Työ- ja Elinkeinoministeriö ja Valtiovarainministeriö ottavat hallituksen digitalisaatiotavoitteet tosissaan. Suomen työmarkkinaa tehostavan ja verokertymää kasvattavan ”Työnteon Uberin” ensimmäinen prototyyppi tulee ulos joulukuussa!

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Totuus on, että tässä kohdassa idea on fiktiivinen.

Digitaalisen innovaation kehittäjäyhteisömme ”Parantajat” pyrkii ideoimaan erilaisiin haasteisiin ratkaisuja digitalisoinnin keinoin. Samalla herättelemme päättäjiä tarttumaan digitalisaation mahdollisuuksiin ja aktivoimme organisaatiota uusiin kehityshankkeisiin.

Miten siis voisimme parantaa työllisyyttä Työnteon Uberillä?

Työnteon Uber ketteröittäisi muuttuvaa työmarkkinaa

Unohdetaan lama hetkeksi. Suomen yritykset ja kotitaloudet ovat samaan aikaan täynnä erilaisia työtehtäviä, jotka kaipaisivat tekijää.

Kuitenkin erilaiset haasteet ehkäisevät usein työntekijän palkkaamisen. Näitä ovat mm.

• Se, että ei ole tietoa sopivista tekijöistä,
• työtarpeiden vaihtelu,
• taloudellinen epävarmuus,
• rekrytointiprosessin raskaus,
• palkkaukseen liityvän säädön määrä,
• korkeat työnantajamaksut.

Lienee selvä, että teollisen ajan työkulttuuri, jossa suoritettiin tiettyä työtehtävää kiinteässä sijainnissa vuosikausia, on saanut rinnalleen muuttuvan työnteon, johon liittyy jatkuva työmarkkinan kehitys ja siihen mukautuminen.

”teollisen ajan työkulttuuri on saanut rinnalleen muuttuvan työnteon”

Moni ihmetteleekin, mikseivät oppositiopuolueet vaadi hallitukselta järeämpiä toimia työmarkkinan ketteröittämiseksi työelämän väliinputoajien auttamiseksi!

Keskeisenä toimena valtion pitäisi ehdottomasti toteuttaa Suomeen Työnteon Uber, sovellus, joka yhdistäisi työn tarvitsijat ja tekijät. Sovelluksella työn tarjoajat voisivat julkaista tehtäviä, joihin työntekijät voisivat tarjoutua resurssiksi.

Toisaalta palvelulla voitaisiin selata vapaita tekijöitä erilaisia tehtäviä varten.

Työnteon Uber yhdistäisi työn tarjoajat ja tekijät

Verottaja siis tarjoaisi sovelluksen, joka yhdistäisi kysynnän ja tarjonnan työmarkkinassa. Samalla sovellus  hoitaisi maksuliikenteen keräten välistä verot, vakuutukset ja työantajamaksut.

Verottajahan suorastaan makaa rahakasan päällä, kunhan toimintamalli muutetaan työntekoa ehkäisevästä sitä edistäväksi.

Tunnetut digitaaliset palvelut yhdistävät kaksi toisilleen arvokasta osapuolta

Kuka tahansa, joka on ajanut Uberillä tai varannut asunnon airBnB:stä tietää, miten mutkattomasti kahden osapuolen välinen toiminta voidaan digitalisoida.

”Tällä hetkellä kukaan työnantaja ei jaksa palkkaamiseen liittyvää säätöä”

Tällä hetkellä kukaan työnantaja ei jaksa palkkaamiseen liittyvää säätöä, kun kyseessä on lyhyt tai väliaikainen työtehtävä, tai jos rekrytoinnilla saavutettu arvo ei ole ennakkoon tiedossa. Mieluummin pidättäydytään palkkaamasta ja hautaudutaan töihin, tai ollaan kasvamatta.

Toimiva sovellus tehostaisi työmarkkinaa ja jättäisi työnantajan ja –tekijän  vastuulle lähinnä työn tilaamisen ja tekemisen.

Ahkeruudesta sakottaminen historiaan?

Kysymys on myös kulttuurinen. Suomessa ahkeruudesta on perinteisesti sakotettu ja palkkatyöllä ansaitseminen ei kannata kuin niille, joilla on korkea tunti- tai kuukausipalkka.

Kuka näännyttäisi itsensä päästäkseen maksamaan 45% veroa?

Samaan aikaan monessa maassa esimerkiksi Uberkuskit ajavat vuoroa oman palkkatyön päälle.

”Suomessa ahkeruudesta on perinteisesti sakotettu”

Pitäisikö meidänkin siirtyä velkoinemme ajatusmaailmaan, jossa ahkeruutta suorastaan edistettäisiin?

Kun palkkaliikennettä seurattaisiin digitaalisesti, voitaisiin siirtyä käytännössä kohti Osmo Soininvaaran Sata-komitea kirjassa ideoimaa verotusta, jossa kullekin työtekijälle on määritetty ennakkoon veroprosentti kyvykkyyden mukaan, mutta jossa veroprosentti ei kasva ahkeruudesta tietyn pisteen jälkeen.

Digitalisoidussa mallissa tuntipalkan suuruus ja tehdyn työn määrä olisivat verottajalle läpinäkyviä, mikä mahdollistaisi ahkeruuteen kannustavan mallin.

Työnteon Uber yhdistettynä perustuloon olisi muuten kova kombo…

Startupeissa haasteena ei ole teknologia, vaan ekosysteemin rakennus

”Työnteon Uberin” kaltaisissa startupeissa haasteena ei ole teknologinen toteutus. Sovellus kyllä saadaan pystyyn oikean tiimin kanssa ketterästi rakentaen.

Digitaalisen liiketoiminnan osaajat kuitenkin tietävät, että todellinen haaste uuden sovelluksen kehittämisessä on käyttäjien ekosysteemin rakennus.

Maailmassa on satoja tuhansia sovelluksia, jotka ovat teknisesti facebookin ja twitterin tasolla, mutta jotka ovat täysin arvottomia, sillä niiden ympärille ei ole rakentunut vastaavaa käyttäjien ekosysteemiä.

Suomen valtiolla on tässä suhteessa etulyöntiasema, sillä verottajalla on jo lähes koko Suomen työikäinen väestö asiakkaanaan.

Toki palvelun jalkautukseen täytyy varata resursseja, ehkä jopa teknistä toteutusta enemmän. Mutta Return on investment voisi olla tällä kertaa sen arvoinen…

Mahdollisuutena analytiikka ja pelillistäminen

Olemme taipuvaisia ajatteluun, jossa verokarhun osuus palkastamme ”menetetään”, vaikka näilläkin rahoilla ylläpidetään yhteisiä, välttämättömiä, palveluita, ja pidetään huolta lähimmäisistämme.

Tällä hetkellä ainoa data, jota saamme investoinnistamme tähän yhteiskuntaan, on verotettu palkka, joka saapuu tilillemme kuukausittain.

Työnteon Uber mahdollistaisi verojen ja eläkemaksujen visualisoinnin työn tekijälle. Pelillistämisen myötä alkaisimme hahmottaa varojemme käyttöä ja verotuksen tarkoitusta ja tarvetta.

Datavisualisoinnin ja pelillistämisen keinoin voitaisiin visualisoida maksettuja veroja ja niiden käyttöä.

Työnteko motivoisi ihmisiä eri lailla, jos verojen maksamisesta tehtäisiin merkityksellisempää visualisoimalla varojen käyttöä.

Entä se toteutus sitten…?

Vielä loppuun ehdotus toteutusmallista.

• Perustetaan kumppanivalinta avoimeen kartoitukseen ja pidetään hankintaprosessi mahdollisimman kevyenä.
• Käytetään resurssit raskaan kilpailutuksen sijaan ketterästi tekemiseen. Kilpilutuskulujen hinnalla oltaisiin usein jo pitkällä.
• Aloitetaan työ arkkitehtuurista ja prosessien mallintamisesta, että ymmärretään, mitä oikein ollaan tekemässä ja millä keinoin toteutus saadaan aikaiseksi.
• Jatketaan matkaa prototyyppaamalla ja käyttöliittymäkuvien kanssa.
• Huolehditaan kuitenkin siitä, että teknologiavalinnat eivät sido yhteen kumppaniin ja mahdollistavat useiden tarjoajien hyödyntämisen projektin aikana.
• Valitaan keskustelukumppaniksi sellaisia toteuttajia, joilla on näyttöjä onnistuneesta mobiilikehityksen toteutuksesta.
• Hyljeksitään abstraktilla brändillä myyviä konsultteja, ja suositaan avoimia ja rehellisiä kehittäjätaloja, jotka tuovat vaikka kehittäjätiimin mukaan myyntipalavereihin.

Johannes Puro

Työskentelen Suomen digitalisoitumisen eteen kehittämällä ite wikin avointa palvelua, joka koostaa yhteen liiketoiminnan digitalisoinnin osaajien verkoston. Kokoamalla yhteen koko digitalisointimarkkinan ja toteutukset ite wiki aktivoi yrityksiä kehittämään toimintaansa ja yhdistää sopivia kumppaneita digitalisointihankkeissa. Olen myös vetänyt erilaisia verkostohankkeita digitalisaatiokentässä mm. Tekesille ja Liikenne- ja viestintäministeriölle, sekä pitänyt vierailevia luentoja Aalto Yliopistolla ja yrityksissä.

Seuraa Johannesta Twitterissä

Tämä bloggaus on toteutettu osana #parantajat-blogisarjaa

Tervetuloa mukaan Parantajiin! Parantajat ideoi digitaalisia ratkaisuja parantaakseeen yhteiskunnan ja yritysten toimintaa. Kuka tahansa saa tarjota ideaansa ite wikissä julkaistavaan parantajat-blogiin kirjoituksen muodossa. Aloita liittymällä parantajat facebook-ryhmään tai kirjoita twitteriin #parantajat hashtagillä. Kun jätät ideasi voit myös pingata parantajien ”pääsihteeriä” Perttu Ahvenaista @perttuah