Tietojärjestelmien kehittäminen on monimutkainen ja vaativa prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, toteutusta ja testausta. Viime vuosina ketterä kehitys on tullut yhä suositummaksi joustavana ja iteratiivisena lähestymistapana ohjelmistokehitykseen, joka pystyy nopeasti reagoimaan muuttuviin vaatimuksiin ja asiakaspalautteeseen. Ketterä kehitys vaatii sujuvaa yhteistyötä, viestintää ja koordinointia tiimin jäsenten ja sidosryhmien välillä, ollakseen tehokasta. Siksi kattavan tarkistuslistan käyttäminen ketterään ohjelmistokehitykseen on elintärkeää. Tässä tekstissä esittelemme käytännönläheisen ja lyhyen tarkistuslistan, joka kattaa kaikki keskeiset näkökohdat ketterästä kehityksestä. Joten lähdetään tutustumaan ketterän ohjelmistokehityksen keskeisiin elementteihin ja siihen, miten ne toteutetaan onnistuneesti!

Vaihe 1: Projektin vision ja laajuuden määrittäminen

Ketterän-sovelluskehityksen prosessi alkaa projektin vision ja laajuuden määrittämisestä. Tämä vaihe vaatii läheistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, jotta voidaan ymmärtää projektin tavoitteet ja käyttäjien tarpeet.

Asiakkaan tulee määrittää projektin tavoitteet ja prioriteetit sekä kuvata käyttäjien tarpeet. Ohjelmistokehityksestä vastaavan yrityksen tulee ymmärtää projektin tavoitteet ja prioriteetit sekä varmistaa, että ne ovat yhteensopivia käyttäjien tarpeiden kanssa. Kehityksestä vastaavan yrityksen tulee myös kantaa vastuu ohjelmistokehityksen teknisistä määrityksistä ja pitää huoli, että oikeat teknologiat valitaan ohjelmiston kehitykseen.

Vaihe 2: Tuotejonon (Backlog) luominen

Kun projektin vision ja laajuus on määritetty, seuraava vaihe on tuotejonon luominen. Tuotejono sisältää kaikki projektin tarpeet ja prioriteetit, jotka on jaettu pienempiin osiin nimeltään käyttäjätarinat.

Asiakkaan tulee määrittää käyttäjätarinat ja priorisoida ne tärkeysjärjestykseen. Ohjelmistoyrityksen tulee arvioida kunkin käyttäjätarinan vaatimat resurssit ja aika-arviot. Mikäli asiakas ei ole tehnyt ohjelmistokehitystä aikaisemmin, tulee toimittajan opastaa asiakasta siitä, mikä on käyttäjätarina ja auttaa asiakasta yhteistyön hengessä. Toimittajan ei tule "turvata" omaa selustaa sillä, että kokematon asiakas ei ole tietoinen tai osaa määrittää käyttäjätarinoita ja myöhemmin vedota niiden virheellisyyteen, jos projekti ei etene aikataulussa.

Vaihe 3: Sprint-suunnittelu

Kun tuotejono on valmis, seuraava vaihe on sprint-suunnittelu. Sprint on lyhyt kehityssykli, joka kestää yleensä 1-4 viikkoa.

Sprint-suunnittelun aikana tiimi valitsee tuotejonosta tärkeimmät käyttäjätarinat, jotka on toteutettava sprintin aikana. Tiimi arvioi jokaisen käyttäjätarinan kestoajan ja tarvittavat resurssit, jotta sprintin aikana voidaan toteuttaa kaikki tarpeet.

Vaihe 4: Sprintin toteuttaminen

Sprintin toteuttamisen aikana tiimi kehittää sovelluksen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Tiimi seuraa edistymistä ja varmistaa, että sprintti toteutetaan aikataulun mukaisesti. Tiimi varmistaa myös, että heillä on tarvittavat resurssit ja tuki, jotta sprintti voidaan suorittaa onnistuneesti.

Asiakkaan tulee osallistua sprintin toteutusprosessiin ja antaa palautetta kehitetyistä ominaisuuksista. Asiakkaan tulee myös olla käytettävissä vastaamaan kysymyksiin ja selventämään vaatimuksia.

Vaihe 5: Sprintin tarkistus

Sprintin lopussa tiimin tulee suorittaa sprintin tarkistus. Sprintin tarkistuksen aikana tiimi esittelee asiakkaalle ja muille sidosryhmille kehitetyt ominaisuudet ja arvioi sprintin onnistumista. Tiimi keskustelee myös mahdollisista ongelmista ja muutoksista, joita tarvitaan seuraavan sprintin parantamiseksi.

Asiakkaan tulee arvioida sprintin onnistumista ja antaa palautetta kehitetyistä ominaisuuksista. Asiakkaan tulee myös antaa palautetta sprintin aikana tapahtuneista ongelmista ja tarvittaessa määrittää muutokset seuraavaa sprinttiä varten.

Vaihe 6: Toistuminen

Kun sprintti on suoritettu ja sprintin tarkistus on tehty, tiimi jatkaa kehityssykliä uudella sprintillä. Tämä prosessi toistuu, kunnes kaikki käyttäjätarinat on toteutettu ja sovellus on valmis julkaisua varten.

Ketterän-sovelluskehityksen prosessi on jatkuva ja iteratiivinen prosessi, joka vaatii tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja toimittajan välillä. Prosessi on suunniteltu joustavaksi ja muutoksiin valmiiksi, joten muutokset ovat tervetulleita prosessin aikana.

Tärkeimmät edut ketterän-sovelluskehityksen prosessissa ovat nopea kehitys, ketterä reagointi muutoksiin, tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa ja jatkuva parantaminen. Ketterän-sovelluskehitysprosessi auttaa yrityksiä kehittämään parempia ja laadukkaampia sovelluksia nopeammin ja tehokkaammin.

Yhteenveto

Ketterän-sovelluskehityksen prosessi alkaa projektin vision ja laajuuden määrittämisellä ja jatkuu tuotejonon luomisella, sprint-suunnittelulla, sprintin toteutuksella, sprintin tarkistuksella ja toistumisella, kunnes sovellus on valmis julkaisua varten. Tämä prosessi vaatii tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä ja auttaa yrityksiä kehittämään parempia ja laadukkaampia sovelluksia nopeammin sekä tehokkaammin.

Tarkistuslista:

1. Määritä projektin visio ja laajuus

□ Artikuloi selkeästi tuotteen tavoitteet ja objektiivit

□ Määritä kohdekäyttäjät ja heidän tarpeensa

□ Päätä keskeiset ominaisuudet ja toiminnot, jotka täyttävät nämä tarpeet

□ Viestitä visio ja tavoitteet koko kehitystiimille ja sidosryhmille

2. Luo tuotteen backlog

□ Määritä käyttäjätarinat, jotka kattavat tuotteen toiminnallisuuden

□ Priorisoi backlogin kohteet niiden arvon perusteella käyttäjille

□ Pilko suuret käyttäjätarinat pienempiin, hallittavampiin tehtäviin

□ Päivitä backlog jatkuvasti palautteen ja muuttuvien vaatimusten perusteella

3. Suorita sprinttien suunnittelu

□ Valitse backlogin kohteet seuraavalle sprintille

□ Arvioi vaadittu työpanos jokaiselle tehtävälle

□ Määritä hyväksymiskriteerit jokaiselle käyttäjätarinalle

□ Aseta tehtävät tiimin jäsenille heidän taitojensa ja saatavuutensa perusteella

4. Suorita sprintti

□ Työskentele tehtävien parissa yhteistyössä ja iteratiivisesti

□ Pidä päivittäisiä palaverita, joissa käydään läpi edistyminen ja tunnistetaan mahdolliset esteet

□ Testaa ja valido toiminnallisuus jatkuvasti sen kehittämisen aikana

□ Seuraa edistymistä sprintin tavoitteiden suhteen ja tee tarvittavat säädöt

5. Suorita sprintin tarkastelu

□ Esittele valmis työ sidosryhmille

□ Kerää palautetta toiminnallisuudesta ja käyttökokemuksesta

□ Arvioi edistymistä sprintin tavoitteiden suhteen ja säädä backlog tarvittaessa

□ Juhlista tiimin saavutuksia

6. Suorita sprintin retrospektiivi

□ Arvioi sprintin prosessia ja tunnista parannuskohteet

□ Tunnista mikä meni hyvin ja mikä voisi olla tehty toisin

□ Ota tarvittavat toimet mahdollisten ongelmien tai haasteiden ratkaisemiseksi

□ Jaa oppimasi koko tiimille ja sisällytä se tuleviin sprintteihin

7.Jatkuva integrointi ja toimitus

□ Integroi uudet koodimuutokset usein ja automaattisesti

□ Suorita jatkuvaa testausta, jotta löydät ja korjaat virheitä

□ Automaattinen toimitusprosessi minimoi virheet ja vikoja ja nopeuttaa tuotteen julkaisua

□ Seuraa tuotteen käyttöä ja kerää palautetta käyttäjiltä

□ Priorisoi ja päivitä backlogin kohteita palautteen ja analyysin perusteella

□ Huolehdi jatkuvasta integraatiosta ja toimituksesta koko tuotteen elinkaaren ajan

8. Ketterän tiimin roolit ja vastuut

• Product Owner (Tuoteomistaja) vastaa tuotteen vision ja backlogin hallinnasta
• Scrum Master varmistaa, että tiimi noudattaa ketterän kehityksen periaatteita ja käytäntöjä
• Kehitystiimi vastaa tuotteen suunnittelusta, kehittämisestä ja testauksesta
• Sidosryhmät ovat vastuussa palautteen ja tuen antamisesta tuotteen kehittämisessä

9. Ketterän kehityksen käytänteet

Ketterän kehityksen käytänteet vaihtelevat tiimin ja projektin mukaan, mutta sisältävät yleensä seuraavat käytännöt:

• Päivittäiset palaverit
• Sprinttien suunnittelu- ja tarkastelukokoukset
• Backlogin hallinta ja priorisointi
• Iteratiivinen suunnittelu, kehitys ja testaus
• Jatkuva integrointi ja toimitus
• Tarkasteluiden ja retrospektiivien pitäminen

10. Ketterän kehityksen haasteet

Ketterä kehitys voi olla haastavaa monille organisaatioille, erityisesti perinteisemmille yrityksille, jotka eivät ole tottuneet ketterään toimintatapaan.

Ketterän kehityksen haasteisiin voi kuulua:

• Muutoksen vastustaminen organisaatiossa
• Priorisointi- ja backlogin hallinnan vaikeus
• Kehitystiimin jäsenten taitojen ja saatavuuden haasteet
• Yhteistyön ja kommunikaation haasteet tiimissä
• Yhteensopimattomuus perinteisten organisaatiorakenteiden kanssa

Ketterä kehitys voi kuitenkin auttaa organisaatioita nopeuttamaan tuotekehitystä, parantamaan laatua ja saavuttamaan parempia tuloksia. Tämä tarkistuslista auttaa organisaatioita varmistamaan, että he noudattavat ketterän kehityksen periaatteita ja käytäntöjä, mikä johtaa parempiin tuloksiin ja tyytyväisiin käyttäjiin.

Sami Kovalainen, Lead Solution Architect, Amabit Oy