Sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointi pyörii vahvasti seuraajamäärien ympärillä. Julkkikset kuten Kim Kardashian saattavat netota jopa puoli miljoonaa dollaria yhdestä kuvasta Instagramissa. Mutta kuinka paljon somevaikuttajien seuraajalukemissa on ilmaa?

Lontoon Institute of Contemporary Music Performance on toteuttanut vertailun, joka raottaa hieman verhoa sometähtien huimien seuraajamäärien taakse.

 

ICMP:n vertailun kärki filtteröitynä feikkiseuraajien kokonaismäärän mukaan

 

ICMP:n vertailu on toteutettu keräämällä sata eniten sosiaalisessa mediassa seurattua vaikuttajaa urheilun ja showbisneksen saralta. Näiden henkilöiden Instagram- ja Twitter-tilit syötettiin feikkiseuraajien tunnistamiseen tarkoitettuihin SparkToro– ja Ig Audit -työkaluihin. Työkalut pyrkivät tunnistamaan seuraajat, jotka jollain tavalla tavoittamattomissa: botteja tai spämmiä, inaktiivisia tilejä tai propagandaa, eivät siis oikeita silmäpareja katsomassa ja lukemassa vaikuttajan postauksia.

Vertailun mukaan sadan seuratuimman vaikuttajan seuraajamäärissä on 21 prosentista jopa 51 prosenttiin feikkiseuraajia.

Vertailun mukaan sadan seuratuimman vaikuttajan seuraajamäärissä on 21 prosentista jopa 51 prosenttiin feikkiseuraajia. Kyseenalaisen kunnian suurimmasta osuudesta saa saksalainen jalkapalloilija Toni Kroos, jonka seuraajista 51 % väitetään olevan feikkejä. Myös suurin feikkiseuraajien lukumäärä kuuluu vertailun mukaan jalkapalloilijalle, sillä Christiano Ronaldon 252 miljoonasta seuraajasta 105 miljoonaa on tulkittu feikeiksi.

Twitterin feikkikäyttäjien kuningas on intialainen kriketinpelaaja Virat Kohli, jonka Twitter-seuraajista feikkejä väitetään olevan 55 %. Instagramissa kruunun vie tv-juontaja Ellen DeGeneres, jolla feikkiseuraajiksi on tunnistettu 58 %.

Muita kärkikymmenikössä keikkuvia vaikuttajia ovat muun muassa laulajat Ariana Grande (46 % feikkejä), Taylor Swift (46 %) ja Katy Perry (44 %), urheilijat Isco (49 %), Luka Modric (49 %), Filippe Coutinho (48 %) ja Neymar (46 %) sekä seurapiirisisarukset Kim Kardashian (43 %), Kourtney Kardashian (46 %) ja Khloe Kardashian (43 %).

Vertailun metodi ei ole täysin aukoton, eikä suuri “feikkiseuraajien” määrä ole välttämättä merkki siitä, että vaikuttaja olisi ostanut itselleen seuraajia.

Vertailun metodi ei ole täysin aukoton, eikä suuri “feikkiseuraajien” määrä ole välttämättä merkki siitä, että vaikuttaja olisi ostanut itselleen seuraajia. Julkimoita on useaan otteeseen syytetty seuraajien ostamisesta, mutta monet vetoavat olevansa bottiseuraajien kohteena vasten tahtoaan. Monet vertailun kärjessä keikkuvat henkilöt eivät tee elantoaan vaikuttajamarkkinoinnilla, joten seuraajien ostaminen olisi heille jokseenkin turhaa.

Twitter ilmoitti vuonna 2018 tiukentavansa linjaansa bottikäyttäjiin. Palvelu on jäädyttänyt kymmeniä miljoonia bottitilejä, suututtaen sen myötä esimerkiksi seuraajia menettäneen Donald Trumpin.

Olemattomien seuraajien massa on ongelma yrityksille, jotka maksavat vaikuttajamarkkinoinnista. Digital Information World uutisoi, että feikkiseuraajiin hupenee vuosittain 1,3 miljardia dollaria. Näin ollen vaikuttajamarkkinointiin käytettävästä 8,5 miljardista dollarista noin 15 % menee hukkaan.

Feikkiseuraajiin hupenee vuosittain 1,3 miljardia dollaria. Näin ollen vaikuttajamarkkinointiin käytettävästä 8,5 miljardista dollarista noin 15 % menee hukkaan. 

Kun feikkiseuraajista tulee yhä näkyvämpi ongelma, mainostajat kääntyvät vaikuttajajättiläisten ohella “mikrovaikuttajien” puoleen. Jopa vain 500 seuraajaa voi riittää siihen, että brändit lähestyvät somettajaa markkinointidiilien toivossa. Pieni, mutta aktiivinen ja sitoutunut seuraajakunta voi olla helpompi tavoittaa kuin tuhansien tai miljoonien seuraajien kasvoton massa.

Miten itse pärjäsimme vertailussa? Laitoimme myös Ite wikin Twitter-tilin SparkToron auditointiin. Tulosten mukaan Twitter-tilimme vajaasta 8000 seuraajasta 8 % on feikkejä, ja näin ollen meillä on verrattain vähän feikkiseuraajia. Hyvä niin.

 

 

Lähteet: ICMP, Harper’s Bazaar, The Washington Post, Digital Information World, Digital Information World

Kansikuva: Oleg Dubyna, CC Attribution-Share Alike 2.0 Generic