Tämä kysymys toistuu usein varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöiden ja johdon pohdinnoissa. Vastaus on yksiselitteisen selkeä: kyllä on.

Suomen laki velvoittaa työajanseurantaan ja työnantajien tulee sitä noudattaa. Työaikalansäädäntö on lähtökohtaisesti työntekijöiden suojakeino, jolla on pyritty varmistamaan työntekijöiden kohtuulliset ja inhimilliset työolot. Alkunsa sen voidaan katsoa saaneen Keisarillisen Majesteetin Armollisesta Asetuksesta teollisuusammateissa olevien työntekijöiden suojelemiseksi vuodelta 1889.

– Nykyinen yleinen työaikalaki tuli voimaan vuonna 1996, ja uudistettu laki on tulossa käyttöön 1.1.2020 lähtien. Voimaan tuleva laki pyrkii lisäämään, parantamaan ja selventämään joustavuuden, tilannekohtaisuuden ja työntekijän oikeusturvan perustasoa, ja ottamaan huomioon mm. tietotekniikan kehittymisestä aiheutuvia muutoksia työelämässä, kertoo työlakiin erikoistunut lakimies Henrik Pirhonen Laki Helsinki -lakitoimistosta.

Etätyö otetaan nyt huomioon

Nykyistä työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai ns. etänä. Uuden lain mukaan lain soveltaminen ei olisi enää riippuvainen siitä, tehdäänkö työtä kotona tai muualla kiinteän työpaikan ulkopuolella. Työajaksi luettaisiin kaikki se aika, jolloin työntekijä tekee työtehtäviä tai on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä riippumatta siitä missä työnteko fyysisesti suoritetaan.

– Koska työaikalainsäädännön funktiona on suojella työntekijöitä, on sen noudattamista tehostettu rangaistusseuraamuksella. Työvuoroluettelon ja työaikakirjanpidon laiminlyönnistä seuraa sakko tai jopa vankeusrangaistus. Työaikalainsäädäntö myös lähtee siitä, että lähtökohtaisesti kaikki sopimukset, joilla vähennetään työntekijän oikeuksia ovat mitättömiä eli niitä ei noudateta, kommentoi Henrik Pirhonen muutoksia uudessa laissa.

Seuranta saattaa ärsyttää, mutta on silti hyväksi

– Tiedän itsekin, että esimerkiksi vaativissa asiantuntijatöissä tehdään projektit valmiiksi tunteja ja kelloa vahtimatta ja tällöin kaikenlainen seuranta ja raportointi saattaa vain ärsyttää ja viedä aikaa ns. oikealta työnteolta, kommentoi Johanna Hirn HR-konsultointia ja -palveluita tarjoavasta Töölön Vireestä.

– Mutta kun työura etenee ja huomaa, että oma jaksaminen saattaa olla välillä hyvinkin veitsenterällä, alkaa nopeasti arvostaa työajanseurantaa ja ymmärtää sen merkityksen, jatkaa Johanna.

Työajanseuranta on lähtökohtaisesti luotu juuri siksi, että työantajat “joutuisivat” pitämään huolen työntekijöidensä jaksamisesta ja työkyvystä pitkällä tähtäimellä. Tänä päivänä onneksi ymmärretään jo aika hyvin, että tietokoneen ääressä tapahtuvissa ei-niin-fyysisissä-tehtävissäkin tarvitaan säännöllisiä taukoja ja rajoitettua maksimi työaikaa. Luovuus, uudet ideat ja virkeät ajatukset eivät synny itsekseen, vaan niille tarvitaan tilaa ja palautumista.

– Työnantajan tulee alasta riippumatta varmistaa, että työntekijät lepäävät riittävästi, jotta työkyky pysyy yllä. Vaikka paljon töitä mielellään tekevät henkilöt alkuvaiheissa olisivatkin sitä mieltä, että tykkään tehdä töitä ja ei kiinnosta seurannat, monelle voi käydä myös niin, että jossakin kohdin tekijä huomaa uupuvansa kovan työtaakan alla ja kokea, että tekeminen ja vastuu on heidän harteillaan, Johanna Hirn kertoo.

– Liika suorittaminen johtaa usein epämotivoitumiseen ja pahimmillaan jakaa leiriä ”kaikkensa antaneisiin” ja muihin. Lisäksi työnantaja useimmiten vielä kannustaa antamalla lisää vastuuta, joka usein johtaa supersuorittamisen kulttuuriin, joka taas kuluttaa tekijöitään melkoisella vauhdilla. Tärkeää on siis tasapainottaa tekemistä ja siihen työajanseuranta on hyvä keino analysoida työntekijöiden työmäärää ja -tunteja, toteaa Johanna Hirn.

Työnantaja hyötyy myös siitä, että on olemassa faktaa ja dataa kunkin työntekijän työnteosta digitaalisen työajanseurannan kautta, jolloin mahdolliset neuvottelu- ja keskustelutilanteet on huomattavasti selkeämpiä ja helpompia käydä.

– Työajanseurannasta on paljon erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, mutta uskoisin, että uusi joustavamman työnteon huomioon ottava laki myös selkeyttää työaikaan liittyviä kysymyksiä. Lähtökohtaisesti on kuitenkin sekä työnantajan ja työntekijän etu, että asia on säännelty ja pakollista, tiivistää Johanna Hirn.

Top 3 muistettavaa asiaa työajanseurantaan liittyen:

Työnantajan tulee muistaa:

1. Laki velvoittaa kirjaamaan tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin työaikakirjanpitoon.
2. Uusi laki antaa mahdollisuuden sopia joustavasta työajasta, liukuvan työajan käytön laajentamisesta, työaikapankkien nykyistä laajemman käyttämisen sekä aikaisempaa paremmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.
3. Työaikapankin tai muiden työaikajoustojen käyttöönotto ei voi koskaan olla ilmoitusluontoinen asia työnantajan puolelta vaan edellyttää aina sopimista.

Työntekijän tulee muistaa:

1. Mikäli työnantaja ei noudata lakia ja pidä työaikakirjanpitoa, tee se itse. Mahdollisen riidan sattuessa lähtökohtaisesti sitä pidetään paikkaansa pitävänä.
2. Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä.
3. Mahdollisissa epäselvyystilanteissa apua saa luottamusmieheltä, luottamusvaltuutetulta tai muulta edustajalta.