Maarit Palviainen ei ollut koskaan aiemmin käynyt yhdessäkään hoitokodissa, mutta päätti perustaa sellaisen. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumista tarjoava Hoitokoti Kuikanpesän ensimmäiset vuodet olivat työntäyteistä opiskelua alalle, nyt perheyrityksen toiminta on vakiintunutta, mutta eri urautunutta.

Hoitokoti Kuikanpesän tarina ei ole se tavanomaisin. Yrityksen perustajalla, rakennus- ja tiemestari Maarit Palviaisella ei ollut aiempaa kokemusta hoitoalalta, yrittäjäura oli puolestaan alkanut lahjatavarakaupan pyörittämisellä. Innostus siirtyä hoiva-alan yrittäjäksi syntyi halusta tarjota laadukasta palveluasumista mielenterveyskuntoutujille ja kun Itä-Suomen yliopiston riistantutkimusasemana toimineet rakennukset Palviaisen kotikylältä Pohjois-Karjalan Ilomantsista tulivat myyntiin, alkoi paikan remontoiminen hoitokodiksi vuonna 2009.

”Maaritilla oli vahva näkemys siitä, millainen kodinomaisen hoitokodin tulisi olla. Remontissa on käytetty laadukkaita materiaaleja ja panostettu viihtyvyyteen. Maaritilla ei ollut ennakkoluuloja asiakaskohderyhmästä, koska tuli alalle ulkopuolelta, kertoo toinen yrittäjä”, Palviaisen veli ja Kuikanpesän vastuuhenkilö Matti Härkönen.

Härkösen visio yrittäjyydestä ei ollut niin selkeä, vaan hän tuli yritykseen mukaan sattuman kautta suoraan fysio- ja toimintaterapeutin palkkatyöstä. Yrittäjäkollegan tunteminen perinpohjaisesti on Härkösen mukaan etu, mutta toiminnan selkiyttäminen vaati alkuvuosien liukuvan vastuun sijaan tarkkojen vastuualueiden määrittelyn.

Käsin kirjaamisesta sähköiseen asiakastietojärjestelmään

Alkuun työ oli Härkösen mukaan opettelua ja töitä tehtiin ensimmäiset kahdeksan vuotta vuorotta. Uutta opeteltavaa oli paljon ja verkostojen luominen otti aikaa. Viimeisimmät vuodet toiminta on ollut vakiintunutta ja vakavaraista, vapaa-aikakin on jo olemassa. Tänä päivänä Kuikanpesässä asuu 22 asiakasta ja tuettua itsenäistä elämää tukiasunnossa harjoittelee kymmenen asiakasta, henkilökuntaan kuuluvia on puolestaan 10-15.

Vaikkei yllätyksiä enää samalla tavalla tule kuin toiminnan alkuvaiheessa, muuttuu sosiaaliala ja sen vaatimukset kuitenkin jatkuvasti. Yhtenä suurena muutoksena Härkönen näkee sähköiseen kirjaamiseen siirtymisen viisi vuotta sitten.

”Meillä oli alussa töissä ns. vanhan kansan ihmisiä, jotka kirjasivat kaiken käsin. Kun asiakas on meillä usein usein vuosia, on mappi lopulta valtava. Asiakasmäärän kasvaessa aloimme miettiä ettei käsin kirjaamisessa ole enää mitään järkeä. Samaan aikaan alkoi hankintatoimen listauksissakin näkyä yhä useammin vaatimus sähköisestä asiakastietojärjestelmästä”, kertoo Härkönen.

Härkönen kertoo heidän päätyneen Hilkka-järjestelmään sen helppokäyttöisyyden, monipuolisuuden ja tuotteen paikallisuuden vuoksi. 

”Olen kotikunnan mies ja haluan tukea osuudellani oman maakunnan yrityksiä. Mitä lähempänä yritys on, sitä parempi. Tiedän, että palvelu on Suomessa eikä toisella puolen maapalloa. Näen Fastroin toimitusvarmuuden hyvänä ja luotan siihen, että toiminta on jatkuvaa ja kestävällä pohjalla eikä ohjelma vain yhtäkkiä lopeta toimimasta”, Härkönen kiittelee ja kertoo saaneensa aina apua Fastroin tuotetuesta mikäli ei löydä ohjelmasta etsimäänsä toimintoa.

Sutjakasta tiedonsiirtoa Hilkan avulla

Sähköiseen kirjaamiseen siirtyminen on Härkösen mukaan ennen kaikkea vapauttanut henkilökunnan aikaa asiakastyöhön ja nopeuttanut tiedonsiirtoa. Vuoronvaihdot sujuvat sutjakkaasti ja hoitotahon kanssa käydyissä palavereissa on helppo tarkistaa esimerkiksi kuinka paljon asiakas on osallistunut ryhmätoimintaan tai käyttänyt lääkkeitä. Lisäksi vuosittaisten koontilistojen lähettäminen THL:lle on nyt helppoa. Henkilöstöhallinnassa Härkönen kertoo Hilkan nopeuttavan sisäistä viestintää.

”Hoitokodin arjessa kalenteri on yksi tärkeimmistä työkaluista. Hilkassa se kulkee aina mukana. Voin ajaessa pysäyttää auton tien varteen ja tarkistaa, mitä käyntejä kenelläkin on luvassa. Toimintamme on kolmessa yksikössä, porukka eri paikoissa levällään, mutta Hilkassa saan hallinnoitua kaikkea kerralla”, sanoo Härkönen.

Yhtenä merkittävänä, koko hoiva-alaa koskettavana, seikkana sähköisiin järjestelmiin siirtymisessä Härkönen näkee potilas- ja henkilökuntaturvallisuuden paranemisen. Sähköisessä järjestelmässä kaikesta jää tieto, esimerkiksi väärinkäytöksiä voidaan näin ehkäistä. 

”Ihmisen muisti on lyhyt ja rajallinen. Kukaan ei muista asioita, jos niitä ei kirjaa ylös. Laadukas hoito pitää sisällään laadukkaan kirjaamisen”, tiivistää Härkönen.

Hoitotyössä asenne ratkaisee

Laadukasta hoitotyötä Härkösen mielestä Suomessa tehdäänkin. Myös vajaakuntoisten henkilöiden perusasiat ovat hyvällä mallilla eikä ketään jätetä oman onnensa varaan. 

Härkönen toivoo, että tulevaisuudessa sosiaalialan sähköinen tiedontallennus kehittyisi lisää. Nyt jopa satojen sivujen mittainen uloskirjausraportti joudutaan vielä tulostamaan ja mapittamaan. Lisäksi tiedonsiirto akuuttitilanteissa ei sähköisen järjestelmän kautta vielä onnistu. Näiden asioiden Härkönen sanoo koskevan koko järjestelmää, ei vain Hilkkaa. 

Hoitokoti Kuikanpesän, kuten myös muiden aidosti asiakkaista välittävien yksityisten palveluntarjoajien, paikan palveluketjussa Härkönen näkee tärkeänä osana. Töissä syrjäisessä Ilomantsissa on nyt myös nuorempaa sukupolvea, moni heistä on alalle kouluttautuneita perheenjäseniä. Yrittäjyyteen heittäytymistä ei Härkönen kadu vaan näkee työnsä mielenkiintoisena ja arvokkaana. Työn tulos, se kun asiakas pystyy elämään täysipainoista elämää, palkitsee Härköstä.

”Osakeyhtiölain mukaan tulee toimintamme olla kannattavaa, mutta ei hoitotyössä voi olla bisness edellä. Kunhan vain olemme liikenteessä isolla sydämellä, näen tulevaisuuden oikein valoisana. Tällä alalla asenne ratkaisee!”

Hoitokoti Kuikanpesä

• Ympärivuorokautista ja tuettua palveluasumista mielenterveyskuntoutujille (22 asiakaspaikkaa). Lisäksi Kuikanpesällä on 10 tukiasuntoa ja työtoimintaa.
• Hoitokoti Kuikanpesä sijaitsee Ilomantsissa, noin 20 kilometrin päässä keskustasta luonnon äärellä. Tukiasunnot sijaitsevat Ilomantsin kirkonkylällä.
• Työllistää 10-15 henkilöä
• Liikevaihto 941 tuhatta (2020)
• Hoitokoti Kuinkanpesä