Suomen julkisen sektorin toimijat kiinnostuvat koko ajan enemmän innovatiivisesta hankinnasta.Trendi on samanlainen muuallakin Euroopan Unionin alueella. Myös kaksi vuotta sitten toteutuneessa hankintalain uudistuksessa tuotiin käyttöön uusi hankintamenetelmä, innovaatiokumppanuus.

Industryhackin Ville Riikkala ja Hannu Latva-Rasku ovat kehityksestä mielissään.

– Innovatiivisessa hankinnassa etsitään ratkaisua ongelmaan, jonka ratkaisu on tuntematon. Sen avulla voidaan etsiä erilaisia keinoja tai konsepteja ongelman ratkaisemiseksi, vertailla niitä keskenään ja valita lopulta parhaat vaihtoehdot kokeiltavaksi, Latva-Rasku kertoo.

Riikkala ja Latva-Rasku sanovat, että perinteisesti hankinnat ovat usein noudattaneet monille tuttua kaavaa: hankintayksikkö tai konsultti määrittelee tarkkaan halutun tuotteen tai palvelun, jonka jälkeen yritykset antavat siitä tarjouksensa. Kilpailu tapahtuu lähinnä hinta-arvioon perustuen.

 

“Innovatiivisessa hankinnassa etsitään ratkaisua ongelmaan, jonka ratkaisu on tuntematon”

 

Riikkala kertoo, että innovatiivisessa hankinnassa lähdetään liikkeelle kriteerien muodostamisesta.

– Jos otetaan esimerkiksi koulukyydit, voidaan määritellä, että vuoden aikana pitää kuljettaa 5000 lasta turvallisesti kouluun. Joku saattaisi ratkaista tämän palkkaamalla kuljettajan koulubussille, toinen käyttäisi Uberin tyyppistä ratkaisua ja kolmas laittaisi lapset polkemaan koulumatkan pyörillä. Innovatiivisessa ajattelussa toteutustapa ei ole oleellinen, vaan annettujen kriteerien pitää täyttyä.

Industryhackissa innovatiiviset ratkaisut pyritään löytämään yhteiskehittämisen kautta. Tapaamisten aikana ratkaisun tarjoaja ja todellinen loppukäyttäjä kohtaavat.

– Innovatiivisuutta on se, ettei hankintayksikkö määrittele tarpeita yksinään, vaan työhön otetaan mukaan myös tarjoajat. Ratkaisuun ei päädytä kapealla dokumenttien vaihdolla tai yhden neuvottelun perusteella, vaan meillä yhteistyötä tehdään usean päivän ajan. Niiden aikana on tarkoitus löytää monia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä on meidän suurin mullistuksemme perinteiseen hankintaan verrattuna, Latva-Rasku toteaa.

 

Innovatiivinen hankinta tuo uusia näkökulmia sosiaalisten ongelmien ratkaisuun

Innovatiivisesta hankinnasta puhuttaessa monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen, että ne soveltuvat loistavasti digitalisaatiohankkeisiin. Riikkala haluaa kuitenkin tuoda esille sen mahdollisuudet sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa.

– Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on haasteena, etteivät organisaatiot täysin ymmärrä, mihin kaikkeen innovatiivinen hankinta soveltuu. Esimerkiksi koulukiusaamisen ja nuorten syrjäytymisen kaltaisiin sosiaalisiin ongelmiin voitaisiin etsiä uusia ratkaisuja tällä tavoin. Yksikin nuori, joka saadaan pois syrjäytymisen aiheuttamasta laitoskierteestä, tuo Suomelle isot säästöt, hän sanoo.

 

“Olisi tärkeää, että innovatiivisen hankinnan avulla tartuttaisiin myös sosiaalisiin ongelmiin”

 

– Pienenkin ratkaisun arvo olisi tällöin huikea. Inhimillisesti ajatellen sekä organisaatiolle, ratkaisijoille että isolle yleisölle olisi tärkeää, että innovatiivisen hankinnan avulla tartuttaisiin myös sosiaalisiin ongelmiin, Latva-Rasku täydentää.

 

Startupit yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa

Kun hankinta on innovatiivista, myös pienemmillä yrityksillä ja startupeilla on parempi mahdollisuus tarttua haasteisiin.

– Perinteisiin hankintoihin osallistuvat yleensä isoimmat toimijat, koska pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta osallistua julkiseen tarjouskilpailuun. Esimerkiksi innovaatiokumppanuus hankintamenettelyn kautta tekijäksi saadaan se taho, joka pystyy toteuttamaan projektin mahdollisimman ketterästi.

 

“Innovaatiokumppanuus hankintamenettelyn kautta tekijäksi saadaan se taho, joka pystyy toteuttamaan projektin mahdollisimman ketterästi”

 

Riikkala muistuttaa, ettei Industryhack ole hankintakonsultti tai hankintajuridinen yritys.

– Tuomme hankintaprosessissa lihaa luiden ympärille auttamalla innovatiiviset tiimit yhteen hankintaa suunnittelevan organisaation kanssa. Me autamme speksaamaan haasteen, etsimään sille potentiaalisia ratkaisijoita ja järjestämään näiden kanssa tehtävän yhteiskehityksen, mutta asiakkaan pitää myös itse pystyä huolehtimaan kilpailutuksesta ja hankintaan liittyvästä dokumentoinnista.

 

Hannu Latva-Rasku (vas.) ja Ville Riikkala

 

Kokemusta Industryhack on kerryttänyt organisoimalla lukuisille yrityksille ja julkisille organisaatioille innovaatiokilpailuja. Yritys on kasvanut vuodesta toiseen ja alkuaikojen teollisuusyritysten hackaamisesta on laajennettu palveluiden kehittämiseen laajemmin.

Tällä hetkellä Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin noin 35 miljardia euroa vuodessa. Latva-Raskulla ja Riikkalalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osuus niistä on innovatiivisia, mutta he epäilevät luvun olevan suurin piirtein Norjan tasolla. Siellä innovatiiviset hankinnat muodostavat yhden promillen kaikista julkisen sektorin hankinnoista.

Tulevaisuudessa lukujen odotetaan muuttuvan sekä meillä että naapurimaassa:

– Juha Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi, että tulevaisuuden Suomessa 5 prosenttia kaikista julkisen sektorin hankinnoista olisi innovatiivisia.

35 miljardin euron hankinnoista tämä tarkoittaisi rahallisesti valtavaa summaa, 1,75 miljardia euroa.

– Innovation Norway maalaili paljon optimistisempia kuvia ennustaen, että tulevaisuudessa innovatiiviset hankinnat muodostavat valtaosan julkisen sektorin hankinnoista Norjassa, Latva-Rasku kertoo keskusteluistaan muiden Pohjoismaisten toimijoiden kanssa.

 

Industryhackin Ite wiki -profiili

Industryhackin kotisivut