Vuosi on taas vaihtunut ja kehittymistä on odotettavissa myös e-learningin eli verkko-oppimisen alueella. Moni asia vaikuttaa olevan jatkuvasti trendaavaa ja hyvä niin. Korona-aikana otettu loikka e-learningin hyödyntämisessä yritysten osaamisen kehittämisessä on jäänyt pysyväksi. Tässä kuitenkin muutamia trendejä, joita kannattaa seurata ja muuntaa vähin erin myös omaa e-learning -toimintaa näiden suuntaan. 

Nano-oppiminen

Nano-oppimisella tarkoitetaan verkko-opetuksen tapaa, joka koostuu tiiviistä e-learning -sisällöistä, jotka oppijan on helppo omaksua. Opittava sisältö on pilkottu mielekkäisiin, mutta lyhyisiin kokonaisuuksiin, jotka kestävät kukin kahdesta kymmeneen minuuttia. Nano-oppimismateriaaleina voi käyttää tiivistettyjä ja hyvin jäsenneltyjä tekstejä, lyhyitä videoita ja animaatioita tai vaikkapa ääntä. Tärkeintä on, että tarvittavan osaamisen voi napata mukaansa vaivatta ja nopeasti. Tämänhetkisen tutkimuksen mukaan huomiokykymme pysyy herpaantumattomana enää 8 sekuntia yhtäjaksoisesti.

Laajoja e-learning -sisältöjä voi toteuttaa nano-oppimisen keinoin pilkkomalla sisältöä lyhyisiin ja napakoihin kokonaisuuksiin. Nano-oppimista voi hyödyntää esimerkiksi ohjelmistojen opiskelussa. Opisto365 on hyvä esimerkki siitä, miten Microsoftin sovellusten opetus on pilkottu riittävän pieniin osiin mahdollistamaan asioiden omaksumisen kiireisessä arjessa.

Asioiden kertaamisessa nanomittaiset verkkokurssit ovat erittäin tehokas tapa pitää yllä jo opittuja taitoja. Nano-oppimisen metodia puoltaa myös se, että tietoa haetaan entistä enemmän Googlen sijaan esimerkiksi Tiktokista ja Instagramin lyhyistä videoklipeistä.

Tekoäly

Tekoäly (AI) on mahdollistanut uusia ratkaisuja myös verkko-oppimiseen. Parhaimmillaan se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden yksilöllisiin oppimiskokemuksiin: tekoälyä käyttävä chatbot voi antaa yksilöllistä palautetta ja tukea oppimisen edistymisessä 24/7 ja ohjata oppijaa hänen osaamistasolleen sopiviin sisältöihin.

Esimerkkeinä voisi mainita oppimista edistävistä tekoälyratkaisuista erilaiset kielten itseopiskeluun kehitetyt ratkaisut kuten Duolingo tai WordDive. Tämän kehityksen myötä meidän pitäisi odottaa näkevämme enemmän tekoälyn tukemia verkko-opiskelijoita vuonna 2023.

Personoitu oppiminen

Tämä verkko-oppimisen lähestymistapa räätälöi oppimisen ja sen resurssit oppilaiden tarpeiden ja kykyjen mukaan. Jokainen opiskelija voi tehdä päätöksiä opiskeltavista sisällöistä vahvuuksiensa ja heikkouksiensa perusteella.

Perinteisesti e-learning eli verkko-oppiminen on saattanut olla oppijan itsenäistä puurtamista ennalta määritellyn materiaalin parissa, joka ei ehkä ole ollut täysin räätälöityä omaan osaamistasoon. Oppiminen on voinut tuntua turhauttavalta, kun aikaa on mennyt asioiden kertaamiseen, jotka jo tuntee perinpohjin. Adaptiivinen verkko-oppiminen auttaa rakentamaan oppimispolkuja, jotka tukevat kunkin oppijan yksilöllistä osaamistasoa. Oppijalle voidaan kohdentaa hänen osaamistasonsa huomioivia e-learning- sisältöjä esimerkiksi alkukartoituksen tulosten perusteella. Perinteisiin menetelmiin verrattuna adaptiiviset e-learning -sisällöt nostavat oppimisen dynaamisuuden ja ketteryyden aivan uudelle tasolle.

Vuoden 2023 trendinä nousussa on myös yrityksen oman LMS:n eli verkko-oppimisympäristön sisältöjen ulkopuolinen tarjonta työntekijöille. Nähdään, että on tärkeää tarjota mahdollisuus myös oppijalle itselleen valita elearning-sisältöjä oman osaamisensa kehittämiseksi. Yrityksillä ei välttämättä ole aina niin kattavaa omaa verkkokurssikirjastoa, jotta jokaiseen tarpeeseen löytyisi omasta takaa sisältöjä. Tällaiseen tarpeeseen on mainio apu MOOC:it eli Massive Open Online Courses. Nämä tarkoittavat e-learning-sisältöjä, joihin pääsääntöisesti kaikilla on avoin pääsy. MOOC:it ovat usein yliopistojen suunnittelemia ja toteuttamia opintokokonaisuuksia, jotka ovat yleensä ilmaisia. Suomenkielisiä MOOC-sisältöjä voi käydä etsimässä esimerkiksi DigiCampukselta ja kansainvälisiä Courserasta.

LTI eli learning tools interoperability- ominaisuus verkko-oppimisympäristössä mahdollistaa entistä laajemman sisällön tarjoamisen oppijoille. Käytännössä toisella alustalla olevia sisältöjä voi tarjota oman LMS:n eli verkko-oppimisympäristön kautta ja näin saada myös seurattavuutta suorituksiin, vaikka sisältö ei olekaan omassa LMS:ssä.

E-learning ja pelillisyys

On tutkittu, että 67 % opiskelijoista pitää enemmän kursseista, jotka sisältävät pelillisiä elementtejä, sillä ne koetaan motivoivampina kuin kurssit ilman pelillisiä ominaisuuksia.

Toinen tutkimus paljastaa myös, että pelillistäminen voi parantaa oppimistuloksia 45 % ja 61 % jos pelillisyys yhdistetään lukemiseen. Tämä osoittaa myös sen, että pelillisyys verkkokursseilla ei ole vain viihdyttävää ja opettavaista, vaan myös tehokasta. Eipä siis ihme, että pelillisyys nousee trendinä vuodesta toiseen trendilistan kärkeen.

Tiesitkö, että myös visuaaliset trendit ohjaavat e-learning -tuotantoa?

Kyllä näin on! Toki verkkokurssien ulkoasu suunnitellaan usein yrityksen brändin mukaisesti, mutta jos se ei ole merkityksellistä, kannattaa piristää kurssien ulkoasua vuoden 2023 Pantone värillä Viva Magenta.