Syksyllä 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi vaatii julkishallinnon uusien, 23.9.2018 jälkeen julkaistujen, verkko- ja mobiilipalveluiden olevan saavutettavuuskriteerien mukaisia. Vanhempien verkkopalveluiden on täytettävä direktiivin vaatimukset syyskuuhun 2020 mennessä. Lyhyesti määriteltynä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että kuka tahansa pystyy käyttämään verkkopalveluita tai mobiilisovelluksia ja ymmärtämään sisällön.

Vaikka direktiivi on toistaiseksi rajattu koskemaan vain julkisen sektorin digitaalisia palveluja, saavutettavuuden parantamisen luulisi kiinnostavan myös yrityksiä, toteaa Wunderin asiakaspäällikkö Päivi Rucidlo.

– Vaikka verkkopalveluiden saavutettavuus perustuu lakiin, sen ytimessä ovat käytettävyys ja tasa-arvo, joiden tulisi olla jokaisen digitaalisen palvelun tähtäimessä, hän sanoo.

Rucidlo kokee, että saavutettavuudesta on uutisoitu lähinnä direktiivin kautta, joten monissa organisaatioissa se näyttäytyy GDPR:n kaltaisena pakkona. Hänen mukaansa edelleen on vallalla vääristynyt kuvitelma siitä, että saavutettavuus koskettaisi vain pientä joukkoa ihmisistä. Näin ei kuitenkaan ole.

“Vaikka verkkopalveluiden saavutettavuus perustuu lakiin, sen ytimessä ovat käytettävyys ja tasa-arvo.”

Tilastojen valossa Suomessa on yli 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Pelkästään selkokieliset verkkopalvelut hyödyttäisivät jopa 25 prosenttia väestöstä. Suuret ikäluokat ovat yksi ostovoimainen käyttäjäryhmä, jota saavutettavuus koskee. Myös esimerkiksi kipsissä oleva käsi, keskittymishäiriö tai niinkin arkinen asia kuin kiire ovat tekijöitä, joiden vuoksi saavutettavia verkkopalveluja kaivataan. Maailmanlaajuisesti saavutettavuustarpeita on jopa miljardilla ihmisellä. Saavutettavilla palveluilla on siis merkittävästi isompi käyttäjäpotentiaali kuin ei-saavutettavilla.

Rucidlo toivoisi, että asiasta keskusteltaessa kysymys käännettäisiin kokonaan toisin päin: kuka ei hyödy saavutettavuudesta? 

Vastauksen antaminen on mahdotonta sillä todellisuudessa saavutettavuus palvelee aivan kaikkia verkkopalvelun käyttäjiä. Lisäksi se nostaa sivuja ylöspäin hakukonetuloksissa.

– Turhan usein keskustelussa unohtuu, että direktiivin vaatimukset täyttävä verkkosivu on yksinkertaisesti helppokäyttöisempi ja sijoittuu myös paremmin hakukonetuloksissa. Googlen indeksibotithan ovat hiukan kuin aistirajoitteisia käyttäjiä.

Saavutettavuutta pitäisi verrata responsiivisuuteen

Koska saavutettavuus on määrätty laissa, on siihen liittyviin muutostöihin luonnollisesti löydyttävä budjetti. Rucidlo kertoo, että direktiivi onkin mahdollistanut monen vuosia samanlaisina pysyneen verkkopalvelun kehittämisen juuri käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.

– Olen huomannut, että pakosta puhuminen on kääntynyt huomioksi siitä, että vanhemman palvelun käyttöliittymää päästään viimein kehittämään parempaan suuntaan. Nykyisin mikään verkkopalvelu ei ole valmis, vaan niitä pitää jatkuvasti kehittää asiakaskokemuksen näkökulmasta. Pari vuotta muuttumattomana pysynyt palvelu on siis voinut kokea aikamoisen tason noston uuden lain ansiosta.

 

Wunder on suunnitellut ja toteuttanut traficom.fi-sivuston, joka sai Ylen testissä lokakuussa 2019 täydet sata pistettä. Googlen Lighthousella testattin lähes neljänsadan suomalaisen verkkopalvelun saavutettavuutta. Niistä täydet pisteet sai vain yhdeksän sivustoa.

 

Nykyajan hektisessä maailmassa käyttäjät haluavat löytää etsimänsä tiedon mahdollisimman vähäisellä klikkailulla. Helppokäyttöisen palvelun pariin myös palataan todennäköisemmin.

“Saavutettavuus poistaa verkkopalveluihin liittyvää turhautumista”

– Saavutettavuutta pitäisi verrata responsiivisuuteen. Jos nykyisin törmää verkkosivuun, joka ei taivu mobiililaitteille, tuntuu kuin palaisi 90-luvulle. Myös saavutettavuus poistaa verkkopalveluihin liittyvää turhautumista ja palvelee kiireistäkin elämäntapaa. Jos verkkopalvelu ei ole laadukas ja toimiva, sen käyttäjämäärät pysyvät alhaisina ja yritys jää kilpailijoidensa varjoon. Saavutettavuuteen panostaminen korreloi ostotapahtumien loppuunsaattamisen kanssa, ja näkyy siis suoraan bisneksessä.

Saavutettavuusauditointi auttaa hahmottamaan palvelun puutteet

Rucidlo siirtyi työskentelemään Wunderille syksyllä 2018 toimittuaan pitkään erilaisissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän arvelee, että saavutettavuudesta on muodostunut hänelle sydämen asia juuri urataustan takia. Nykyisessä tehtävässään hän haluaa muistuttaa asiakkaitaan myös siitä, että saavutettavuuteen panostaminen luo kuvaa tasa-arvosta välittävästä organisaatiosta.

– Isojen yksityisten organisaatioiden luotettavuus ja imago voivat kärsiä, jos verkkopalveluiden kehityksessä ei huomioida kaikkia käyttäjäryhmiä. Toisaalta taas, jos sivut ovat saavutettavuudeltaan kiitettävät, tästä voi yritykselle olla huomattavaa imagollista hyötyä ja mahdollisuus erottua omalla alallaan edukseen.

 

Päivi Rucidlo sanoo verkkopalveluiden saavutettavuuden olevan hänelle sydämen asia. Hänen mukaansa saavutettavuuteen panostaminen luo kuvaa tasa-arvosta välittävästä organisaatiosta.

 

Organisaatio voi itsekin lähteä parantamaan digitaalisten palveluiden saavutettavuutta. Sisällöntuottajat voivat muun muassa tarkistaa tekstien selkokielisyyden, otsikkotasojen ja käytetyn värimaailman kaltaisia asioita. Saavutettavuuteen liittyvät tekniset muutokset kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisten käsiin. 

Ulkopuolisen toimijan suorittama saavutettavuusauditointi, jossa arvioidaan verkkopalvelun nykytila, auttaa luokittelemaan kaikista kriittisimmät kehityskohteet. Julkisen sektorin verkkopalveluille auditointi on pakollinen, sillä niille tulee laatia saavutettavuusseloste.

– Auditoinnissa kiinnitetään huomiota sekä teknisiin että sisällöllisiin saavutettavuusongelmiin, ja sitä tehdään manuaalisesti sekä automaattisesti. Auditoinnin pohjalta tuotetaan lista vaadittavista muutoksista, joita verkkopalvelun toimittaja sitten työstää. Saavutettavuusselosteeseen kirjataan perusteluineen ne puutteet, joita ei saatu korjattua sekä kerrotaan, mitä niille aiotaan tulevaisuudessa tehdä, Rucidlo tiivistää prosessin kulun. 

Ideaalimaailmassa kaikki uudet verkkopalvelut täyttäisivät sataprosenttisesti saavutettavuuskriteerit. Käytännössä vain harva sivusto täyttää jo nyt lain jokaisen vaatimuksen. Saavutettavuudesta huolehtiminen tuleekin osaksi verkkopalvelujen jatkokehittämistä.

– Saavutettavuus on mahdollisuus tehdä organisaation toiminnasta parempaa maailmassa, jossa digitaaliset palvelut näyttelevät koko ajan merkittävämpää roolia, Rucidlo toteaa.

 

Wunderin Ite wiki -profiili

Wunderin verkkosivut