Nykyaikainen pilvipohjainen laitehallinta ulottuu jo pilven reunalle saakka

Tehtaat, laitokset ja liikkuvat koneet ovat pullollaan erilaisia tiedonkeruun järjestelmiä, joita kaikkia yhdistää vaatimus kyetä luotettavasti keräämään, tallentamaan ja lähettämään dataa edelleen. 

Palvelimet ja työpisteiden tietokoneet ovat jo kautta aikain olleet hyvin saatavilla laitehallinnan näkökulmasta – tilanne on ollut merkittävästi haastavampi, kun kyse on IoT- tai Edge-laitteista. Sensorit, teollisuus-PC:t tehtaiden ja laitosten kyljissä tai mobiilien työkoneiden mukana toimitettavat tietojärjestelmät ovat usein paljon hankalammissa olosuhteissa, joten laitehallinnan järjestäminen on joskus jopa mahdotonta. Tilanne on johtanut siihen, että IoT- ja Edge-laitteet ovat valmistuksen ja käyttöönoton jälkeen voineet jäädä kokonaan vaille huolenpitoa, koska järjestelmään ei ole päässyt käsiksi tai olemassa olevat teknologiat eivät ole tukeneet etälaitehallintaa. 

Huolettomuudella on tosin hintansa. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta laitteiden ylläpitäminen on tärkeä osa-alue, jota ei kannata ylenkatsoa – päivittämättömät ja mahdollisesti tuotantokatkoksia aiheuttavat tietojärjestelmät voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa yrityksen kumppanuussuhteille ja imagolle.

Nykyaikainen pilvipohjainen laitehallinta mahdollistaa tuotteiden ja palveluiden elinkaaripalvelut myydyn tuotteen käyttöönotosta sen alasajoon. Modernin konsernin IT-työkalut on mahdollista ottaa käyttöön nyt myös IoT- ja Edge-ympäristöjen laitehallintaa varten. Se, mikä on ollut viime vuodet arkipäivää IT-osastolla, on tänä päivänä mahdollista myös IoT- ja Edge-maailmassa.

Teollisten tietojärjestelmälaitteiden ylläpitoa kädestä suuhun

Vielä muutama vuosi sitten teollisuuden IoT-palvelut jouduttiin tekemään ns. pitkästä tavarasta. Valittiin pilviratkaisu, kehitettiin tuote tai palvelu ja myytiin se asiakkaille sillä periaatteella, että joko tuotetta ei koskaan päivitetty tai sitten päivityksiä tehtiin huollon toimesta silloin tällöin.

Työkaluja, joilla IoT- ja Edge-laitteita ylläpidettiin, oli rajallisesti saatavilla ja usein vaaditut ylläpitotehtävät tehtiinkin käyttäen USB-tikkuja, optisia medioita tai ulkoisia kiintolevyjä. Jos käytössä oli jatkuva internetyhteys, oli mahdollista puskea uusia päivityksiä laitteelle palvelimelta tai laittaa päivityspaketit levynkulmalle odottamaan yhteydenottoa laitepäästä.

Vielä tänäkin päivänä on harvinaista, että IoT- ja Edge-laitteita hallittaisiin järjestelmällisesti käyttäen markkinoilta löytyviä työkaluja. Usein ohjelmistopäivitykset, monitorointi tai jopa datankeruu nojautuvat manuaalisesti tehtävään VPN-istuntoon tai varta vasten räätälöityyn koodiin. Näin tehtävä laitehallinta on tyhjää parempi, mutta laitekannan kasvaessa tilanne vaikeutuu oleellisesti manuaalisen työmäärän kasvaessa myyntimäärän mukana.

Välinpitämätön laitehallinta voi pysäyttää liiketoiminnan

Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen on yrityksen operatiivisen johdon yksi tärkeimmistä tehtävistä. Historiassa on kuitenkin useita tapauksia, jolloin osa liiketoiminnoista on jouduttu pysäyttämään joko hetkellisesti tai jopa viikoiksi, johtuen tietojärjestelmiin liittyvistä ongelmista.

Aina tietojärjestelmiä ei mielletä niin bisneskriittisiksi kuin pitäisi. Voi olla, että IT:n budjetissa ei ole tarpeeksi varoja laitekannan päivityksille tai lisenssihankintoihin, tai niitä lykätään jostakin syystä. Näin juurisyy suuremmille riskeille alkaa muodostua.

Lähihistoriassa on useita tapauksia, jolloin yrityksen tietojärjestelmään on päässyt haittaohjelma, jonka etenemisen olisi voinut estää pitämällä tietojärjestelmät päivitysten osalta ajantasalla. Norjalaisen alumiinivalmistajan tapauksessa yksittäinen tietokone saastui, mikä johti laajaan tietojärjestelmäkatkokseen haittaohjelman päästyä laajenemaan sisäverkossa. Voi vain arvioida, miten suuren yllättävän laskun tällainen tilanne aiheutti, kun luvatut toimitusajat tuotteille eivät pitäneetkään halvaantuneiden systeemien vuoksi.

Millaiseksi vastaava tilanne muodostuu, jos yrityksen IoT- tai Edge-tuotteet saastuvat joko omissa tai asiakkaan tiloissa? Tilanne on kertaluokkaa hankalampi, varsinkin tilanteessa, jossa laitehallinta ei ole kunnossa. Helpoimmillaan vaaditaan vain muutama kenttähuollon henkilö, kannettavat tietokoneet ja pari huoltokeikkaa. Pahimmillaan asiakas ilmoittaa tilanteen olevan niin heikolla tolalla, että asennettu tuote on poistettava käytöstä, kerättävä tavarat tehtaan lattialta ja etsittävä joku toinen asiakas.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna alkaakin tietoteknisten laitteiden hallittavuus näkyä bisneskriittisenä kokonaisuutena, johon kannattaa panostaa.

Pilven reuna on hallittavissa jo tänään!

Nykyaikainen IoT/Edge-arkkitehtuuri ottaa huomioon pilven reunan, Edgen, yhtenä kiinteänä osana pilviratkaisua. Pilveen kytkettyjen laitteiden hallinta muuttuu oleellisesti käyttöönotettaessa sopivat pilvipohjaiset työkalut, kuten Azuren IoT Edge, Autopilot ja Intune. Vastaavia ominaisuuksia löytyy niin AWS:stä kuin muilta kaupallisilta toimijoilta, kuten VMWarelta Pulse IoT Center.

Laitehallinnan yksi merkittävimmistä kyvykkyyksistä on mahdollisuus ladata uuteen laitteeseen tarvittavat sovelluskomponentit. Jos kyseessä on kevyt IoT-laite, joka ei sisällä käyttöjärjestelmää, voidaan laitteelle ladata Edge-hallinnan mahdollistava komponentti, joka toimii pilven kanssa yhteen ja suorittaa laitepäässä ladattujen ohjelmistokomponenttien käyttöönoton.

Mikäli kyseessä on teollisuus-PC, hallintamahdollisuudet laajenevat merkittävästi. Tällöin etähallinnalla voidaan hoitaa käytännössä kaikki tehtävät käyttöönoton automatisoinnista monitorointiin.

Eräs, harvemmin käytössä oleva ominaisuus on ottaa käyttöön ns. zero-touch -provisiointi. Siinä Edge-laitteen käyttöjärjestelmä päivitetään automaattisesti oikeaksi laitteen soittaessa ensimmäistä kertaa kotiin – suoraan siinä ympäristössä, missä se tulee tehtävänsä hoitamaan. Välistä jäävät perinteiset imagen tekemiset ja manuaaliset ohjelmistopäivitysten lataukset. Toimitus- ja käyttöönottoprosessi muuttuu siten, että Edge-laite ei käy enää ollenkaan oman yrityksen pöydällä, vaan toimitusosoite on suoraan asiakkaan osoite. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin kytkeä laite kiinni lopulliseen ympäristöönsä ja mahdollistaa internet-yhteys. Laite konfiguroituu automaattisesti.

Nykyaikaisen laitehallinnan käyttöönotto hyödyttää kaikkia osapuolia

Epätietoisuus toimitettujen IoT- ja Edge-laitteiden tilasta vähenee laitehallinnan käyttöönoton jälkeen, koska käyttöhistoriasta kertyy raportoitavaa dataa jatkuvasti. Myös manuaalisen työn osuutta voidaan laskea ottamalla käyttöön automaattisia toimintoja, mikä näkyy sekä taloudellisena hyötynä että mahdollisuutena fokusoida työvoima tärkeämpiin tehtäviin. Ohessa muutamia oleellisia lisähyötyjä:

Automaattinen käyttöönotto mahdollistuu

• Laitteen toimituksesta käyttöön -prosessi nopeutuu oleellisesti
• Manuaalisen työn määrä vähenee
• Edge-laitteet voidaan lähettää suoraan asiakkaalle lähettämättä niitä erikseen asennettaviksi

Ylläpidon tehtävät voidaan suorittaa pilvipohjaisella käyttöliittymällä

• Etänä tehtävä päivittäminen ja muu ylläpito mahdollistuu
• Kyetään reagoimaan nopeammin vikatilanteisiin
• Tietoturva paranee jatkuvien päivitysten ja monitoroinnin ansiosta
• Voidaan säästää kustannuksissa vähentyneiden saittikäyntien johdosta
• Ohjelmistojen toimintavarmuus kasvaa ajantasaisten ohjelmistojen vuoksi
• DevOpsin kytkeminen päivitysrinkiin mahdollistuu

Laitteiden tilan raportointi helpottuu

• Mahdollisuus raportoida asiakkaalle laitteiston KPIt / SLAt jatkuvasti
• Kyvykkyys raportoida toiminnassa olevan asennetun kannan (Installed base) versiotiedot ja muut merkittävät parametrit reaaliaikaisesti ja automaattisesti
• Asennettujen laitteiden kunnon lisäksi voidaan raportoida koko ketju käyttöönotosta käytönaikaisiin tapahtumiin ja lopuksi käytöstä poistoon
• Automaattisten hälytysten nostaminen ja mahdolliset automaattiset reagointimallit tulevat mahdollisiksi
• Kytkentä konsernin SOC:iin (Security Operation Center) tulee kysymykseen, jolloin IoT- ja Edge-laitteiden monitorointi on käytännössä parhaalla mahdollisella tasolla

Elinkaaren hallinta nousee seuraavalle tasolle

• Laitteiden ohjelmistojen standardointi mahdollistuu helpon päivitettävyyden ansiosta
• Prosessit käyttöönotosta käytöstä poistoon muuttuvat seurattaviksi ja mitattaviksi
• Asennettu kanta muuttuu kokonaisuudessaan hallituksi
• Inhimillisten virheiden tekeminen vähenee automaattisten toimintojen myötä 

Tyhjiössä rakennetut IoT-ratkaisut siirtyvät tavanomaiseksi palvelutarjoamaksi

Paljon on bittejä virrannut tietojärjestelmissä siitä, kun IoT- ja Edge-tuotteiden tekeminen oli aina raakaa pioneerityötä. Syntyneet IoT- ja Edge-ratkaisut oli pakko rakentaa niillä teknologioilla, mitä sattui markkinoilta löytymään tai koodaamaan ne alusta alkaen itse. Ei ollut myöskään mahdollista ottaa käyttöön etähallinnan työkaluja, koska ne eivät tukeneet tilannetta, jossa ylläpidettävät tuotteet sijaitsivat jossakin muualla kuin turvallisesti omassa sisäverkossa.

Tilanne on tänä päivänä aivan toinen. Etähallinnan työkalut löytyvät nykyään suoraan hyllystä, kun vaan osaa kävellä oikean hyllyn luo. On nimittäin niin, että yrityksen PC:t ja puhelimet ovat jo monissa yrityksissä IT:n ylläpitämässä laitehallinnassa eikä IoT- ja Edge-laitteiden ylläpito parhaassa tapauksessa juuri eroa tästä.

Myös IoT-ratkaisujen kehitys ja ylläpito on siirtynyt siiloistaan kohti yritysten normaalia palveluliiketoimintaa. Jos ennen puhelut IoT-tuotteiden vioista tulivat suoraan tuotekehitykseen, ne tulevat tätä nykyä viralliseen sähköiseen huoltokanavaan. Aiemmin huolto-organisaatiolla oli käytössään vain asiakkaan suusanallinen tai tekstimuotoinen vikakuvaus, nyt IoT-järjestelmät raportoivat kunnostaan tietoja 24/7. Näin myös vikatilanteiden korjaaminen on nopeutunut. Mikäli datassa on anomalioita, ne huomataan monitorointityökalussa ja näin voidaan tiedottaa asiakasta ongelmasta tai korjata tilanne välittömästi siten, että asiakas ei edes havaitse tuotteen käytössä mitään normaalista poikkeavaa.

Ilman laadukasta laitehallintaa, etälaitteiden monitorointi ja huoltotoiminta on lähes mahdotonta. IoT- tai Edge-laite jää pahimmassa tapauksessa ilman kriittisiä päivityksiä ja jumiutuu käyttökelvottomaksi. Tilanne on myös kestämätön laitteen toimittaneelle yritykselle. On hyödytöntä kehittää IoT- ja Edge-laitteiden sovelluksia, jos niitä ei saada ajallaan asiakkaiden päätelaitteisiin.

Nykyaikainen laitehallinta nostaa digitaalisten tuotteiden seurannan seuraavalle tasolle. Mikäli tuotteen elinkaarenaikainen toiminta on paremmin tiedossa, voidaan asiakkaille tarjota parempaa palvelua. Se lienee jokaisen yrityksen tärkeimpiä tavoitteita. Näin jälkeen päin katsoen, on hyvin loogista, että pilvialustojen taustalla olevat tahot panostavat miljardeja pilven reunan palveluiden kehittämiseen. Loppujen lopuksi tämä kaikki sataa loppuasiakkaiden laariin.