Verkkoon halutaan liittää jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla mitä erilaisempia laitteita, ja niiden käyttäjillä on paljon nykyistä monimuotoisempia tarpeita. Tämä vaatii tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksiltä täysin uudenlaisia ominaisuuksia, jotka 5G-teknologia mahdollistaa.
– Elämme maailmassa, joka pohjautuu yhä enemmän langattomiin yhteyksiin. Kun yhä useampi yhteiskunnan osa-alue tukeutuu langattomiin verkkoihin, on aivan olennaista kehittää tietoliikenneyhteyksiä palvelemaan näitä tarpeita, sanoo Janne Koistinen.
Koistinen toimii Telian 5G-ohjelman johtajana ja nostaa verkon viipaloinnin yhdeksi tulevaisuuden huippunopeiden verkkoyhteyksien merkittävimmistä eduista. Ajatustasolla verkon viipalointi on ollut suunnittelijoiden työpöydillä jo parikymmentä vuotta, mutta vasta 5G on nostanut siihen kohdistuneet odotukset todella korkealle.
– Verkon viipalointi tekee dataliikenteestä luotettavaa sekä mahdollistaa taajuuksien maksimaalisen hyödyntämisen ja resurssien allokoimisen todellisen tarpeen mukaan. Viipaloinnissa nämä ilmiöt nivotaan yhteen, osaksi langattomia tietoliikennepalveluja, Koistinen valottaa ja jatkaa:
– Pähkinänkuoressa se tarkoittaa, että organisaatiolla voi olla käytössään useita omia verkkoja eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi eri toimipisteillä ja tuotannonohjauksella voi olla omat verkkonsa.
Älylaitteiden tuottama data vapautuu täysimittaisesti päätöksenteon tueksi
Verkon viipaloinnilla pystytään vastaamaan tarpeeseen, jonka entistä monipuolisempi langattomia verkkoja hyödyntävien laitteiden kirjo synnyttää.
– Monista laitteista saatavaa dataa ei pystytä vielä hyödyntämään, koska niiden tuottama bittimäärä on nykyteknologialle liikaa. 5G:n avulla tämä data pystytään siirtämään datakeskuksiin ja analysoimisen jälkeen hyödyntämään erilaisissa yhteyksissä. Ajatellaan vaikka älykästä autoa, joka kerää valtavan määrän hyvin moninaista dataa. Kun se saadaan kokonaisuudessaan analysoitavaksi, voidaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tueksi saada aivan uudenlaista tietoa.
5G-verkosta onkin totuttu puhumaan samassa yhteydessä juuri autojen kehittymisen kanssa. Koistinen kuitenkin toppuuttelee nostamasta esiin aina samaa esimerkkiä.
– Uskon, että autoteollisuus tulee kehittämään robottiautoja riippumatta siitä, pystyvätkö ne hyödyntämään 5G-verkkoa vaiko eivät – tosin liikenne ja logistiikka kylläkin ehdottomasti hyötyvät huippunopeasta langattomasta yhteydestä. Ja myös muilla teollisuuden aloilla on paljon sovelluskohteita, joissa langattomalta verkolta vaaditaan kuituliittymien kaltaisia ominaisuuksia.
Yksi verkon viipaloinnin eduista onkin, että sen avulla voidaan myös taata kapasiteettia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyllä alueella esimerkiksi kymmenen prosenttia verkon kapasiteetista voidaan antaa vaikkapa alueella toimivan tehtaan tuotannonohjauksen käyttöön.
– Karkeana esimerkkinä tätä voi kuvata vaikka siten, että kun bussillinen koululaisia ajaa ydinvoimalan ohi ja kaikki bussissa olijat lataavat samanaikaisesti verkosta korkeatasoista videokuvaa, ydinvoimalan langaton verkko ei hetkellisesti kyykkää, vaan sille on taattu oma kapasiteettinsa, Koistinen havainnollistaa.
Verkon viipalointi antaa myös lopullisen sysäyksen parhaillaan kehittyvien teknologisten ratkaisujen yleistymiselle. Koistinen uskoo, että tulevaisuudessa taivaalla lentelee yhä enemmän myös miehittämättömiä ilma-aluksia, joiden tehtävä liittyy esimerkiksi logistiikkaan.
Maailmalla on nähty jo kokeiluja aiheen tiimoilta ja muun muassa verkkokauppajätti Amazon on testannut droneja pienten pakettien kotiinkuljetuksessa. Koistinen muistuttaa, että ennen kuin miehittämättömien ilma-alusten käyttö liiketoiminnan tukena voi yleistyä, täytyy lennokit saada liikkumaan turvallisesti ilman ihmisen ohjausta:
– Kun dronet alkavat lentää itsenäisesti, datan siirtämiseen tarvitaan ilman häiriötekijöitä toimiva laadukas verkko, aivan kuten robottiautojenkin kohdalla. Tämän 5G mahdollistaa.
Hyvästit viiveelle 5G:n myötä
Perinteisesti verkkoyhteyksiä on arvotettu sen perusteella, missä ne toimivat ja kuinka nopeasti tieto liikkuu. 5G nostaa mukaan myös kolmannen parametrin: viiveen. Sillä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu näppäimen painamisesta siihen, että jotakin tapahtuu.
– Verkon viive on oleellinen asia esimerkiksi e-sports -harrastajille, mutta vielä merkittävämmässä asemassa se on teollisuusympäristössä. Koneiden tehokkuutta pyritään koko ajan kasvattamaan ja tuotannon varoaikoja minimoimaan. Teollisuudessa tiedon liikkumisnopeus vaikuttaa suoraan tuotantoprosessin tehokkuuteen, Koistinen sanoo.
”Tietoliikenteen pitää olla sellaista, että taajuuksia voidaan käyttää ongelmitta.”
Siinä missä e-urheilijat toivovat langattomalta verkolta juuri viiveettömyyttä, esimerkiksi jääkiekko-ottelun 4K-screen kaipaa paljon kaistaa. Koistisen mukaan tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöidyt langattomat verkot tulevat yleistymään uuden teknologian myötä:
– Tietoliikenteen pitää olla sellaista, että taajuuksia voidaan käyttää ongelmitta. Tällä hetkellä tilanne on usein se, että jos verkon käyttäjiä on paljon, jokaisen käyttäjän yhteys heikkenee, koska käytetty taajuus loppuu kesken. Verkon viipalointi tuo työkaluja siihen, että erilaisille tarpeille voidaan taata juuri sellainen verkkoyhteys, josta kulloinenkin käyttäjä eniten hyötyy. Tulevaisuudessa jaetusta verkosta siirrytään maailmaan, jossa yhä enemmän käytetään räätälöityjä, yritys- tai organisaatiokohtaisia, langattomia verkkoyhteyksiä.
Telian Ite wiki -profiili
Telian verkkosivut