Niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella on paljon haasteita, joihin ei kannata ensin suunnitella ratkaisua ja sitten kilpailuttaa ratkaisun toteuttajaa. Tämä pätee varsinkin IT-hankintoihin ja uusien palveluiden kehittämiseen. Valmiiksi määritellyn ja suunnitellun ratkaisun toteutusvaiheessa törmätään usein parempiin toteutustapoihin ja uusiin, toimivampiin ideoihin. Myös maailma ympärillä usein muuttuu siten, että aikanaan määritelty ratkaisu ei ole enää senkään puolesta toimiva. Tämän me kaikki varmasti jo tiesimme.

Pienet ja ketterät softatalot sekä startupit kiertävät usein julkisen sektorin haasteet kaukaa, sillä rajallisia resursseja ei haluta uhrata työläisiin kilpailutuksiin. Usein pienet tekijät myös rajataan ulos kilpailutuksen tiukoilla kokemus- ja kokovaatimuksilla. Julkinen sektori on kuitenkin paljon mainettaan mielenkiintoisempi taho myös startupien kannalta. Tätä ei ymmärretä vielä startup-kentässä, eikä myöskään julkisella sektorilla. Avaan seuraavaksi hieman tätä asiaa.

Innovaatiokumppanuus hankintamenettelynä on alkuvuodesta 2017 EU-tasolla käyttöönotettu hankintamenetelmä. Suomessa tämän mallin mukaisia hankintoja on toistaiseksi vain kourallinen. Väitän, että pieni määrä johtuu pääosin tietämättömyydestä. Tämän mallin mukaisessa hankinnassa julkinen taho voi ensin määritellä haasteensa, johon etsii ratkaisua, esimerkiksi ruuhkien vähentäminen kaupungissa. Tämän jälkeen hankinta julkaistaan ihan normaalisti Hilmassa (paikka jonne julkiset hankinnat kuuluu ilmoittaa, ja josta itseasiassa voisi tulla kasvualusta startupeille). Ilmoituksen jälkeen tilaaja voi hakea ison joukon potentiaalisia tiimejä ratkaisuaihioineen ja valita niistä lupaavimmat kandidaatit innovaatiokumppaniksi. Näiden kandidaattien kanssa voidaan sitten kehittää ja kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi hyödyntäen julkista dataa ja tekoälyä. Parhaita konsepteja voidaan edelleen pilotoida käytännössä ja lopulta, jos konsepti vaikuttaa riittävän lupaavalta, voidaan tämän kehittäjän kanssa sopia kumppanuus ja viedä idea ratkaisuksi asti ilman sen kummempia kilpailutuksia. Tarkemmin tästä menettelystä on kerrottu Business Finlandin tuottamassa Innovaatiokumppanuus-käsikirjassa.

Julkinen kilpailutus innovaatiokumppanuudessa tapahtuu vaiheessa, jossa haaste julkaistaan ja valitaan pienempi joukko yrityksiä konseptoimaan ratkaisua. Tällä tavalla yksityisen puolen yritykset ovat hankkineet jo pitkään ratkaisuja ja luoneet uutta liiketoimintaa, ja nyt tämä sama kaikkien resursseja säästävä malli on käytössä myös julkisella sektorilla. Kiitos innovaatiokumppani-hankintamenettelyn! Kiitos EU!

“Tällä tavalla yksityisen puolen yritykset ovat hankkineet jo pitkään ratkaisuja ja luoneet uutta liiketoimintaa, ja nyt tämä sama kaikkien resursseja säästävä malli on käytössä myös julkisella sektorilla.”

Street Reboot innovaatiokilpailu Staran (Helsingin kaupunki) isännöimänä
Tämä malli mahdollistaa myös startup-kentässä olevien ratkaisujen ketterän kokeilun julkisella puolella. Vastapainoksi startupit saavat niin kriittistä rahoitusta tekemiseensä kuin arvokkaita referenssejä. Meillä on Suomessa huikea mahdollisuus esimerkiksi koulutus- ja terveysteknologian vientiin. Nämä mahdollisuudet ottavat yhden ison askeleen parempaan suuntaan, kun kasvuyritykset voivat lähteä maailmalle myymään Suomen julkisen terveys- ja koulutuspuolen referenssit takataskussa! Pitkässä juoksussa tämä tarkoittaa enemmän vientituloja ja verojen kautta parempaa julkista palvelutasoa.


Yksityisellä sektorilla pitkään käytetyt innovatiiviset hankintamenetelmät ovat nyt myös mahdollisia julkisella puolella. Kuvassa Tallinkin Hack the Ship -innovaatiokilpailun parissa työskentelyä.
Isojakin haasteita voidaan todistetusti ratkaista kokeilujen kautta. Kun kokeilukulttuuri yhdistetään avoimeen innovaatioon ja annetaan maamme nuorille, ja vanhemmillekin lahjakkuuksille mahdollisuus näyttää, mihin uudet teknologiat ja ratkaisumallit taipuvat. Monet perinteiset ja pitkään maatamme vaivanneet haasteet voivat vihdoin ratketa. Mitä jos sairaanhoitopiirissä voitaisiin ketterästi konseptoida uusia tapoja potilaan turvallisuudentunteen parantamiseen? Mitä jos koulukiusaamisen vähentämiseen vihdoin löytyisi kevyitä mutta tehokkaita ratkaisuja? Voisiko datan avulla jouduttaa terveydenhuollon siirtymistä ennaltaehkäisevämpään tapaan toimia?

Uskomme Industryhackillä vahvasti siihen että yhdessä kokeilemalla voidaan ratkaista isojakin haasteita. Tulevassa Dropout Stop -innovaatiokilpailussa viisi ammatillisen koulutuksen järjestäjää etsivät kumppaneita ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn liittyvän uuden digitaalisen palvelun suunnitteluun, kehitykseen ja tukeen. Toivomme, että EU:n tarjoamat työkalut tuovat vihdoin vauhtia ja työkaluja myös julkisen sektorin kellotaajuuteen!

- Ville Riikkala, CVO, Industryhack