Avoimen ja kaupallisen ohjelmiston välillä ei ole ristiriitaa. Elämme hybridimaailmassa ja siitä on meille kaikille paljon etua, kirjoittaa Antti Hiltunen SAS Institutesta.

Aina silloin tällöin saamme lukea otsikoista, että jokin kunta, yritys tai viranomainen korvaa kaupalliset ohjelmistonsa ”täysin” niin sanotuilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Kaupalliset ja avoimet ohjelmistot asettuvat tällöin toistensa vastakohdiksi, mitä ne hyvin harvoin käytännössä ovat. Asetelma on pysynyt samana vuosikymmenestä toiseen. Ajatus kahdesta maailmasta ja niiden polarisaatiosta hyödyttää kuitenkin vain harvaa, jos ketään.

Tiedonhallinnassa ja data-analytiikassa ei ole avointen ja kaupallisten ohjelmistojen vastakkainasettelua. Kaikki merkittävät toimittajat, jotka tarjoavat laajaa valikoimaa data-analytiikkaa ja tiedonhallintaa, työskentelevät molempien ohjelmistotyyppien kanssa. Tämä pätee myös SAS Instituteen.

Mitkä ovat näiden kahden ohjelmistotyypin erot? Tärkeimmät tulevat tässä:

Kaupallinen ohjelmisto on täysin sen omistavan yrityksen hallinnassa. Toimittajan ei tarvitse näyttää ohjelmiston lähdekoodia kenellekään tai antaa kenenkään muokata sitä. Tätä voi pitää kilpailuetuna, koska tuotteesta tulee todennäköisemmin ainutlaatuinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupallinen ohjelmisto kehitetään yleensä yrityksen seinien sisällä, ja yritys on siitä vastuussa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen koodi on julkisesti saatavilla. Useimmiten sitä voi muokata kuka tahansa, usein sillä edellytyksellä, että myös muokattu koodi tuodaan kaikkien ulottuville. Tämä johtaa usein siihen, että yritykset ja organisaatiot sekä enemmän tai vähemmän tiiviit kehittäjien yhteisöt rakentavat koodia yhdessä. Joskus työ tapahtuu kokonaan kehittäjäyhteisöissä. Joskus yritys tai organisaatio työskentelee yhteisön kanssa siten, että sen rooli muistuttaa kaupallisen ohjelmiston omistajaa. Joskus taas yritys tekee kehitystyön itse.

Miksi kaupallinen ja avoimen koodin ohjelmisto nähdään toistensa vastakohtina? Meillä SASilla ajatellaan, että vastakkainasettelun taustalla on kolme väärinkäsitystä:

•     Avoimen lähdekoodin ohjelmisto on aina ilmaista. On totta, ettei monista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista tarvitse maksaa lisenssimaksuja, mutta niiden käyttö maksaa silti. Monet avoimen koodin ohjelmistojen käyttäjät ostavat käyttäjätukea ja muita tukipalveluja. Lisenssimaksu tai vastaava on vain osa ohjelmiston käyttämisen aiheuttamista kustannuksista.

•     Asiakkaan pitää valita joko tai. Tosiasiassa vain harvat yritykset ja organisaatiot käyttävät vain yhdentyyppisiä ohjelmistoja. Esimerkiksi data-analytiikassa useimmat asiakkaat valitsevat ratkaisujensa rakentamiseen sekä kaupallisia että avoimen koodin ohjelmistoja.

•     Toimittajan pitää valita joko tai. Pystyäkseen tarjoamaan täydellisen ratkaisun esimerkiksi data-analytiikkaan monet toimittajat, mukaan lukien SAS, täydentävät omaa ohjelmistoaan tietyillä avoimen koodin ohjelmistoilla. Kokonaisratkaisu voidaan tarjota pakettina, joka sisältää molempia ohjelmistotyyppejä ja yhteisen tutkiratkaisun. Toinen vaihtoehto on ratkaisu, joka sisältää integrointioptioita.

Myös ohjelmistotyyppien riskeihin liittyy väärinkäsityksiä. Joskus maalataan sellaista kuvaa, että investointi avoimen koodin ohjelmistoon olisi uhkapeliä, koska organisaatio ei ole vastuussa ohjelmistosta.

Asiassa on monta puolta, mutta ainakin se on selvää, että molempiin ohjelmistotyyppeihin liittyy riskejä. Pienen, huonosti johdetun toimittajan kehittämä kaupallinen ohjelmisto ei välttämättä ole sen turvallisempi käyttää kuin avoimen koodin ohjelmisto, jonka on kehittänyt vastuullinen kehittäjien yhteisö. Toisaalta avoimen koodin ohjelmistojen käyttöön liittyy iso piilokustannusten riski, jos ohjelmisto hankitaan ilman tukisopimuksia. Painiskelu omin päin ongelmien kanssa voi viedä paljon resursseja.

Voi olla perustellumpaa tehdä riskianalyysi avoimen koodin ohjelmistolle. Oikeastaan se tulisi tehdä kaikentyyppisille ohjelmistoille, joille on suunniteltu tärkeää roolia liiketoiminnassa.

Me SASilla käytämme avoimen lähdekoodin ohjelmistoja osana omaa kehitystyötämme sekä meidän ja asiakkaiden järjestelmien integroinnissa (riippumatta siitä, ovatko järjestelmät kaupallisia vai avoimen koodin ohjelmistoja).

Miksi kaupallisten ohjelmistojen toimittajat, kuten SAS, työskentelevät myös avoimen koodin parissa? Siihen on useita syitä, joista tässä luettelen muutaman:

•     Tärkein syy on se, että törmäämme usein avoimen koodin ohjelmistoihin asiakkaidemme luona, kun autamme heitä integrointiratkaisuissa.

•     Siitä on etua, että laajassa käytössä olevat ohjelmistojen peruskomponentit ovat ison kehittäjäjoukon kirjoittamia eli avointa koodia. Näin yksittäiset toimijat voivat keskittyä erikoistuneempiin ratkaisuihin ja kehittää integroituja kokonaisratkaisuja.

•     Se, että peruskomponentit on kehitetty yhteistyössä avoimena koodina, parantaa niiden pohjalta kehitettyjen ratkaisujen yhteensopivuutta ja yhteentoimivuutta.

•     Sekä asiakkaat että toimittajat hyötyvät taloudellisesti siitä, että tietyt ohjelmistot on rakennettu avoimen koodin avulla.

•     Avoimen koodin kehitysprosessi tuottaa etua tietyntyyppisten ohjelmistojen rakentamiseen. Toisiin hankkeisiin kaupallinen ohjelmisto sopii paremmin.

•     Joskus hyviä ratkaisuja kehittänyt ryhmä on yksinkertaisesti päättänyt työstää mieluummin avointa koodia.

Tiivistäen voi sanoa, että yhteistyö ja avoin koodi kannattaa valita kohteisiin, joihin se sopii parhaiten, ja oma kehitystyö sinne, missä omillaan olemisesta on hyötyä. Me SASilla elämme useimpien muiden ohjelmistokehittäjien tavoin hybridimaailmassa, jossa avointa ja kaupallista ohjelmistoa käytetään rinnakkain. Emme näe syitä muutokseen lähitulevaisuudessa.

Avoimen ja kaupallisen ohjelmiston käyttämisestä rinnakkain on niin paljon teknistä ja taloudellista etua, että olisi tyhmää jättää edut hyödyntämättä. 

Tietokonemaailma on hybridi.

Antti Hiltunen, SAS Institute, Principal Pre-Sales Technical Architect