Ihmisen vaikutus elinympäristöömme on alkanut viime vuosina saada vihdoin ansaitsemaansa palstatilaa.

Ihmiskunnan täytyisi kyetä ratkaisemaan nopeasti sellaisia massiivisia haasteita, kuin ilmaston lämpenemisen vaikutus ekosysteemeihin, hiilidioksidin määrän vähentäminen ilmakehässä ja ympäristön tilan heikkeneminen esimerkiksi metsien hakkuiden, muoviroskan, sekä roskaajien määrän kasvaessa.

Matkalla pitäisi onnistua kumoamaan globaalisti rehottava tietämättömyys ympäristövaikutuksistamme ja välinpitämättömyys tulevia sukupolvia kohtaan.

Ohjelmistokehitystalo Vincit tekee avauksen tässä kentässä yhtenä ensimmäisistä yrityksistä Suomen it-markkinassa. Yritys julkaisi torstaina 28.11.2019 Hakaniemen toimipisteellään aamiaistapahtumassa ”Planet Centric Design Toolkitin”.

Vincitin myyntijohtaja Jarkko Järvenpää avaa tilaisuuden.

 

Vincitin Carolina Faria ja Andy Matias avaavat Planet Centric Design Toolkitiä yleisölle Hakaniemessä. Matias kuvasi suuryritysten toimintaa Yhdysvalloissa brutaaliksi: esimerkkialueella farmarien maat ostettiin isolla rahalla teollisuuden käyttöön. Vastalahjaksi asukkaat saivat ympäristösaasteita, jotka johtivat muun muassa neurologisiiin oireisiin ja juomaveden pilaantumiseen.

 

Termi Planet Centric Design on globaalisti laajasti käytössä oleva termi ja vastaavia malleja löytyy eri konsulttien paleteista ympäri maailman. Vincit ilmoittautuu avauksellaan mukaan tämän elintärkeän trendin levittämiseen.

On sanomattakin selvää, että avaus on tärkeä ja ansaitsee noston.

Itselleni tulee aiemmista ilmastoavauksista ohjelmistoalalla mieleen Vala Groupin ilmoitus kompensoida koko henkilöstönsä hiilijalanjälki ja joidenkin ohjelmistoyritysten löytyminen Antero Vartian Compensaten kumppanilistalta. Globaalisti tärkeitä kehityksiä ovat konesalitarjoajien päästöttömyys, kuten Googlen linjaus olla 100 prosenttisesti hiilineutraali ja hyödyntää ainoastaan uusiutuvia energialähteitä.

”Vincitin Planet Centric Design -mallia on työstetty sisäisesti jo kuuden kuukauden ajan”

It-konsulttitaloille on tyypillistä, että uuden trendaavan aiheen noustessa pöydälle, julkistetaan liiketoiminnasta vastaava henkilö (”it-konsulttitalo x käynnistää IoT-liiketoiminnan”) ja sitten lähdetään kalastelemaan maksajaa pilottihankkeelle.

Vincitin Planet Centric Design -malli on eri puusta veistetty, sillä sitä on työstetty sisäisesti jo kuuden kuukauden ajan. Talon sisältä tuntuu löytyvän runsaasti aiheeseen kiinnostuneesti, ellei intohimoisesti suhtautuvia palvelumuotoilijoita ja konsultteja, joita pääsin kuulemaan ja jututtamaan tapahtumassa.

Planet Cenric Design Toolkitin sisältöä.

 

Mikään itsestäänselvyys vihreät arvot eivät ole ohjelmistoalallakaan.

Kun toteutimme ohjelmistoalan palkka– ja arvotutkimusta, osa kehittäjien palautteista pyysi olemaan vaivaamatta ihmisiä ympäristöasioilla!

Vincit on siis onnistunut rekrytoimaan fiksuja työntekijöitä ja lähtenyt niiden voimalla muotoilemaan kestävän kehityksen arvoihin perustuvan suunnittelun mallia.

Tämä työkalupakki auttaa huomioimaan ympäristöarvot liiketoiminnan suunnittelussa tarjoten erilaisia malleja kestävän toimintamallin muotoilemiseksi.

Planet Centric -malli positioi kehittäjäänsä asiakkaidensa strategiseksi kumppaniksi. Kun puhutaan ympäristövaikutuksista, puhutaan paljon suuremmista asioista, kuin pelkästä digitaalisten palveluiden koodaamisesta. Planeettaan keskittyvä malli haastaa yrityksiä miettimään koko olemustaan ja toimintatapaansa.

Vincitin julkistus avaakin varmasti ympäristökeskustelua koko ohjelmistoalla ja herättää kilpaveljiä ja -siskoja pohtimaan vihreiden arvojen roolia omassa palvelutuotannossaan.

”Planeettaan keskittyvä malli haastaa yrityksiä miettimään koko olemustaan ja toimintatapaansa”

Vincitin markkinointijohtaja Mikko Bäckström kuvasi hanketta keskustelun avaukseksi ja kertoi, että Planet Centric Design Toolkit julkaistaan  avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Edit. artikkelista on poistettu huomio siitä, että Toolkitin lataaminen vaatii yhteystietojen jättöä. Tiedosto on mahdollista ladata myös yhteystiedot jättämättä.

 

 

Teksti: Johannes Puro