Ensimmäinen Mimmit koodaa-palkinto jaettiin viime perjantaina. Presidentti Tarja Halonen luovutti tunnustuksen #mimmitkoodaa -aktiivi Eeva-Jonna Panulalle.

Presidentin luettelemien palkintoperusteiden mukaan Panulalla ”on valtava vaikutus siihen, millaisena teknologia-ala nähdään ja miten vertaisemme saavat uskoa omaan tekemiseensä”. Panula on yksi johtavia #mimmitkoodaa-aktiiveja ja toimii “siviilissä” Futuricen ohjelmistokehittäjänä, kerrotaan Ohjelmisto- ja ebusiness ry:n julkaisemassa tiedotteessa.

Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa osana This is Not A Webinar -virtuaalitapahtuman ohjelmaa. Tarja Halonen kertoi juhlallisesti palkinnon jakamisen perusteista:

– Ensimmäisen Mimmit koodaa -palkinnon saaja on osallistunut pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti ohjelman tavoitteiden vahvaan edistämiseen. Henkilö on ollut Mimmit koodaa -yhteisölle innostava esimerkki. Hän on oman päivätyönsä ohella jakanut osaamistaan kouluttajana ja kannustajana.

Haastattelimme Panulaa hiukan siitä, miltä tunnustuksen saaminen tuntui ja miten hän itse on päätynyt ohjelmistoalalle.

– Olen todella kiitollinen ja se, että sain tämän palkinnon, merkitsee todella paljon. Eihän mitään tällaista työtä palkintojen takia tehdä, mutta kyllä se tuntuu todella hyvältä saada tunnustusta siitä mitä tekee, Panula kommentoi.

”Eihän mitään tällaista työtä palkintojen takia tehdä, mutta kyllä se tuntuu todella hyvältä saada tunnustusta siitä mitä tekee.”

Panula muistelee osallistuneensa ensimmäiseen #mimmitkoodaa -koulutukseensa vuonna 2018 tai 2019.

– Samoihin aikoihin olen liittynyt LevelUp Koodarien Slack-yhteisöön, jonne Mimmit Koodaa-ohjelmakin ohjaa liittymään. Yhteisö on ollut ihan todella iso voimavara ja vertaistuki viime vuosina.

Siitä rooli ohjelmassa lähti pikkuhiljaa kasvamaan.

– Sen jälkeen olenkin sitten hiljalleen ajautunut siihen että olen päässyt esimerkiksi vetämään workshoppeja ja tekemään livekoodausta. Nykyisellä työnantajallani Futuricella on ollut iso rooli, sillä meillä mahdollistetaan osallistuminen esimerkiksi tällaiseen toimintaan.

Ohjelmistoalan diversiteetin parantamiseen tähtäävä #mimmitkoodaa on kerännyt muutamassa vuodessa ympärilleen jo 7000 innokasta naista jotka haluavat oppia koodaamaan. Ohjelma järjestää esimerkiksi workshoppeja ja erilaisia koulutuksia.

Eeva-Jonna Panula kertoo, ettei hänen tiensä ohjelmistoalalle ollut aivan se perinteisin.

– Ensimmäisen kosketuksen koodaukseen sain teini-ikäisenä, kun intouduin virtuaalitylypahkojen kautta opettelemaan itsekin nettisivujen tekemistä. Vietin yhden kesän tietokoneen ääressä, ja olin todella innoissani kaikesta oppimastani. Minulta kuitenkin puuttuivat esikuvat siitä, että tyttökin voisi koodata, ja päädyin lopulta opiskelemaan Venäjän kieltä ja kulttuuria. Gradu-aherruksen aikaan kaipasin jotain vastapainoa, ja aloin jälleen opettelemaan koodausta. Valmistuttuani päätinkin hakea ohjelmistokehittäjän töitä, ja tällä tiellä nyt ollaan. Voin sanoa löytäneeni sen, mitä isona haluan tehdä.

”Minulta kuitenkin puuttuivat esikuvat siitä, että tyttökin voisi koodata.”

Mitä Panula haluaisi sanoa niille, jotka miettivät ohjelmistoalaa uravalinnakseen?

– Tällä alalla pääsee tekemään kaikenlaista, ja on tärkeää, että erilaiset ihmiset ovat tekemässä ja suunnittelemassa softaa. Suosittelenkin siis ehdottomasti kokeilemaan, ja katsomaan, olisiko esimerkiksi koodaus se oma juttu – jos ei ole, niin siitä ymmärryksestä on kuitenkin hyötyä jatkossa, sillä jokaisella alalla tarvitaan myös niitä, joilla on käsitys siitä mitä koodin avulla voidaan tehdä, vaikkei itse koodia kirjoittaisikaan.

Mimmit koodaa -aktiivit ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Ohjelman puuhanainen Milja Köpsi palkittiin Nordic Women in Tech -palkinnolla viime syksynä.

Kuva: Behi Assadi

Lue myös: