Mari Strang ja Rami Vasama Fujitsulta kertoivat Ite wikin haastattelussa, kuinka digitalisaation uudet suuntaukset saadaan liitettyä saumattomaksi osaksi toiminnanohjausta.

– ERP on ollut vuosikausia toiminnanohjauksen keskus, eli se kaiken kokoava järjestelmä, jonka avulla on luotu arvoa tuottavaa toimintaa. Usein se koetaan luotaantyöntävänä mammuttina, jonka uudistaminen on haastavaa. Samaan aikaan uudet toiminnallisuudet tarjotaan cloud -ratkaisuna ajankuvan mukaisesti, Vasama taustoittaa toiminnanohjauksen nykytilaa.

Cloud on itsessään mielenkiintoinen termi, joka synnyttää haasteellisia keskusteluja, koska se tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita. Joillekin sana merkitsee sitä, että siirretään järjestelmä ylläpidettäväksi pilvialustalle. Toinen taas tarkoittaa cloudilla SaaS-ohjelmistoa, joka otetaan lennosta käyttöön liiketoiminnan tueksi. Toisaalta termi voi viitata myös puhtaasti kehitys- ja integraatioalustaan.

Samanaikaisesti SaaS-ohjelmistojen liittäminen osaksi isompaa enterprise -kokonaisuutta on nousemassa päivän polttavaksi aiheeksi. Monessa organisaatiossa mietitään kuumeisesti, miten saada kaikki toimimaan yhdessä?

– Älykkään toiminnanohjauksen tarkoituksena on nimenomaan ratkoa tätä kokonaisuutta. Tavoitteena on liittää uudet, pilvipohjaiset sovellukset osaksi yrityksen arvoketjua, Vasama määrittää.

 

Co-creation tukee yrityksen arvonmuodostuksen ymmärtämistä

Yhteiskehittäminen, eli co-creation koetaan innostavaksi ja luovaksi kehittämisen tavaksi, joka vapauttaa kehitystiimit irti totutuista rooleista. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa perspektiiviä ja ottaa etäisyyttä arjen tehtäviin. Tästä syystä co-creation on oikein käytettynä toimiva menetelmä liiketoimintaa ja yrityskulttuuria kehittävien ajatusten ja aihioiden löytämiseen.

Fujitsulla uskotaankin, että myös toiminnanohjausta kehitettäessä liikkeelle kannattaa lähteä nimenomaan noudattamalla yhteiskehittämisen periaatteita.

– Co-creationin avulla saadaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa luotua ymmärrystä arvoa tuottavista kyvykkyyksistä, Mari Strang määrittelee.

Strang ja Vasama nostavat esille termin “tuotteiden polttaminen”, joka tarkoittaa sitä, että kehittäminen aloitetaan tutustumalla syvällisesti loppukäyttäjään ja päivittäisessä toiminnassa tarvittaviin kyvykkyyksiin.

– Kun liiketoiminnan haasteeseen perehdytään loppukäyttäjä ja prosessi edellä ilman, että mietitään alkuun hankittavia tuotteita, fokus säilyy todellisen haasteen ymmärtämisessä. Kaiken A ja O on tunnistaa loppukäyttäjän tarpeet, tavoitteet ja ambitiot. Kehityskumppanin pitää aidosti asettua asiakkaan saappaisiin ja nähdä vaivaa sen eteen, että asiat tulevat ymmärretyksi ja piilotarpeet kaivettua esiin, Strang sanoo.

 

“Kaiken A ja O on tunnistaa loppukäyttäjän tarpeet, tavoitteet ja ambitiot”

 

Hänen mukaansa asiakkaan todellisten tarpeiden ymmärtäminen auttaa säästämään aikaa ja rahaa:

– Co-creationin ansiosta vältytään turhien ratkaisujen kehittämiseltä ja pystytään ketterästi luomaan PoC ja MVP -ratkaisuja asiakkaan käyttökokemuksen ja arvon varmistamiseksi.

Strangin mukaan näin saadaan rakennettua pitkän elinkaaren omaavia ratkaisuja, joita loppukäyttäjä hyödyntää täysimittaisesti. Samalla myös havaitaan varhaisessa vaiheessa toimimattomat ideat ja kehitetään tilalle arvoa tuottavia ratkaisuja. Toisaalta co-creationin avulla hulluimmatkin ideat voivat nousta lentoon.

– Voitaisiin esimerkiksi arvioida puheentunnistuksen potentiaalia toiminnanohjauksen prosesseille, Vasama visioi.  

 

Fujitsulla halutaan pitää huolta toiminnanohjauksen “kruununjalokivistä”

ERP-maailma pursuaa uusia trendejä, joista Rami Vasama mainitsee esimerkkeinä toiminnanohjausjärjestelmien yksinkertaistamisen, tekoälyn hyödyntämisen sekä IoT:n mahdollisuudet.

– Omalle yritykselle tärkeimpien kyvykkyyksien tunnistamisen jälkeen on tarpeen miettiä, miten ne kiinnitetään IT:n pilvistrategioihin ja liiketoiminnan prosessien omistajuuteen, hän pohtii.

 

Mari Strang ja Rami Vasama uskovat, että älykkään toiminnanohjauksen myötä ihmisten työaika vapautuu herkkyyttä ja empatiaa vaativien tehtävien hoitamiseen.

 

Vasama kuitenkin muistuttaa, ettei olemassa olevia tuotteita tarvitse välttämättä vaihtaa kokonaan, kun uusia innovaatioita luodaan.

– Riittää, että arvoa tuottavat liiketoimintaratkaisut, joita voisi kutsua “kruununjalokiviksi”, modernisoidaan. ERPiin on usein rakennettu hienoja toiminnallisuuksia, jotka tuottavat lisäarvoa yritykselle. Nämä kruununjalokivet ovat luonnollisesti arvokkaita ja siksi niistä täytyy pitää huolta. Usein niiden siirtäminen ERPistä toiseen on haasteellista, koska ei voida olla varmoja niiden toimivuudesta uudella alustalla.

Vasaman mukaan pilvialustat tarjoavat ratkaisuja uusien kyvykkyyksien toteuttamiseen siten, ettei kruununjalokiviä menetetä. Cloud platformien avulla voidaan integroida uusia ratkaisuja toiminnanohjaukseen esimerkiksi automaation lisäämiseksi.

Merkittävä osa älykästä toiminnanohjausta on operatiivinen analytiikka, joka mahdollistaa käyttäjälle kyvykkyyden katsoa ja analysoida asioita nopeasti itse. Analyysia tuetaan visualisoinneilla, jonka avulla käyttäjä voi itse löytää datasta asioita, joiden olemassaolo ei ollut aiemmin tiedossa.

– Operatiivisella analytiikalla saadaan merkittäviä kustannushyötyjä ja samalla innovaatioagendaa saadaan vietyä eteenpäin, Vasama kertoo.

Strangin ja Vasaman mukaan älykkään toiminnanohjauksen myötä ihmisten työ painottuu enemmän herkkyyttä ja empatiaa vaativiin tehtäviin eli vapauttaa älykkäät ihmiset tekemään merkityksellisiä asioita.

– Jatkossa ihmisten tehtävä on yhä useammin pyrkiä ymmärtämään sitä, mitä älykäs toiminnanohjaus heille kertoo ja miten sen tiedon perusteella voidaan kehittää eri prosesseja, Vasama lopettaa.

 

Fujitsun Ite wiki -profiili

Fujitsun kotisivut