Joka kolmas suomalainen kokee työelämän murroksen ahdistavaksi, ja harvaa se suoranaisesti innostaa. Suhtautumisessa on kuitenkin selviä eroja työssäkäyvien ihmisten välillä.
Työntekijöiden joukosta on tunnistettavissa viisi segmenttiä sen mukaan, miten he suhtautuvat digitalisaatioon ja työelämän murrokseen. Ryhmistä suurimmat ovat uusiin menetelmiin avoimesti suhtautuvat “kehittäjät” sekä työelämän kommunikatiivisuutta korostavat “vuorovaikuttajat”.
Tiedot käyvät ilmi CGI:n toteuttamasta Työelämän murros-tutkimuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin 1000 Suomessa töissä käyvää ihmistä sekä 31 yrityspäättäjää 28 eri organisaatiosta.
Tutkimuksessa todetaan, että 32 % työntekijöistä koki työelämän murroksen ahdistavana, ja vain 15 % innostuu siitä. 40 % työntekijöistä kokee, että työskentelytavat ovat muuttuneet merkittävästi parin vuoden aikana ja 73 % työntekijöistä on sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista.
“Ahdistus ei synny tyhjästä, vaan ahdistuneimpia ovat ne, jotka kokevat myös työn kuormittavuuden lisääntyneen.”
“Ahdistus ei synny tyhjästä, vaan ahdistuneimpia ovat ne, jotka kokevat myös työn kuormittavuuden lisääntyneen. Haastatellut näkevät yhtenä ratkaisuna yksilöllisen johtamisen lisäämisen”, kertoo henkilöstöjohtamisen johtava konsultti Henna Ahtola CGI:ltä.
Viisi työntekijäsegmenttiä
CGI tunnisti tutkimuksessa viisi erilaista työntekijäsegmenttiä, joita esiintyy kaikilla toimialoilla. Ryhmät muodostuivat sen perusteella, miten vastaajat painottavat teknologiaa ja ihmissuhteita sekä kenen vastuulle heidän mielestään kuuluu työelämän murroksesta selviäminen.
Suurin ryhmä olivat kehittäjät, joihin kuuluu tutkimuksen mukaan 25 % suomalaisista. Heitä luonnehtii vahva usko teknologian kehitykseen ja halu käyttää uusia työkaluja. Tyypillisesti he ovat nuoria ja tekevät asiantuntijatyötä.
Seuraavana tulevat vuorovaikuttajat, joita on 24 % suomalaisista. Heille työelämän yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen puoli merkitsee paljon ja he useimmiten arvostavat lähiesimiehen kykyä johtaa työtä. Tähän ryhmään kuuluu paljon naisia ja vanhempia ikäluokkia edustavia työntekijöitä.
19 % suomalaisista kerrotaan kuuluvan turvallisuusmielisiin. He arvostavat pysyvyyttä, suhtautuvat kriittisesti muutoksiin ja näkevät keskimääräistä enemmän epäkohtia työpaikoissaan. Teknologialla taas ei ole heille suurta painoarvoa tulevaisuuden työn rakentamisessa.
Sopeutujat kaipaavat selkeitä ohjeita työn suorittamiseen ja näkevät työn murroksessa uhkia omalta kannaltaan. Heihin kuuluu tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista. Heidän suhtautumisensa teknologiaan on myönteistä, mutta tulevaisuus askarruttaa heitä. Tähän ryhmään kuuluu paljon nuoria miehiä ja suorittavan työn tekijöitä.
Pienin ryhmä ovat optimistit, joita on 15 % suomalaisista. He suhtautuvat työn murrokseen rennosti ja optimistisesti, teknologia otetaan vastaan tulevaisuuden työhön kuuluvana, eikä tulevaisuuden työelämä ahdista heitä.
Erilaiset työntekijät tarvitsevat erilaisia johtamisen tapoja
Erilaiset työntekijät voivat hyötyä erilaisista johtamistavoista. Tutkimuksessa kerrotaan, että joissain yrityksissä on jo havahduttu johtamisen segmentoitumiseen.
“Eri sukupolvet ja erilaiset työntekijätyypit tarvitsevat erilaista johtamista. Organisaatioiden tulisi tunnistaa erilaisia ihmistyyppejä ja pyrkiä vastaamaan kunkin segmentin tarpeisiin ja odotuksiin entistä yksilöllisemmin”, Ahtola jatkaa.
”Organisaatioiden tulisi tunnistaa erilaisia ihmistyyppejä ja pyrkiä vastaamaan kunkin segmentin tarpeisiin ja odotuksiin entistä yksilöllisemmin”
Hyvä johtaminen vaatii Ahtolan mukaan henkilöiden ajatusmaailman ymmärtämistä.
“Yksikään näistä segmenteistä ei ole toista parempi, vaan kyse on puhtaasti ihmisten asenteista, odotuksista ja arvostuksista. Esimerkiksi turvallisuushakuisesta voi saada oikealla johtamisella esiin todellisen muutosmoottorin, joka kampeaa muutkin mukaansa. Jotta tässä onnistuisi, pitää kuitenkin ymmärtää henkilön ajatusmaailmaa”, Ahtola kertoo.
Ahtolan mukaan toimivassa organisaatiossa on luultavasti kaikkien segmenttien edustajia.
“Työelämän muutoksen ohella kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. En usko, että millekään organisaatiolle olisi pitkällä aikavälillä menestyksekästä keskittyä vaan tiettyihin ryhmiin. Kun perehtyy segmentteihin, voi helposti ymmärtää, miksi pelkkä perinteinen ylhäältä alas johtaminen ei enää toimi. Segmenttien ja ryhmien edustajille tärkeiden asioiden ymmärtäminen antaa hyvän lähtökohdan johtaa ihmisiä työn murroksen keskellä.”
Koko tutkimukseen pääsee tutustumaan tästä linkistä.
CGI Suomen Ite wiki-profiili
CGI Suomen verkkosivut
Lue myös:
TOP50 Suomen suurimmat it-yritykset vuonna 2019
TOP 150 katsotuimmat it-konsultti- ja ohjelmistoyritykset Ite wikissä vuonna 2019
Suosittu Elements of AI sai jatko-osan – Building AI -verkkokurssi syventää ymmärrystä tekoälystä
Kansikuva: Unsplash
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
