Analyyttiset yritykset valtaavat markkinoita hyödyntämällä tietoaineistoja. Näissä yrityksissä tietoa johdetaan itseisarvoisena pääomana. Tässä onnistuminen edellyttää valtaa muuttaa liiketoimintaa sekä investointeja tiedonhallintaan – tietopääoman johtajaa.

Tiedolla johtavat valloittavat markkinoita

Professori Davenport kuvasi jo vuonna 2007, miten johtavat yritykset eri toimialoilla ovat saavuttaneet kilpailuetua analyyttisillä toimintamalleillaan. Esimerkiksi Walmartin toimitusketju ennakoi jäätelökuljetuksia sääennusteiden perusteella. Rekka-autot lähtivät toisista osavaltioista kohti aurinkorantoja jo hellettä edeltävinä päivinä. Capital One ohjasi jo kauan sitten finanssituotteidensa tuotekehitystä jatkuvalla mittaamisella. Tällaisten kilpailijoitaan paremmin analytiikkaa ja tietoa hyödyntävien yritysten on huomattu kasvattaneen suhteellista kilpailukykyään jo useamman vuosikymmenen ajan. Uudempien tutkimusten mukaan ne ovat pikemminkin kasvaneet eroa kilpailijoihinsa – analytiikkaperusteiset yritykset ovat kasvaneet 27–40 % vuodessa samalla kun globaali kansantuote on kasvanut vuosittain vain 3,5 %.

Tietopääomaa tulee johtaa huipulta

Suurella osalla yrityksistä on kuitenkin ollut vaikeuksia saavuttaa tietotekniikkainvestoinneillaan merkittäviä tuottoja ja tuloskunnon parannuksia. Perimmäisenä syynä epäonnistumisiin on esitetty keskittymistä digitalisointiin tietoteknisinä ohjelmistoprojekteina tai päälle liimattuina analytiikkaprojekteina. Onnistujat sen sijaan ovat keskittyneet toiminnan uudistamiseen ja tietopääomien tuotteistamiseen ohjelmistojen tuella. Tieto on nähty itseisarvoisena toimitusketjun tuotteena ja arvokkaana pääomana, joka mahdollistaa analyyttiset ja automatisoidut prosessit.

Käytännön haasteeksi muodostuu usein kuitenkin kaikkien tietoalojen ammattilaisten tuntema dilemma. Tiedonhallinnan kehittämisestä vastaavalle henkilölle on määrätty vastuu viedä läpi ohjelmistoprojekti, jonka pitäisi tuottaa liiketoiminnallisia hyötyjä. Liiketoimintajohto kun haluaa lisätä tuottoja tai vähentää kuluja investoimalla tiedonhallintaan ja analytiikkaan. Liiketoiminnan omiin toimintamalleihin ja yksikköjen sisäisiin toimintatapoihin ei kuitenkaan saa puuttua eikä niitä saa muuttaa. Käytännössä tehtäväksi on annettu liiketoimintahyödyn kasvattaminen, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavia muutoksia ei saa toteuttaa.

Edellä kuvatusta ristiriidasta on syntynyt tarve siirtää tiedonhallinnan menetelmien ja tietopääomien johtamisen vastuu yhä korkeammalle taholle liiketoiminnan puolelle. Niin korkealle taholle, jolla on toimivalta muuttaa liiketoiminnan toimintamalleja ja -tapoja. Pisimmälle vietynä tämä tarkoittaa Chief Data Officer -toimenkuvaa (CDO) eli tietopääoman johtajaa. Hänen tehtävänsä on kehittää uusia tiedon hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintamalleja sekä raportoida suoraan toimitusjohtajalle. Tärkeäksi asiaksi on huomattu tarve irrottaa muutosjohtajilta velvollisuus ylläpitää tietoteknisiä resursseja tai historiallisia prosesseja. Ne syövät helposti akuuttien tarpeidensa vuoksi muutokseen tarkoitetut resurssit sekä juurruttavat siteitä historiallisiin toimintoihin. Ne kääntävät huomion väärään suuntaan.

Tietopääoman johtajien esiinmarssi

Maailman ensimmäinen yritys, joka perusti organisaatioonsa CDO-position, oli Capital One. Tämä tapahtui jo vuonna 2003. Sen jälkeen kasvava joukko muitakin suuria yrityksiä on perustanut vastaavan toimenkuvan organisaatioonsa. Ensimmäistä CDO-nimitystä seuraavan vuosikymmenen aikana tiedon ja analytiikan tärkeys tunnistettiin laajemminkin yritysten keskuudessa. Vuoteen 2013 mennessä yli puolella yrityksistä oli jo senioritason Head of Data, Director of Analytics tai jokin vastaava positio. CDO-positio oli kuitenkin vielä harvinainen ja esiintyi lähinnä finanssisektorilla ja muutamilla omien alojensa edelläkävijöillä.

Aivan viime vuosina tilanne on kuitenkin alkanut muuttua. Tietopääoman johtaja -toimenkuvat ovat alkaneet yleistyä huimaa vauhtia ja nimenomaan Chief Data Officer -tittelillä. Ennen kaikkea heidän asemansa organisaatioissa on noussut korkeammalle tasolla. He raportoivat yhä todennäköisemmin suoraan toimitusjohtajalle sekä johtavat liiketoiminnan kehittämistä liiketoiminnan tuloksellisuusmittareilla – eivät tietohallintoprojekteja kustannuserinä. Aihepiirin ajatusjohtaja, Doug Laney, mainosti maailmassa olevan jo yli 10 000 CDO-titteliä, joista jopa 43 % raportoisi suoraan toimitusjohtajalle.

Tietopääoman johtajien vertaisverkosto

Tietopääoman johtajat ovat kokoontuneet pitkään maailman johtavan teknillisen korkeakoulun kampuksella vuosittaisessa MIT CDOIQ Symposiumissa. Tapahtuman järjestävät yliopiston tiedon laatu -tutkimusohjelman perustajat sekä heidän ympärilleensä kokoama ammattijohtajien ja tutkijoiden verkosto. Osallistujat ovat olleet tyypillisesti ylimpiä tietopääomien johtajia organisaatioista kuten Citibank, GlaxoSmithKline, Kaiser Permanente, Mastercard, Pentagon, SAP ja niin edelleen. Tapahtuma on tarkoitettu vertaisverkostoksi johtajilta johtajille – kaupallisuus on minimoitu ja yliopisto taustavoimana takaa puolueettoman ilmapiirin.

Nykyisin tietopääoman johtajat raportoivat toimitusjohtajalle ja vastaavat liiketoimintatuotoista.

Koronan vuoksi aina aiemmin MIT:n kampuksella järjestetty tapahtuma avattiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa virtuaaliseksi lähetykseksi. DAMA International tarjoutui TIVIA-yhteisön DAMA Finland ry:n aloitteesta auttamaan symposiumin laajentamisessa kansainväliseksi, josta seurasikin osaltaan osallistujamäärän moninkertaistuminen ja kansainvälistyminen. Vuoden 2021 tapahtuma pyrkii kiihdyttämään entisestään tätä suuntausta. Symposium järjestää ensimmäistä kertaa ikinä kansainvälisen ohjelmalinjan painottuen Pohjois-Amerikan ulkopuolisiin esiintyjiin. DAMA Finland ry on luonnollisesti mukana järjestelyissä.

Viime vuoden tapahtumassa julkistettiin yhteistyökutsu maailman kaikille tietojohtajille – the Country CDO Ambassador Program. Ohjelman tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen CDO-aktivistien verkosto. Tähän liittyen TIVIA, ICT Leaders Finland ja DAMA Finland ovat päättäneet yhdistää voimansa sekä käynnistää CDO-verkoston rakentamisen myös Suomeen. Verkoston tavoitteena on tukea suomalaisten tietopääoman johtajien kokemusten vaihtoa, osaamisen kehittämistä sekä ammatillista pätevöitymistä hyödyntäen erityisesti kansainvälisiä huippuluokan yhteyksiä ja voimavaroja. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki suomalaiset organisaatioidensa ylimmät tietopääomien johtajat sekä datastrategistit.

DAMA Finland ry on kansainvälisen DAMA Internationalin paikallinen jäsenyhdistys Suomessa sekä TIVIA ry:n valtakunnallinen teemayhdistys. Yhdistys on voittoa tavoittelematon sekä toimittaja- ja teknologiariippumaton. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää sekä tiedonhallinnan parhaita käytäntöjä että tiedon roolia tärkeänä varallisuutena organisaatioiden toiminnassa.

damafinland.fi

Teksti: Sami Laine

Sami Laine on toiminut 20 vuoden ajan tiedonhallinnan kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana ja tutkijana useilla eri toimialoilla. DAMA Finland ry:n hallituksen puheenjohtajana hän edistää tiedon johtamisen hyvien käytäntöjen tunnettavuutta ja leviämistä osana kansainvälistä DAMA International -yhteisöä.

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.