Useimmille organisaatioille pilveen siirtyminen ei ole enää kyllä-ei –valinta. Nyt mietitään, miten siirtymä tulisi käytännössä tehdä. Hämmästyttävän moni organisaatio pohtii siirtymää kuitenkin vain taktisesta ja teknisestä näkökulmasta.

Tavallaan tämä on ymmärrettävää. Julkisten pilvipalveluiden hivuttautuminen organisaatioihin on oiva esimerkki käyttäjälähtöisyydestä. Kehitystiimi tarvitsee kertakäyttöistä testi-infraa, markkinointi haluaa testata uutta SaaS-palvelua tai jokin projektitiimi tahtoo nopeasti ja vähän piilossa testata uutta ideaa. Kaikkiin näihin tarpeisiin sopii mainiosti julkipilven joustava, käytön mukaan maksettava palvelumalli.

Kaiken tämän joustavuuden tuloksena luodaan kuitenkin kuin huomaamatta siilomaisia arkkitehtuureja ja käyttäjänhallinnan ratkaisuita, joissa maksut juoksevat käyttäjien henkilökohtaisten luottokorttien kautta. Ottamalla käyttöön näitä nopealla silmäyksellä käteviä pilvipalveluja, moni organisaatio on vähitellen ajautunut takaisin hallinnoimaan omaa IT-infraansa - päinvastoin kuin vielä hetki sitten, jolloin päätettiin keskittyä ydinliiketoimintaan!

Tilanteeseen on herätty ja sitä varten pilvipalvelujen hallinnointiakin aletaan keskittää. Tämä onkin sinällään hyvä askel. Organisaatioiden pitäisi kuitenkin ajatella pilveä vielä enemmän strategisena prioriteettina: kyse on uudenlaisesta toimintaympäristöstä, ei pelkästään työkalujen ja teknologioiden kokoelmasta.

Tutkimme syksyllä pilvipalveluiden tilannetta Pohjoismaissa. Marraskuussa julkaistun Cloud Maturity Index -tutkimuksen (CMI) tuloksista on havaittavissa sama ilmiö. Liian moni organisaatio pitää pilveä enimmäkseen taktisena asiana. Kuitenkin yritykset, jotka suhtautuvat pilveen strategisesti, saavuttavat isomman kilpailuedun kuin muut organisaatiot.

Ketä kiinnostaa kuka hallinnoi pilviä?

Pilveen siirrytään yleensä ketteryyden, kustannussäästöjen ja turvallisuuden takia. Taktisilla pilvipalveluilla epäilemättä saavutetaan nämä tavoitteet, ainakin jossain osassa organisaatiota. Edut kuitenkin katoavat helposti: arkkitehtuuri koko yrityksen tasolla mutkistuu samaa tahtia kuin uusia palveluita otetaan käyttöön.

En silti väitä, että organisaatioiden tulisi luopua nopeasti ja helposti käyttöön otettavista pilvipalveluista. Päinvastoin! Paikallinen testaus on usein paras – ja joskus ainoa – tapa varmistaa pilven soveltuvuus omiin tarpeisiin Toisaalta olen sitä mieltä, että organisaatioiden tulisi suunnitella liiketoimintaprosessinsa strategisemmista lähtökohdista, sisältäen pilvipalveluiden arkkitehtuurin ja hallinnoinnin. CMI-raportti osoittaa, että parhaat organisaatiot muuttuvat yhä paremmiksi yhä nopeammin, ja yksi olennainen ero on strateginen suhtautuminen pilven käyttöön.

Cloud Maturity Index -raportin keskeisimmät huomiot

•       Pilven käytössä parhaiten ja huonoiten menestyneiden ero kasvaa

•       Huolellisesti mietitty pilvistrategia on kaiken perusta

•       Pohjoismaiden ja toimialojen väliset erot kutistuvat

•       Sääntely, kustannukset ja huoli toimittajasidonnaisuudesta suurimmat esteet

•       Ympäristövastuu nousemassa pilvistrategian osaksi

•       Korkea pilvimaturiteetti parantaa ja joustavoittaa liiketoimintaa

Lue lisää ja lataa koko raportti täältä.

Timo Ahomäki

Head of Cloud Migration and Automation, Tieto