Tutkimusten mukaan mobiilipalveluiden käyttö kasvaa tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja suurin osa meistä viettää mobiilipalveluiden äärellä useita tunteja joka päivä. Mieti hetki, mitä kaikkia asioita hoidat päivittäin mobiilisovelluksen kautta? Todennäköisesti suuren joukon niin työhön, arjen pyörittämiseen kuin läheisten kanssa yhteydenpitoonkin liittyvistä asioista. 

Halu pysyä mukana kehityksessä, asiakkaiden sekä henkilöstön odotukset ja kasvavat käyttäjämäärät luovat yrityksille painetta aloittaa oman mobiilisovelluksen kehittäminen, mikäli sellaista ei vielä ole. Ennen aloittamista kannattaa kuitenkin miettiä, mitä sovelluksella tavoitellaan? 

Kenelle sovellus kehitetään?

Vaikka sovelluksesi olisi silkkaa timanttia, sen arvo jää olemattomaksi jos tavoitellut kohderyhmät eivät löydä sen luokse. Siksi alkuvaiheen suunnittelussa on tärkeää hahmottaa käyttötarkoitukset, kohderyhmät ja sovelluksen heille tuottamat arvotekijät. 

Kenelle sovellus on tarkoitettu?

Miten sovellus tuottaa kohteellesi arvoa?

Millaisen haasteen sovellus käyttäjälle ratkaisee?

Kohderyhmät ja käyttötapaukset tulee testata, sillä pelkän oletuksen varassa saattaa eksyä kehitystyössä väärille raiteille. Testaamisessa kannattaa käyttää erilaisia menetelmiä, jotta oletukset saadaan validoitua. Joskus jopa todetaan, että omaa sovellusta ei välttämättä kannata lähteä kehittämään lainkaan. Tarpeen voi täyttää esimerkiksi responsiivinen verkkosivu tai jo olemassa oleva ratkaisu. 

Suosittelemme kaikkinensa lähestymään mobiilisovelluksen rakentamista kestävän ohjelmistokehittämisen menetelmiä hyödyntäen, jolloin testaaminen kulkee osana kaikkia kehitystyön vaiheita. Näin päästään laadukkaaseen lopputulokseen tehokkaasti. 

Ymmärrys kohderyhmistä on olennainen paitsi tuotekehityksen, myös tuotteen lanseeraamisen kannalta. Tämän tiedon pohjalta valmista mobiilisovellusta saadaan kohdennetusti markkinoitua juuri niille henkilöille, joille palvelu on suunniteltu. Ja markkinoida todella pitääkin, kuinkas muuten ihmiset löytäisivät sovelluksesi luo ja pysyisivät sen parissa myös tulevaisuudessa?

Milloin sovellus on menestynyt?

Jokaisen mobiilisovelluksen olemassaololle on aina tarkoitus ja sen saavuttamiseksi tavoitteet. Hyvät tavoitteet ovat mitattavia, jotta niitä voidaan seurata ja vertailla. Kerätyn tiedon avulla voidaan tulevaisuudessa sovelluksen jatkokehitystä ohjata dataan nojaten. Monet menestyneimpien mobiilisovellusten kehittäjistä kertovat datan hyödyntämisen olleen keskeinen tekijä onnistumisessa. 

Miten mittaamme sovelluksen menestystä?

Millaista dataa sovelluksen käytöstä saamme?

Millaista dataa tarvitsemme sovelluksen käytöstä?

Millaisia ansaintamalleja sovelluksella voisi olla?

Vaikka käyttäjinä olemme tottuneet siihen, että monet mobiilisovellukset ovat ainakin perusominaisuuksiltaan maksuttomia, jo kehityksen alkuvaiheessa on tärkeää pohtia investoinnin kannattavuutta ja sovelluksen mahdollisia ansaintamalleja. Hyvän mobiilisovelluksen kehittäminen ja ylläpitäminen aiheuttaa väistämättä kustannuksia, joten on tärkeää myös miettiä, miten sovellus voi olla tuottava? Vaihtoehtoja on monenlaisia riippuen siitä, millaiseen käyttötarkoitukseen mobiilisovellus on suunniteltu. Suoraviivaisimmat vaihtoehdot toimivat itsessään ostamisen välineinä, mutta yhtälailla työaikaa säästävä ja prosesseja sujuvoittava sovellus voi olla tuottava. 

Miten pärjätä kilpailussa?

Mobiilisovelluksia on tarjolla moneen lähtöön ja käyttötarkoitukseen. Google Play on tällä hetkellä suurin sovelluskaupoista. Sieltä on ladattavissa noin 2,94 miljoonaa sovellusta ja uusia julkaistaan jatkuvasti. Siksi omaa kehitysideaa kannattaa peilata jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja miettiä, mitä uutta oma sovellus toisi käyttäjille? 

Onko vastaava sovellus jo olemassa?

Miksi käyttäjät valitsisivat juuri tämän sovelluksen?

Miten sovellus eroaa kilpailevista tuotteista?

Hyvän mobiilisovelluksen kilpailuetu muodostuu erinomaisesta käytettävyydestä, omaperäisestä ideasta ja siitä, että se onnistuu oikea-aikaisesti tuottamaan käyttäjälleen arvoa. Juuri siksi huolellinen suunnittelu ja datan hyödyntäminen on äärimmäisen tärkeää.