Omahoitajuuden vahvistaminen ja osaamisen arvostaminen ovat Kokkolan kotihoidon keskeiset toiminnalliset tavoitteet. Tiedon Kotihoidon optimointi on työkalu, jolla kotihoidon osaaminen sekä asiakas ja hänen tarpeensa saadaan kohtaamaan.

Kokkolan kaupungin kotihoito palvelee 1500 asiakasta. Kotihoidon palvelupäällikkö Vuokko Paananen muistuttaa, että pelkät asiakasmäärät eivät kerro kotihoidon resurssitarpeista. Asiakkaiden tarvitsema hoitoaika ja välittömän työajan osuus ovat tärkeimmät mittarit.

Paanasen mukaan optimointityökalu helpottaa kotihoidon tavoitetta nostaa välittömän työajan eli asiakkaan luona tapahtuvan työn osuus 60 prosentista 70 prosenttiin.

“Kymmenen prosenttiyksikön nosto mahdollistaa laadukkaan hoidon toteuttamisen nykyisillä resursseilla. Optimoinnin antaman kokonaiskuvan perusteella henkilöstöä on helpompaa siirtää alueille, joissa asiakkaiden määrä tai palvelun tarve lisääntyy”, Paananen kuvaa.

Jatkossa optimoinnissa henkilökunnan osaamista kuvaavien kompetenssien kärkeen nostetaan myös omahoitajuus, jolla varmistetaan sekä tiimien tuttuus että osaaminen kunkin asiakkaan kohdalla.

Tiimien työt tasaantuvat

Tiedon Kotihoidon optimointi -työkalu ja Lifecare Kotihoidon Mobiiliratkaisu otettiin Kokkolassa käyttöön loka-marraskuussa 2014. Tämän vuoden aikana kotihoidon optimointi keskitetään optimointiyksikköön, jossa koulutettu tiimi huolehtii koko kaupungin kotihoidon resurssoinnista. Tällä hetkellä tiimiläiset huolehtivat kukin oman nimetyn alueen optimoinnista.

“Kun tulevaisuudessa saamme käyttöön myös sähkölukot ja sähköiset lääkekaapit, töiden jakaminen yli aluerajojen on entistä helpompaa”, Paananen toteaa.

Optimoinnin käyttöönotto osoitti, että henkilöstön arviot asiakkaan luona käytetystä työajasta ovat pitäneet pääosin hyvin paikkansa. Ruuhkaisiin iltoihin ja viikonloppuihin on tasattu työtä arjen väljemmistä hetkistä.

“Optimointi on mahdollistanut töiden tasaamisen työvuorojen ja tiimien kesken. Jokaiseen poissaoloon ei välttämättä tarvitse ottaa sijaista, kun optimoinnilla voidaan tiivistää työlistoja”, kotihoidon palveluesimies Marjo Kero-Järvilä kuvailee.

Luotettavaa tilastotietoa

Toteutuneeseen työaikaan ja -sisältöihin perustuvat raportit antavat Vuokko Paanasen mukaan myös päättäjille luotettavaa tietoa resurssitarpeesta: ohjataanko uusia asiakkaita ostopalveluihin vai palkataanko kotihoitoon lisää henkilökuntaa.

Asiakkaiden sairaalajaksoilla kotihoidon sairaanhoitajat ja osastot pitävät aktiivisesti yhteyttä, jotta yllätyskotiuttamisia ei tule. Kun optimoinnin piiriin saadaan myös 24/7 toimiva kotiuttamistiimi, on kokonaiskuva käytettävissä olevista resursseista täydellinen.

“Tavoitteena on potilaan mahdollisimman nopea ja huoleton kotiutuminen”, Paananen ja Kero-Järvilä linjaavat.

Tiedot mukana mobiilisti

Mobiililaitteita on vuorojen aikana hoitajien kanssa liikkeellä satakunta. Lähi- ja sairaanhoitajilla on käytössään älypuhelimet, sairaanhoitajilla on ollut testikäytössä myös tabletit.

“Tabletti on aivan mahtava juttu. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu paranevat merkittävästi, kun tiedot lääkelistoista ja laboratoriovastauksista ovat aina sairaanhoitajan mukana kotikäynneillä”, Kero-Järvilä toteaa.

Optimoinnin ja mobiililaitteiden myötä nyt jokaisella hoitajalla on oma henkilökohtainen työlista käytettävissä älypuhelimessa. Työtehtävät voi katsoa jo edellispäivänä valmiiksi ja aamulla pääsee samantien vauhtiin.

“Myös kirjaamiseen käytettävä aika on lyhentynyt huomattavasti ja tilastoimisesta on tullut hoitajilta hyvää palautetta”, Kero-Järvilä toteaa.

Kero-Järvilä tunnustaa, että esimiehenä optimoinnin käyttöönotto on työllistänyt paljon. Hän kannustaa varaamaan suunnitteluun, henkilökunnan osaamisen määrittelyyn ja asiakkaiden prioriteettien laatimiseen riittävästi aikaa. Marjo Kero-Järvilä kiittää omaa yksikköään ja saatua koulutustukea.

“Tulimme nopeasti koeoptimointien jälkeen järjestelmän kanssa tutuiksi. Nyt sekä optimointi että mobiilit ovat arkipäivää.”