta, vaikka tulokset musertavilta tuntuisivatkin. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että Valtakunnallisen vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen lähteiden perusteella verkon esteettömyyden piirissä on yli miljoona suomalaista, eli liki 20 prosenttia Suomen väestöstä.
MITÄ SAAT KUN TILAAT ANDERSILTA SAAVUTETTAVUUSKARTOITUKSEN?
Luonnollisesti saat meiltä arvion sivustosi nykytilasta verrattuna saavutettavuusdirektiivin oletuksiin. Lisäksi annamme sinulle alustavan arvion siitä mitä eri osa-alueiden korjauttaminen maksaisi. Asiantuntijamme priorisoivat löydökset, jotta sinä voit keskittyä tekemään järkeviä päätöksiä raporttimme pohjalta.
Kun hankit saavutettavuuskartoituksen meiltä, saat yhteyden toimittajaan joka:
- On perehtynyt saavutettavuusdirektiiviin
- kouluttaa henkilöstösi ja sisällöntuottajasi saavutettavuudesta
- toteuttaa tarvittavat muutokset
- rakentaa monipuolisen kumppanuuden palvelujesi kehittäjänä ja toteuttajana myös käytettävyyden ulkopuolella.
Lisätietoja
Tagit
Liiketoimintaprosessi
Tuotekehitys ja suunnittelu |
Erikoisosaaminen
Graafinen suunnittelu | |
Käyttäjähallinta | |
Käyttöliittymäsuunnittelu | |
Testaus ja laadunvarmistus | |
Ohjelmistokehitys | |
Sisällönhallinta |
Toimialakokemus
Julkishallinto | |
Järjestöt ja yhdistykset | |
Koulutusala |
Teknologia
Django | |
React | |
Javascript | |
Python | |
Django CMS |
Tarjonnan tyyppi
Huolto ja korjaus | |
Konsultointi | |
Koulutus | |
Toteutustyö |
Omat tagit
Anders Innovations - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Anders Innovations - Muita referenssejä
Anders Innovations - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Laura - Mobiilikehittäjä, Android
- Laura - Ohjelmistoarkkitehti, Tampere/Oulu
- Laura - Development Team Manager, Sports Games
- Taito United Oy - Senior Full Stack -kehittäjä
- Webscale Oy - Head of Sales, Cloud Services
- Laura - Hankinta-asiantuntija, tietohallinto
- Laura - Development Manager, Operations
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- SD Worx - Kehitystyö SD Worxin kanssa takaa Clas Ohlsonille parhaat palkanmaksun prosessit kasvun tiellä
- Digiteam Oy - Case Esperi Care Oy: Ketterä kumppanuus vei Esperin verkkosivu-uudistuksen maaliin sujuvasti ja aikataulussa
- Kisko Labs Oy - Howspace Hub - Mukautuva oppimisen hallintajärjestelmä kasvaviin oppimisalustavaatimuksiin
- Kisko Labs Oy - Sanoma Pro: Multimediasisältöjen hallinnan uudistaminen
- Kisko Labs Oy - Svean helppokäyttöinen palvelu asiakkaan verkko-ostosten hallintaan
- Kisko Labs Oy - Yhtenäinen käyttöliittymä luovien alojen ammattilaisille
- Codemate - Digitaalisen murroksen nopeuttaminen Flutterin avulla
Tapahtumat & webinaarit
- 27.11.2024 - Green ICT -ekosysteemitapaaminen III: Ohjelmistojärjestelmien virrankulutuksen mittaaminen ja kasvihuonepäästöjen arviointi
- 27.11.2024 - Digitaalisen asiakaskokemuksen uusi aikakausi
- 28.11.2024 - Webinaari: Keskity myyntityön laatuun!
- 28.11.2024 - Copilot-webinaari – Mielekkäämpää tietotyötä turvallisesti
- 04.12.2024 - Kuinka oikea matka- ja kululaskujärjestelmä tehostaa prosesseja?
- 05.12.2024 - Green ICT VICTIS -hankkeen kick off -tilaisuus
- 15.01.2025 - Datavastuullisuuden valmennus: hanki valmiudet vastuulliseen datan ja tekoälyn hyödyntämiseen
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Kisko Labs Oy - Heroku: Millaisiin projekteihin se sopii ja mitkä ovat sen todelliset hyödyt ja haitat?
- Zimple Oy - Pipedrive vai Hubspot? Kumpi kannattaa valita?
- SC Software Oy - Jatkuvat palvelut – asiakaslähtöistä kumppanuutta projekteista ylläpitoon
- Timeless Technology - Ohjelmoitavat logiikat (PLC): Ratkaisevat työkalut automaatioon ControlByWebiltä.
- Kisko Labs Oy - Heroku: Ohjelmistokehittäjän ykköstyökalu skaalautuvien sovellusten rakentamiseen
- SD Worx - Näin luot vakuuttavan Business Casen palkkahallinnon ulkoistukselle
- Timeless Technology - Kyberriskien tunnistaminen Profitap IOTA verkkoanalysaattorin avulla.
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |