Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on noussut viime vuosina pinnalle etenkin siksi, että keväällä 2019 voimaan tullut saavutettavuusdirektiivi velvoittaa viranomaiset tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Tulevaisuudessa saavutettavuusvaatimukset tulevat kuitenkin koskemaan entistä useampia toimialoja.

Saavutettavuus hyödyttää kaikkia verkon käyttäjiä ja parantaa asiakaskokemusta, kertoo web-kehitystalo Verkkovaraanin digimarkkinointiasiantuntija Sini Ala-Kanto. Ala-Kanto kollegoineen työskentelee digipalveluiden saavutettavuuden parissa. Hän kertoo olevansa utelias sisällöntuottaja, jota innostaa yritysten liiketoiminnan kehittäminen erilaisten digitaalisten ratkaisujen avulla.

Ala-Kanto painottaa, ettei saavutettavuus ole pelkästään julkisten palveluiden asia, vaan koskee kaikkia toimijoita.

– Se on asia, johon jokaisen organisaation kannattaisi kiinnittää huomiota – myös niiden, joita laki ei vielä koske, Ala-Kanto kiteyttää.

Mutta mitä on saavutettavuus, ja miten se tulee vaikuttamaan verkkopalveluita ylläpitäviin toimijoihin?

Mitä on verkkopalveluiden saavutettavuus?

Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. Sen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta digitaalisissa ympäristöissä ja helpottaa itsenäistä asiointia digitaalisissa palveluissa mahdollisimman monelle.

Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä.

– Suomessa on arviolta yli miljoona ihmistä, joiden on vaikea tai mahdoton käyttää sellaisia verkkopalveluita, jotka eivät ole saavutettavia. Erityisesti saavutettavuus hyödyttää heitä, joilla on erilaisia rajoitteita, kuten näkö- tai kuulorajoite, värisokeus tai heikko näkö, motorisia haasteita tai kognitiivisia rajoitteita. Tällaiset rajoitteet voivat olla niin pysyviä kuin tilapäisiäkin, kertoo Ala-Kanto.

Ala-Kanto korostaa, että saavutettavuus lisää erityisryhmien lisäksi käyttömukavuutta myös niin sanotuilla keskivertokäyttäjillä. Jokaisella organisaatiolla onkin siis varmuudella kohdeyleisössään henkilöitä, jotka hyötyvät saavutettavuudesta. Siksi se hyödyttää myös organisaatiota, joka haluaa sitouttaa kävijänsä. Saavutettavuuteen kannattaa siis panostaa, vaikkei mikään laki velvoittaisi.

– Se on tapa palvella kävijöitä verkossa mahdollisimman hyvin ja huolehtia siitä, ettei potentiaalinen asiakas käänny pois ainakaan siksi, että palvelua oli vaikea käyttää tai tietoa ei löytynyt helposti ja ymmärrettävästi.

Digitaalisen palvelun saavutettavuus koostuu joukosta eri osa-alueita.

– Saavutettavat sivut ovat responsiiviset eli skaalautuvat eri päätelaitteille, niissä on looginen ja helposti hahmotettava rakenne, sisältö on ymmärrettävää ja tietoa on helppo löytää. Saavutettavat sivut myös ohjaavat kävijää paremmin kohti konversiota: myyntipolut on ymmärrettävästi rakennettu ja yhteydenottolomakkeet toimivat myös esimerkiksi ruudunlukijalla. Saavutettavat sivut ovat monelta osin myös hakukoneita varten paremmin optimoituja, sillä Google lukee sivua samaan tapaan kuin ruudunlukija, Ala-Kanto selittää.

 

Esteettömät verkkosivut näkörajoitteisille

Esimerkiksi näkörajoitteiset hyötyvät saavutettavasti tehdyistä verkkosivuista.

 

Saavutettavuus tulee pakolliseksi yhä useammalle digipalvelulle

Euroopan Unionin uusi esteettömyysdirektiivi tulee pian osaksi myös Suomen lakia, Ala-Kanto kertoo. Vuoteen 2025 mennessä saavutettavuutta edellytetään entistä useammilta toimijoilta sekä fyysisten että digitaalisten palveluiden saralla.

Digitaalisten palveluiden kohdalla tuleva direktiivi tulee koskemaan EU:n alueella tuotteita tai palveluita myyviä verkkokauppoja, sähköisiä viestintäpalveluita, verkkopalveluita jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaaliseen mediaan (esim. tv-oppaat) sekä e-kirjat ja niitä tukevat palvelut. Laki tulee Suomessa voimaan kesään 2022 mennessä ja sitä tulee noudattaa viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Saavutettavuus on siis asia, johon organisaatioiden pitäisi panostaa jo nyt. Edelläkävijyys on etu, Ala-Kanto kiteyttää.

– Verkkopalvelujen käyttäjät tulevat jatkossa enenevässä määrin odottamaan verkkopalveluilta saavutettavuutta. Myös yhä suurempi osa yrityksistä, kenties lopulta kaikki yritykset tulevat saavutettavuutta edellyttävän lain piiriin.

Saavutettavuus on siis asia, johon organisaatioiden pitäisi panostaa jo nyt. Edelläkävijyys on etu.

Tulevaisuudessa saavutettavuus tulee olemaan verkkopalveluiden erottamaton perusominaisuus. Ala-Kanto spekuloi, että viiden vuoden päästä voi olla, että ei-saavutettava sivu antaa kävijälle yhtä huonon vaikutelman kuin tällä hetkellä esimerkiksi sellainen sivusto, joka ei skaalaudu mobiililaitteelle.

Verkkosivut saavutettaviksi

Ala-Kanto kertoo, että saavutettavuuteen perehtyneen asiantuntijan avulla sivuista saadaan saavutettavat heti perustamis- tai uudistamisvaiheessa.

– Suosittelemme kiinnittämään huomiota saavutettavuuteen jo verkkosivujen perustamis- tai uudistamisvaiheessa. Valmiille sivuille voidaan myös tehdä saavutettavuusauditointi, jossa esiin nousseiden asioiden perusteella sivut voidaan muokata saavutettaviksi. Helpoimmalla kuitenkin pääsee, kun huomioi saavutettavuuden jo sivuston rakennusvaiheessa.

Verkkovaraanilla on kokemusta niin pienien kuin hyvin laajojen saavutettavien sivustojen suunnittelusta ja toteutuksesta WCAG 2.1. standardin AA-tason kriteerien mukaisesti. Verkkovaraanin saavutettaviin referenssitoteutuksiin voi tutustua täällä.

– Verkkovaraani toteuttaa laadukkaita ja saavutettavia verkkosivustoja, digimarkkinoinnin ja julkaisemisen palveluita sekä IT-koulutuksia muun muassa näihin aiheisiin sekä yleisimpiin toimisto-ohjelmiin liittyen. Toteutamme myös saavutettavuusauditointeja, joiden avulla saadaan selville sivuston saavutettavuuden nykytila ja puutteet. Asiakas saa auditoinnista havainnollisen raportin ja saavutettavuusselosteen, joka lisää myös asiakkaan omaa ymmärrystä saavutettavuuteen vaikuttavista asioista, Ala-Kanto kertoo.

Tutustu Verkkovaraanin Ite wiki-profiiliin sekä verkkosivuihin.

 

Kuvituskuvat: Unsplash