Yritysten kiinnostus julkista pilveä kohtaan ei laannu. Gartner ennustaa, että tänä vuonna julkisen pilven markkinat kasvavat globaalisti 17 prosenttia yltäen jo 266 miljardiin dollariin.

It-palvelutalo Enfon ratkaisuarkkitehti Petrus Lehtimäki kertoo, että myös suomalaisyritysten kiinnostus julkista pilveä kohtaan kasvaa päivä päivältä.

– Oletetaan, että tällä hetkellä liiketoimintakriittisistä ratkaisuista yksi viidestä on julkisessa pilvessä. Uskomme, että tulevina vuosina suhdeluku kääntyy toisinpäin. Julkinen pilvi tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, niin teknisesti kuin toiminnallisesti. Monimutkaisen infran kanssa touhuamisesta siirrytään arvoa tuottavampaan tekemiseen.

Lehtimäen mukaan yrityskoko on toistaiseksi vaikuttanut siihen, kuinka innolla julkiseen pilveen on siirrytty. Pk-sektorin perinteisemmät yritykset eivät ehkä vielä ole ottaneet ensiaskeleitakaan, mutta startup-maailmassa julkinen pilvi on jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Suuremmissa yrityksissä erityisesti uudet liiketoimintaratkaisut pyritään toteuttamaan julkisessa pilvessä.

“Julkinen pilvi tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita eri tavalla kuin ennen.”

Näkemys saa tukea Tilastokeskuksen viime vuoden lopulla julkaisemasta raportista, jonka mukaan julkista pilveä hyödynnetään enemmän henkilöstömäärältään suuremmissa yrityksissä.

Lehtimäki uskoo, että moderni sovelluskehitys on ollut osaltaan puskemassa yrityksiä pilviloikan toteuttamiseen.

– Suomessakin on hyvä kattaus softakehitysfirmoja, jotka toimivat aallonharjalla ja ovat rakentaneet omat ratkaisunsa ja toimintansa julkisen pilven varaan. Se toimii varmasti yhtenä ajurina vaikuttaen siihen, että uusien ratkaisujen kohdalla julkinen pilvi koetaan luonnollisemmaksi lähtökohdaksi.

Kustannukset eivät karkaa, kun hankinnat mietitään palvelutyypeittäin

Lehtimäen mielestä julkisen pilven mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä, jos siirtymän jälkeen asioiden tekemistä jatketaan entiseen malliin. Hän nimeää vanhoista ajattelutavoista luopumisen merkittävimmäksi pilvisiirtymän onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tiukka vanhasta arkkitehtuurista kiinnipitäminen voi johtaa esimerkiksi palvelun hintojen hämmästelyyn.

– Jos yrityksen käyttämät sovellukset ja työkuormat siirretään sellaisenaan julkiseen pilveen, hintalapusta tulee luultavasti korkea. Tämä on herättänyt joissakin tahoissa epäilyksen, että julkinen pilvi on kallis. Jos vertaa nykyiseltä kumppanilta tai omalta IT:ltä hankittua jatkuvasti päällä olevaa virtuaalipalvelinta pilveen, se ei välttämättä olekaan kovin halpaa. Mutta verrattaessa puhtaasti käyttöön perustuvia ja tapahtumapohjaisia palveluja, hintaero voi olla merkittävä pilven eduksi.

“Jos yrityksen käyttämät sovellukset ja työkuormat siirretään sellaisenaan julkiseen pilveen, hintalapusta tulee luultavasti korkea.”

Kaiken kaikkiaan Lehtimäki kehottaa miettimään kustannukset ja hankintamallit palvelutyypeittäin.

– Yrityksellä voi olla kehitysympäristössä webpalvelukokonaisuus, joka sammutetaan säästöjen toivossa toimistoaikojen ulkopuolella. Kun säästöjä ei tulekaan, selviää, että valituista palveluista on maksettava riippumatta siitä, ovatko ne käytössä vai eivät. Yrityksen on hyvä ymmärtää tällaiset eri hankinta- ja hinnoittelumallien erot ennen hankintojen tekemistä.

Julkisessa pilvessä uusia ratkaisuja saa käyttöön yhdellä napin painalluksella. Lehtimäen mukaan se korostaa kustannusten valvonnan tärkeyttä.

– Jos ei olla kartalla resurssien käytöstä ja käyttämättömyydestä, päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa iso osa pilven kuukausilaskusta syntyy muista kuin liiketoiminnan kannalta kriittisistä palveluista.

Julkisen pilven jätit panostavat tietoturvan kehittämiseen

Monia houkuttelee julkisen pilven skaalautuvuus. Lehtimäki on vakuuttunut siitä, etteivät yritykset itse tai heidän suomalaiset kumppaninsa pysty tarjoamaan vastaavaa skaalautuvuutta kuin julkisen pilven isot pelurit: Amazon, Microsoft ja Google.

– Jos verkkokaupan on toimittava pahimmankin Black Friday -ruuhkan aikana ilman loppuasiakkaan käyttökokemuksen kärsimistä, tuolta kolmikolta löytyy siihen tarvittava kapasiteetti, hän toteaa.

 

Petrus Lehtimäki

 

Myös yrityksissä mietityttävät tietoturva-asiat nousevat säännöllisesti pinnalle julkisesta pilvestä puhuttaessa. Lehtimäki toivoo, että pikkuhiljaa epäluulosta päästäisiin kokonaan eroon.

– Yhdelläkään suomalaisyrityksellä ei ole mahdollisuutta panostaa tietoturvan kehittämiseen samoin kuin Amazonilla, Microsoftilla tai Googlella, joilla on käytössään valtavat budjetit sitä varten. Myös sertifikaattien ja laatustandardien edistäminen on helpompaa, koska julkisesta pilvestä löytyvät siihen valmiit raamit.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, etteivät tietoturvaratkaisut toimi pilvessäkään automaattisesti, vaan ne on osattava ottaa käyttöön. Asiakas on myös aina vastuussa datastaan, identiteetistään ja palveluihin pääsystä.

Pelisäännöt mahdollistavat innovoinnin

Mitä julkiseen pilveen siirtymisestä haaveilevan yrityksen tulisi ensimmäiseksi huomioida? Lehtimäki peräänkuuluttaa pelisääntöjä, joilla luodaan pohja kaikelle tekemiselle.

– Jos lähdetään soitellen sotaan, myöhemmin on edessä siivousretki. Cloud governance eli pilven hallintamalli on innovaatioiden mahdollistaja, eikä suinkaan niiden tuhoaja. Kun yhteiset pelisäännöt on mietitty valmiiksi, esimerkiksi sovelluskehityksessä aika ja energia päästään käyttämään olennaiseen asiaan, eikä tarvitse miettiä säilytys- tai nimeämisvaatimusten kaltaisia asioita.

“Cloud governance eli pilven hallintamalli on innovaatioiden mahdollistaja, eikä suinkaan niiden tuhoaja.”

Jotta pelisäännöistä hyödytään, ne pitää pystyä jalkauttamaan yrityksen arkeen esimerkiksi auditointien ja neuvonnan avulla. Lehtimäki muistuttaa, että säännöt mallintamalla myös teknologian voi valjastaa automaattisesti puuttumaan tilanteisiin, joissa yhdessä sovitusta aiotaan poiketa. Kontrollin sijaan hän puhuu mieluummin näkyvyydestä.

– Teknisillä ratkaisuilla tuodaan näkyvyys siihen, mitä tapahtuu ja kuinka paljon tapahtumista on sellaisia, joista ei ole yhdessä sovittu. Pelisäännöt on luotava siten, että pohja on teknisesti uudelleen käytettävissä. Kun jokin liiketoimintayksikkö tarvitsee uuden sovelluskokonaisuuden, peruskivi on jo valettuna.

Haluatko tietää lisää parhaista käytännöistä pilven hallinnan ja pilvimatkan osalta? Tai siitä, miten varmistetaan toiminnan jatkuvuus ongelmatilanteissa ja kuinka tietoturva säilytetään vähintään nykyisellä tasolla? Enfo järjestää Julkisen pilven menestystekijät arjessa -webinaarin 28.4.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

 

Enfon Ite wiki -profiili

Enfon kotisivut