Alkukeväästä 2020 julkaistiin Euroopan datastrategia. Strategia onkin tarpeen, sillä datasta on tullut kilpailukyvyn kulmakivi kaikilla talouden ja yhteiskunnan sektoreilla. Datastrategia ennustaa dataliiketoiminnalle merkittävää kasvua kaikilla toimialoilla. Datatalouden arvo oli vuonna 2018 301 miljardia euroa, ja sen ennustetaan kasvavan 829 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Strategian keskeinen sanoma on ylläpitää ja kehittää Euroopan kilpailukykyä nousevassa datataloudessa suhteessa globaaliin kilpailuun.

Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta yksi tärkeimmistä datatalouden toimialoista perustuu teollisen datan jakamiseen. Data-avaruus auttaa rakentamaan dynaamista ekosysteemiä data- ja pilvipalveluita hyödyntävälle teollisuudelle Euroopassa. EU:n suunnitelma on kehittää pilviresursseja askeleittain suuntaan, jossa pilven keskitettyä datainfrastruktuuria hajautetaan älykkään laskentatehon käyttämiseksi myös verkon reunalla. Komissio aikoo edistää synergioita eurooppalaista pilviresurssien federaatiota kehittävän työn ja jäsenvaltioiden aloitteiden välillä. Yksi Suomen teollisuuden näkökulmasta mielenkiintoisin aloite on Gaia-X.

Gaia-X on aloite eurooppalaisen pilviratkaisun kehittämiseksi. Hankkeen tavoite on parantaa datan hallintaa riippumatta siitä, sijaitseeko data yrityksen omassa tai vieraassa konesalissa. Parhaimmillaan Gaia-X-pilvi voisi helpottaa hajautetun datan luotettavaa jakamista. Se voisi kannustaa eurooppalaisia teollisuusyrityksiä ja julkisia toimijoita tarjoamaan dataa palveluihin, jotka vahvistavat eurooppalaista kilpailukykyä. Esimerkiksi kansainvälinen logistiikkapalvelu voi edellyttää dataa rekka-autojen kunnosta, liikennemääristä ja säästä. Osapuolia kertyy helposti lukuisia, ja neuvottelut monimutkaistuvat puhumattakaan teknisistä ratkaisuista. Yhteistyöllä sopimusmallit ja tekniset välitysratkaisut olisi määritelty ja luotettavat toimijat sertifioitu.

Ponnistelut eivät tule jäämään strategioiden tasolle, vaan kehitykseen ohjataan lähivuosina merkittäviä investointeja. Kokonaisrahoituksen mainitaan olevan EU:n osalta 4–6 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tämän lisäksi jotkut jäsenvaltiot ovat sitoutuneet investoimaan omalta osaltaan tärkeisiin kohteisiin IPCEI (Important Projects for Common European Interest) mekanismia käyttäen. Toistaiseksi Suomi on IPCEI-mekanismin osalta kuunteluoppilaan roolissa. Tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden tulisikin löytää yhteinen sävel siitä mitkä osa-alueet ovat Suomen kilpailukyvylle tärkeitä. Myös koulutuspolitiikassa täytyy olla hereillä. Data-avaruudessa navigoivat osaajat tulevat rakentamaan suomalaisten kilpailukykyiset tulevaisuuden ratkaisut. Jos emme kouluta näitä osaajia itse, joudumme kilpailemaan osaajista globaaleilla osaamismarkkinoilla. Oulun yliopisto ja VTT tekevät yhteistyötä tulevaisuuden dataosaamisen kehittämiseksi. Eurooppalaisiin investointeihin ja yhteistoimintaan pääsee mukaan ainoastaan investoimalla myös itse ja olemalla pitkäjänteisesti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä.

Teksti: Tuomo Tuikka, Minna Isomursu