Päästölaskenta käytännössä – miten tuotekohtainen päästölaskelma tehdään mahdollisimman helpoksi valmistavan teollisuuden yrityksessä?

Kirjoitin aiheesta lyhyen artikkelin, jossa käyn vaihe vaiheelta läpi periaatteet, miten Monitor ERP-järjestelmässä lasketaan valmistettavan tuotteen hiilijalanjälki.

16.1.2024

Antti Tervo, Myynti

antti.tervo@monitorerp.com

Monitor ERP System Finland

Päästölaskenta käytännössä - valmistettavan tuotteen CO2-laskelma

Päästölaskennan pitää olla mahdollisimman vaivatonta. Kun tuotteen hiilijalanjälki lasketaan automaattitoiminnolla, sen raportointi omille asiakkaille, rahoittajille, sijoittajille helpottuu, ja sen käyttö oman ympäristötyön tukena on tehokasta. Näin hiilijalanjälkilaskennasta tulee luonteva osa omaa arkea ja keskustelu eri sidosryhmien kanssa yksinkertaistuu.

Tuotannonohjausjärjestelmä on järkevä paikka hoitaa valmistetun tuotteen tuotekohtainen hiilijalanjäljen laskenta. Järjestelmässä olevat tiedot valmistettavan tuotteen valmistusvaiheista ja materiaaleista ovat hyvä pohja laskennalle. Artikkelissa syvennytään siihen, miten tuotteen hiilijalanjälki lasketaan Monitor ERP-järjestelmässä.

Päästölaskelman neljä osaa

Monitor ERP muodostaa laskelman neljän eri osa-alueen perusteella:

• yleispäästöt (overhead, OH),
• valmistuksen päästöt,
• materiaalin päästöt ja
• logistiikan päästöt.

Laskelmassa huomioidaan sekä suorat että epäsuorat päästöt. Tämä malli huomio tuotteen valmistamisesta aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt (cradle-to-gate). Käytönaikaiset elinkaaripäästöt ja hävittämisen päästöt huomioidaan tuotteen hankkivan tahon laskelmassa (cradle-to-grave).

Yrityksen hankkiman energian osalta järjestelmän kirjataan tiedot energiajakaumasta: ostettu sähkö vs. oma tuotanto (esim. omat aurinkopaneelit) tai kaukolämpö vs. oma lämpökeskus. Jokaiselle energiamuodolle annetaan oma päästökerroin, jonka laskelma huomio energiajakauman mukaisesti.

Teollisuusyrityksen yleispäästöt

Kaikki laskenta lähtee pohjatiedoista – näin on myös päästölaskennan kohdalla. Tässä yhteydessä pohjatiedoilla tarkoitetaan yrityksen toiminnasta aiheutuvia kokonaispäästöjä. Näitä ovat mm. yritysrakennusten ja -ajoneuvojen aiheuttamat päästöt, ostetun energian (sähkö, kaukolämpö, kaasu) päästöt ja yhtenä kuriositeettina vaikkapa hävikki.

Ostetun sähköenergian päästötiedot löytyvät usein suoraan sähkölaskusta tai sähköyhtiön asiakasportaalista. Tyypillisessä valmistusyrityksessä valtaosa sähköstä kulutetaan tuotannossa ja käsitellään osana valmistuksen päästöjä. Yleispäästöinä otetaan silloin huomioon kaikki muu sähkönkulutus, jota ei suoraan voida jyvittää esimerkiksi tuotantokoneille.

Tyypillisessä valmistusyrityksessä valtaosa energiasta kulutetaan tuotannossa

Energiajakaumaa ja kokonaispäästöjä koskevat tiedot tallennetaan Monitor ERP-järjestelmän perustietoihin. Yleispäästöt viedään kappaletasolle jakamalla vuositason jyvitettävät päästöt tuotettujen kappaleiden määrällä. Määräyksikkö voi olla kappaleiden määrä, tuotettujen kappaleiden kokonaispaino tai tuotannon kokonaisaika.

Valmistuksen päästöt

Valmistuksen energiankulutustietojen keräämiseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen, joskin melko harvinainen, vaihtoehto on hyödyntää konekohtaista virtamittaria, jolloin saadaan täsmällinen tieto kuormitusryhmän koneen tai koneiden käyttämästä sähköenergiasta. Toinen vaihtoehto on laskea arvioitu keskimääräinen kulutus. Se lasketaan kuormitusryhmän koneen nimellistehon ja keskimääräisen käyttötehon tulona (esim. koneen nimellisteho 5 kW ja käyttöteho keskimäärin 67 % => kuormitusryhmän sähkönkulutus keskimäärin 3 kWh).

Suoran energiakulutuksen lisäksi huomioidaan kuormitusryhmän aiheuttamat muut päästöt. Näitä ovat esimerkiksi itse koneen valmistuspäästöt jaettuna elinkaaren ajalle per käyttötunti ja yleistason apuaineiden kulutus (esim. koneen käyttämät voiteluaineet, muut apuaineet kuten leikkauskaasut, hitsauslanka jne.). Muut päästöt määritellään kilogrammoina CO₂e/käyttötunti.

Valmistuksen päästöt lasketaan näiden kolmen tekijän tulona:

1.      kuormitusryhmän energiakulutus ja yleispäästöt,

2.      kappaleen työstöaika tai työvaiheen kesto,

3.      yrityksen käyttämä energiajakauma.

Materiaalin päästöt

Osalle materiaaleista on saatavilla vakiintuneita päästöarvoja erilaisista palveluista. Täsmällisin tieto materiaalin CO2-päästöarvosta saadaan usein materiaalin toimittajalta. Tuotekohtaisella Tuotteen päästölaskelmalla huomioidaan tuoterakenteen mukainen materiaalimäärä (materiaalin päästötiedot x tuoterakenteen materiaali).

Neitseellinen materiaali ja mahdollinen kierrätysmateriaali on tärkeää erottaa toisistaan, koska niiden päästöarvot ovat usein hyvin eri tasolla. Toisaalta kokonaisuuden kannalta pitää ottaa huomioon, että kierrätysmateriaalin käyttö saattaa vaikuttaa valittaviin tuotantomenetelmiin ja sitä kautta päästöihin.

Logistiikan päästöt

Tavaroiden liikuttelu vaatii energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Osa tulee laivarahtina, toiset rautatiekuljetuksena, välillä kumipyörät kuljettavat tavaraa koko matkan tai osan matkasta vaikka satamasta hallille. Pikatilanteissa voidaan joutua lennättämään komponentteja tai raaka-aineita. Kaikilla kuljetusmuodoilla on omat ohjeelliset päästöarvonsa ja jokaisella logistiikkakumppanilla voi olla tämän lisäksi omia päästökertoimia eri kuljetusmuodoille. Ne ilmoitetaan tyypillisesti g CO₂e /tkm -muodossa. Kuljetuspäästöjen laskennassa otetaan huomioon myös kuljetettavan kappaleen paino.

Oman logistiikan osalta eli lähinnä oman varaston päästöt on helpointa huomioida osana yleispäästökerrointa. Jos logistiikka on omana työvaiheena, se voidaan ottaa huomioon myös suorina päästöinä valmistuksen työvaiheiden tapaan. Alihankintaan liittyvä kuljettaminen huomioidaan päästölaskelmassa, jos tuote käy alihankkijalla osana valmistusta.

Kuljetuspäästöjen osalta on tärkeä sopia sekä toimittajien että asiakkaiden kanssa, kumpaan laskelmaan toimituksen päästöt kuuluu – omaan vai asiakkaan? Rajanvedot ovat välillä hankalia, ja yhteispeli on todella tärkeää, etteivät päästöt kumuloidu laskelmiin.

Valmis CO2-päästölaskelma

Päästöt on helppo raportoida omalle asiakkaalle tai muille sidosryhmille.

Monitor ERP-järjestelmä muodostaa näiden neljän osa-alueen tietojen pohjalta laskelman yksittäiselle tuotteelle. Päästölaskentatoiminto huomauttaa, jos joltakin työvaiheelta tai materiaalilta puuttuu päästötiedot. Näin tahattomia virheitä ei pääse syntymään.

Tuotekohtainen CO2-arvo voidaan raportoida omalle asiakkaalle tai muille sidosryhmille. Asiakas voi viedä tiedon omaan raportointityökaluun, joka on esimerkiksi ympäristöraportointiohjelma, toiminnanohjausjärjestelmä, tuotannonohjausjärjestelmä tai taloushallintojärjestelmä. Asiakas voi hyödyntää tietoa itse omassa raportoinnissaan, jos on raportointivelvollinen – kuten pörssiyhtiö – tai käyttää toimitettua päästöarvoa raportoidessaan oman toimintansa päästöjä arvoketjussa eteenpäin.

Lisätietoja: https://www.monitorerp.com/fi/kestaevae-kehitys/