Wall Street Journal kertoi marraskuun 25. päivä 2020 Salesforcen suunnittelevan Slackin ostoa.

Miten tähän on tultu? Onko tämä hyvä veto Marc Benioffilta ja Stewart Butterfieldiltä? Mitä se tarkoittaa Salesforcen ja Slackin ekosysteemissä toimiville asiakkaille ja kumppaneille? Miten Microsoft liittyy tähän kaikkeen? 

Lähdetään tarkastelemaan asiaa hieman kauempaa. Salesforce oli edelläkävijä vuonna 2010 yhdistämällä chat -keskustelun liiketoiminnallisiin ohjelmistoihin kuten CRM:ään. Salesforcen Chatter-komponentti oli ohjelmoitava ympäristö, jossa oli helposti mahdollista pohtia vaikka oman organisaation myyjien kanssa asiakkaan asioista niin että keskustelu jäi myös fiksusti talteen myöhempää käyttöä varten. Salesforce alkoi myös aikaisessa vaiheessa kehittää Chatterin sosiaalisia ominaisuuksia mm. Dimdim- ja Radian6-hankinnoillaan vuonna 2011.

Salesforcen Chatter oli aikaansa edellä, ja se juurtui vain edistyksellisiin ja kulttuuriltaan avoimiin asiakkaisiin. Salesforcella oli hiomaton timantti käsissään, mutta se päätti lopettaa aktiivisen Chatter kehittämisen 2015 ja päästi 300+ henkilön kehittäjätiimin hajautumaan talon eri osiin.

Slack vs. Teams

Slack syntyi 2014 kevyenä ja nopeana instant messaging -työkaluna, joka heti alusta asti vetosi vapaissa ammateissa toimiviin älytyöntekijöihin kuten it – ja viestintäihmiset. Slackin kasvu oli nopeaa ja se sai kulttiaseman käyttäjiensä parissa. Slackin neronleimaus oli yhdistää pienet applikaatiot omaan tuoteperheeseensä erinomaisen liitettävyyden kautta. Viimeistään 2016 Slack oli hipsterin mielestä ”cool” ja ”slick”. Microsoft on toki yrittänyt saavuttaa Slackia integraatioissaan, mutta Slackilla on edelleen moninkertainen määrä sovelluksia ja integraatioita saatavilla, mukaan lukien Office 365 -tuoteperheen tärkeimmät osat.

Microsoft kamppaili 2000 – 2014 alamaissa heikon maineen ja sekavan pilvitarjontansa kanssa. 2011 alkaen yhtiö kuitenkin uudisti oman koko teknologiastackin ja pikkuhiljaa tulosta alkoi syntyä. Vuonna 2017 Office 365 ohitti viimein Google Suiten pilvitoimivuudesssaan.  

Vuodesta 2015 alkaen Microsoft halusi kehittää Slackin tappajan. Alku ei ollut lupaava – moni harmitteli Teams:in käyttäjäkokemusta (UX). 2018 Teamsin toimivuus saavutti hyvän tason ja 2019 loppupuolella käyttäjämäärät ohittivat Slackin. Menestystä auttoi Microsoftin lisenssipolitiikka, jossa he tarjosivat Microsoft 365 -paketin yhteydessä (puoli)ilmaisen Teams -lisenssin. Loppu on historiaa. Vain 12 kuukaudessa Teams nosti oman päivittäiset käyttäjämääränsä 12 miljoonasta nykyiseen 115 miljoonaan käyttäjään. Tämä on vertaansa vailla oleva pilvitekninen suoritus. Microsoftin strategiana oli ja on tehdä Teamsistä kaikkien sovellusten ja web-sivujen laukaisualusta (launchpad).

Salesforcen nousu huipulle

Salesforce on kasvanut johtavana organisaatioiden vakavasti otettavana ja turvallisena pilvipalvelualustana käytännössä viimeisen 20 vuoden aikana joka vuosi 20 – 40% tahtiin tuplaten kokonsa 3-4 vuoden välein. Ns. low code -ohjelmointimalli tarjoaa asiakasorganisaatioille nopean tavan kehittää omia pilviratkaisuja, joiden rakentamiseen ja ylläpitoon meni aiemmin 10 kertaa enemmän voimavaroja. Salesforcen ympärille on syntynyt pirteä ekosysteemi ohjelmistotaloja ja systeemikonsultteja, joiden etuna on ratkaisujen laaja yhteensopivuus toistensa kanssa. Esimerkiksi CRM:n puolella on mahdollista muokata asiakastietoja, sitten rakentaa avainasiakasta varten kehityssuunnitelma ja tehdä päätöksiä hinnoittelusta. Kaikki tämä toimii yhden ja saman sovellussateenvarjon alta. Tätä on vaikeaa saavuttaa Microsoft ekosysteemissä – ainakaan vähään aikaan. 

Salesforce on positioinut itsensä innovatiivisen tiedon jatkojalostamiseen ja ylläpitoon. Salesforce asiakaskunta kasvoi nopeasti n. 200 000:een, mutta sen jälkeen asiakaskunta on ollut maltillisessa kasvussa. Sitä vastoin asiakkaiden sisällä Salesforce on voittanut valtavasti markkinaosuutta ja ajatustietoisuutta (=mindshare). Salesforce ui myös nopeasti isompiin organisaatioihin ja tänään arvioin sen 2000 suurimman asiakkaan tuovan yli 80% sen liikevaihdosta. 

Asiakas keskiöön

Myös muut alkoivat havittelemaan Salesforcen asemaa organisaatioiden ”Onnistuen lähellä asiakasta”- (customer success) pilviohjelmoinnin innovointimallia. Microsoft lähti kehittämään omaa CRM ja ERP -alustaa ja ekosysteemiä ja on hieman tavoittanut Salesforcen etumatkaa. Microsoftilla on kuitenkin yksi äärimmäisen tärkeä strateginen etu nyt käsissään. Työelämässä ihmiset ovat tottuneet käyttämään tuottavuuspakettina Microsoftin Office 365 -tuottavuustyökaluja kuten Powerpoint, Excel ja Word. Uusimpana asiana olemme oppineet Power BI -hyödyt, mutta sokerina pohjalla on Microsoft Teams. Suuri osa meistä viettää Teamsissä 3 – 10 tuntia päivässä. Teams on jatkuvasti päällä ja se on nopeasti organisaatioissa ottanut sähköpostin aseman.  

Teamsiin voi yhdistää myös helposti toisia applikaatioita kuten me olemme Salesforce -sovelluksena Fingertipissä tehneet. Esimerkiksi keskustelu jostain ongelmasta tai ideasta lähtee liikkeelle Teamsissä. Tämä keskustelu (ja joskus jaarittelu) ei kuitenkaan johda mihinkään arvokkaaseen ja vaikuttavaan, ellei keskustelu muutu todelliseksi liikkeeksi eli päätöksiksi, tehtäviksi, suunnitelmiksi ja vaikka tavoitteiksi. Tähän tekemisen todelliseen kiinnittymiseen tarvitaan siis enemmän kuin kipeästi ”persistentti” ja luotettava alusta ja sovellukset. Teams ei itsenään tallenna mitään oikeasti pysyvää ja arvokasta. Tarvitaan edelleen ja jatkossa myös paikka, johon taltioituu työn tulokset ja vaikuttavuus. Fingertipin johtavana ajatuksena on ollut alusta asti kertyvän osaamisen taltiointi digitaaliseen pilvialustaan, jossa sen saavutettavuus ja hyödynnettävyys ovat huippuluokkaa.

Haaste Salesforcen kannalta on nyt se, missä asiakasorganisaatioissa käyttäjät viettävät aikaansa. Strategisessa mielessä se, joka omistaa keskustelun eli sisällön, ohjaa helposti sitä missä (alustassa) sisältö jatkojalostetaan. Salesforcella ei ole nyt kunnon kontrollia keskustelualustaan eikä loppukäyttäjiin, ja siksi se on lähtenyt havittelemaan Slackia. Se voisi toimia Teamsiä rennompana pilvipalveluiden eteisenä ja tuoda käyttäjät takaisin Salesforcen työkaluihin ja myös nostaa Slackin enterprise -työkaluksi. 

Salesforcen kaupallisena vahvuutena on ollut kyky säilyttää lisensseissä korkea hintataso. Tämä on myös hyödyttänyt Salesforcen ympärille syntynyttä ekosysteemiä parempina katteina Microsoft -alustaan nähden.  

Kaupat vaiko ei?

Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioff on vastikään luvannut, ettei tekisi vähään aikaan enempää yrityskauppoja pörssikurssin arvon säilyttämiseksi. Sitä ennen hän on ollut ostojalalla. Salesforce hankki varsin kalliilla hinnalla Mulesoftin ($ 6,5 Mrd) vuonna 2017 ja Tableaun ($ 15 Mrd) vuonna 2019. Lisäksi vähemmälle huomiolle jäi websivujen alustana toimivan Wordpress:in ($ 300 M) siirtyminen 10%:lla Salesforcen leiriin vuonna 2019. Miten yrityskaupat ovat sitten onnistuneet? Tableau tiedon analysointityökaluna ei ole vielä integroitunut itse Salesforce -alustaan ja Mulesoft hakee myös paikkaansa helppona ”integrointiputkena” eri operatiivisten järjestelmien välillä. Vuonna 2017 hankittu Quip ($ 750 M) älykkäiden dokumenttien rakentamiseen on edelleen lupaus. 

Slack meni pörssiin 2019, mutta ei onnistunut Covid-19 -etätyömullistuksessa ulosmittaamaan asemaansa. Siltä puuttui Zoom:in kaltainen konferenssiläsnäolo, joka Teamsiin oli sisäänrakennettu. Slackin pörssikurssi on Salesforcen kannalta nyt otollinen. Lisäksi he tarvitsevat keskustelualustan ja siihen liitettävät bisnessovellukset. Aiemmin Microsoft -kauppa meni Benioffilta ohi suun vuonna 2018, jolloin Teams menestys oli jo hyvin ennustettavissa. Slackin toimitusjohtaja Stewart Butterfield on unelmoinut vastapoolin rakentamisesta Microsoftin hegemonialle. Paras arvaus on, että herrat löytävät toisensa lähiaikoina allekirjoituspöydästä, koska he tarvitsevat toisiaan. 

Jaakko Pellosniemi on Fingertip Oy:n toimitusjohtaja ja pilvipalveluiden pioneeri vuodesta 1993.