Tekoälystrategi -nimikettä käyttävän Timo Savolaisen huhtikuun 2025 alkuun julkaisema ”Suomen tekoälystrategia 2030” -whitepaper on kerännyt laajaa kritiikkiä Linkedinissä sen jälkeen, kun Helsingin Yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut juristi Aku Nikkola nosti kirjoituksen epäkohtia esiin Linkedin -julkaisussaan.
Nikkolan julkaisu oli kerännyt tätä kirjoittaessa 905 reaktiota, 23 uudelleenjulkaisua ja 146 kommenttia.
Nikkola nostaa esiin sen tosiasian, että Suomen tekoälystrategia ei voi olla yksittäisen ihmisen kirjoittama, eikä sen tavoitteena voi olla tukea yksittäisen tekoälykonsultin tai -kirjailijan liiketoimintaa.
Savolainen puolestaan kertoo tekoälystrategian kirjoitustyön alkaneen Martti Hetemäen rohkaisemana ja valmistuneen vain kahdessa kuukaudessa.
Nikkola arvioi omassa Linkedin-kritiikissään, että ”käytännössä kyse on markkinointitempauksesta, joka naamioituu kansalliseksi strategiatyöksi.” Hän kirjoittaa myös tietävänsä valitettavasti henkilöitä, jotka ovat jo erehtyneet luulemaan dokumenttia jälkimmäisenä mainituksi.
Nikkola kertoo lukeneensa ”whitepaperin” huolella, ja kiinnittäneensä huomiota siihen, että sen lähteistys on niukkaa ja viittaukset painottuvat kaupallisiin materiaaleihin, erityisesti kirjoittajan omiin julkaisuihin. Nikkolan kuvauksen mukaan strategian ”retoriikka nojaa uhkakuviin ja hypeen” ja ”kirjoittajan oma yritys on dokumentissa piiloläsnä, eikä tätä sidonnaisuutta tuoda lainkaan esille”.
Näin ”Suomen tekoälystrategian 2030” julkaisu tapahtui ja kritiikki eskaloitui
Miten ”Suomen tekoälystrategian 2030” julkaisu oikein tapahtui ja kritiikki sosiaalisessa mediassa eskaloitui?
Kuvissa alkuun Savolaisen Linkedin-julkaisuja tekoälystrategian julkistuksen ympärillä.
Osa ihmisistä tuntui todella intoutuvan markkinoimaan ”Suomen tekoälystrategiaa” esimerkiksi luomalla tekoälyavusteisesti kuvia, joissa strategian leviämistä visualisoidaan:
Aku Nikkola varoittaa omassa julkaisussaan ihmisiä liittämästä Savolaisen kirjoittamaa ”Tekoälystrategiaa” Suomen viralliseen tekoälystrategiaan, jonka olisi kenties voinut toteuttaa esimerkiksi validoitu tekoälyjärjestö, Software Finland, tai Liikenne- ja viestintäministeriö.
Nikkola kirjoitti Linkedin-julkaisussaan seuraavasti:
”
Sohaisen nyt ampiaispesään, sillä olen aidosti huolestunut suomalaisen tekoälykeskustelun tasa-arvoisuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Läpinäkyvyyden nimissä todettakoon heti aluksi, että työskentelen itse tekoälykonsulttina ja juristina. Kirjoitan tämän julkaisun yksityishenkilönä, en yritykseni nimissä.
LinkedIn on täyttynyt alkuviikosta päivityksistä, joissa mainostetaan maanantaina julkaistua ”Suomen tekoälystrategia” -nimistä dokumenttia.
Olen käynyt paperin läpi ajatuksella useasti näiden kahden päivän aikana. On selvää, että se sisältää tärkeitä nostoja tekoälyn mahdollisuuksista, joista moni ansaitsee jatkokeskustelua.
Tekoälykeskustelun läpinäkyvyyden, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen legitimiteetin näkökulmasta on kuitenkin erittäin ongelmallista, että tämä julkaisu esiintyy strategiatason dokumenttina (“raporttina” / “selvityksenä”) – ja että se myös esitellään sellaisena esimerkiksi täällä LinkedInissä.
Legitimiteettiä vahvistetaan tietoisesti useilla keinoilla:
→ Kansanedustajan läsnäolo julkaisutilaisuudessa
→ Virallisen oloinen ”kansallinen verkkosivusto”
→ Suomen lipun ja ”SUOMI”-tekstillä varustettu logo
→ Virallista tyyliä jäljittelevä viestintä ja “kansan” osallistaminen
→ Saatesanat ”Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistaminen tekoälyaikakaudella”
Kyse ei kuitenkaan ole valtion, ministeriön tai viranomaisen hyväksymästä strategiasta. Kyseessä on yksittäisen konsultin tuottama ja hänen omaan liiketoimintaansa kytkeytyvä julkaisu, jota on syytä tarkastella sen mukaisesti – erityisen kriittisesti.
Käytännössä kyse on markkinointitempauksesta, joka naamioituu kansalliseksi strategiatyöksi. Tiedän kuitenkin valitettavasti henkilöitä, jotka ovat jo erehtyneet luulemaan dokumenttia jälkimmäiseksi.
Strategisen työn standardien näkökulmasta dokumentissa on kuitenkin merkittäviä puutteita:
→ Lähteistys on niukkaa ja viittaukset painottuvat kaupallisiin materiaaleihin, erityisesti kirjoittajan omiin julkaisuihin
→ Retoriikka nojaa uhkakuviin ja hypeen
→ Kirjoittajan oma yritys (4. Aalto) on dokumentissa piiloläsnä, eikä tätä sidonnaisuutta tuoda lainkaan esille
→ Ympäristönäkökulmaa ei käsitellä lainkaan
→ Tasa-arvo- ja DEI-teemat puuttuvat kokonaan – ja samalla dokumentin kommentoijista yli 80% on miehiä
→ Dokumentti ei ole saavutettava
On välttämätöntä tunnistaa, että tämä ei ole puolueeton dokumentti, tai edes sanan oikeassa merkitysessä “strategia”. Kyseessä on visiodokumentti – lennokas keskustelunavaus.
Näitkin tarvitaan, mutta niitä ei tule esittää virallisen kuuloisina linjauksina tai johtaa ihmisiä harhaan Suomen maabrändin kustannuksella näennäisen legitimiteetin avulla.
Vastuu tällaisen eron selkeyttämisestä kuuluu meille kaikille, jotka tekoälyteemojen parissa työskentelemme. Vaikka me asiantuntijoina voimme nähdä tällaisen dokumentin “läpi”, tavallinen kansalainen tai aiheeseen vasta tutustuva ei välttämättä osaa kyseenalaistaa sen virallista statusta tai huomata sen kaupallisia kytköksiä.”
Nikkola myös peräänkuuluttaa kommentissaan raporttia kommentoineilta henkilöiltä vastuuta:
CIO Samuli Salmela vastasi Nikkolan tiedusteluun seuraavasti:
Nesteen Head of AI Juho Korpela vastasi kysymykseen seuraavasti:
Mikko Talsi taas seuraavasti:
Myös luotettu tekoälyasiantuntija Risto Linturi laittoi lusikkansa soppaan tekoälyn tuottaman kuvan muodossa:
3.4.2025 Timo Savolainen julkaisi Linkedinissä seuraavan sisältöisen tiedotteen:
”TIEDOTE 3.4.2025 KLO 07.00
Maanantaina 31.3. julkaistu whitepaperini on herättänyt tahattomia väärinkäsityksiä. Haluan syvästi pahoitella tilannetta ja myöntää, että kyseessä oli virhearvio minun puoleltani. Pyydän anteeksi kaikilta, joita tämä on hämmentänyt ja kannan täyden vastuun tapahtuneesta.
Erityisesti dokumentin nimi ’Suomen tekoälystrategia 2030 -whitepaper’ ei tuonut selkeästi esille, miksi ja kenen toimesta whitepaper on laadittu.
Haluan korostaa, että dokumenttia ei ole laadittu minkään yrityksen nimissä eikä sen taustalla ole liiketoiminnallisia tarkoitusperiä. Sen sijaan olen toiminut täysin yksityishenkilönä ja perheenisänä, joka on syvästi huolestunut Suomen tulevaisuudesta – erityisesti kansantalouden, hyvinvointivaltion ja sote-sektorin näkökulmista.
Dokumentti on itsenäisesti toteutettu ja kirjoitettu ilman julkista tai yksityistä taloudellista tukea. Olen kirjoittanut sen yksin, mutta saanut arvokasta palautetta useilta asiantuntijoilta, joiden luvalla mainitsin heidät kommentoijien joukossa. Kiitän lämpimästi arvokkaasta palautteesta, jota olen teiltä kaikilta saanut.
Väärinkäsitysten oikaisemiseksi olen tehnyt seuraavat korjaustoimenpiteet:
PDF-dokumentin nimi on tarkennettu selkeyden vuoksi ’Tekoäly 2030 -whitepaper’.
Dokumentin etusivulle on lisätty tarkennus: ’2.4.2025 TARKENNUS: TÄMÄ EI OLE Suomen valtion virallinen dokumentti vaan yksityisen henkilön laatima whitepaper, joka on tarkoitettu keskustelun herättäjäksi.’
Myös verkkosivulla www.tekoäly2030.fi on selkeä viittaus dokumentin luonteeseen.
Tarkoituksenani ei ole ollut markkinoida mitään tuotetta tai palvelua, vaan saada asioita liikkeelle. Jos joku on kokenut tulleensa harhaan johdetuksi, se ei ole ollut tarkoituksellista – ja sitä voin vilpittömästi pahoitella.
Toivon, että tämän keskustelun herättämä huomio voidaan kääntää rakentavasti tulevaisuuteen: kohti konkreettisia tekoja ja Suomen valtiollisen tekoälystrategian ajantasaistamista vielä tämän vuoden aikana.
Lopuksi toivotan jokaiselle mahdollisuuden tutustua dokumenttiin, ottaa kantaa ja osallistua tähän tärkeään yhteiseen keskusteluun.
Tehdään yhdessä Suomesta tekoälyn hyödyntämisen kärkimaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä!
-Timo
hashtaghyviäjuttuja”
Kansikuva: Aku Nikkolan Linkedin -julkaisu
