Julkinen saatavuustieto tuo kilpailukykyä, mutta vain jos tieto on oikein. Oikeiden saldojen ylläpito ei ole mitenkään vaikeaa, mutta se vaatii hieman vaivannäköä ja sovittuja käytäntöjä. Lue alta lisää, millainen vaikutus paikkansapitävillä saatavuustiedoilla on kilpailukykyysi.

Tässä taannoin pidin webinaarin inventoinnista ja sen roolista varastonhallinnan kehittämisessä. Olen jo pitkään puhunut siitä, miten järjestelmällinen varastonhallinta ja inventointi ovat asiakastyytyväisyyteen eniten vaikuttavia asioita. Kerroin webinaarissa siitä, miten epäselvyydet varastosaldoissa ovat yrityksille katalimpia aikasyöppöjä. Kuinka usein sinun yritykseesi soitellaan ja kysellään, löytyykö verkkosivuilla olevaa tavaraa varastosta, ja kuinka usein puheluun vastaaja voi luottaa järjestelmän lukemaan ilman, että käy tarkistamassa asian? Entä kuinka moni vain jättää soittamatta ja tilaa sieltä, missä saldot ovat luotettavasti esillä verkossa?

Työkaverilla resonoi. Hän loi Linkediniin kyselyn siitä, milloin viimeksi olet soittanut johonkin myymälään vain varmistaaksesi, onko jotakin tavaraa hyllyssä. Vastaajia kertyi seitsemisenkymmentä. Kaikista vastaajista 60 % on soittanut johonkin myymälään varmistaakseen saatavuuden viimeisen 2 vuoden aikana. Tämä siis vuonna 2022, yhdessä maailman teknologisesti kehittyneimmistä maista?

Jäin tämän nähtyäni miettimään, voiko vielä vuonna 2023 niinkin perusasia kuin oikea varastosaldo olla jopa kilpailuetu? 

Onko julkinen varastosaldo olemassaolon edellytys?

Aihetta on tutkittu varsin paljon. Klarnan vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan 50 % suomalaisista valitsisi verkon jos heidän pitäisi valita, tekevätkö he kaikki ostoksensa verkossa vai kivijalassa. Samassa tutkimuksessa 52 % suomalaisista uskoo tekevänsä suurimman osan ostoksistaan verkossa tulevana vuonna. Kolmantena huomiona sama tutkimus kertoo, että 10 % suomalaisista tekee verkko-ostoksia viikoittain, kun vastaava luku USA:ssa on 31 %. Moniko uskoo, että tämä lukema on laskusuunnassa meilläkään?

On varmasti aloja, joilla julkinen saatavuustieto on vähemmän tärkeä, mutta nyrkkisääntönä voi kyllä pitää, että jatkuvasti kasvavalle ihmisryhmälle toimijaa ei ole olemassakaan, jos toimijan saatavuustietoja ei löydy julkisesti.

Z-sukupolvi eli 1990-luvun puolivälin jälkeen älypuhelin kädessä syntynyt sukupolvi ei tule soittelemaan myymälöihin varastosaldon perässä kuin äärimmäisessä hädässä.

Toistankin webinaarissa esittämäni väitteen. Z-sukupolvi eli 1990-luvun puolivälin jälkeen älypuhelin kädessä syntynyt sukupolvi ei tule soittelemaan myymälöihin varastosaldon perässä kuin äärimmäisessä hädässä. Ja nämä samat ihmiset tulevat löytymään pian enenevissä määrin myös B2B-kaupassa niiltä penkeiltä, joissa ostamista tehdään.

Sanoisin siis, että toimialojen välillä on vaihtelua ja monella toimialalla julkinen saatavuustieto alkaa jo olla olemassaolon edellytys. Niilläkin toimialoilla, joissa se ei vielä sitä ole, käy kehitys vääjäämättä samaan suuntaan.

Miten julkinen saatavuustieto vaikuttaa kilpailukykyyn ja voiko siitä olla kilpailuetua?

Saatavuustiedon näyttäminen julkisesti tuo kilpailukykyä, mutta vain jos tieto pitää paikkansa. Tekstin alussa mainitsemani Linkedin-kysely omalla pienellä mittakaavallaan osoitti, että parannettavaa on. Ja tässä onkin se kaksiteräinen miekka. Varastosaldo julkisesti esitettynä alkaa monella toimialalla olla perusedellytys, mutta samaan aikaan toistuvasti pielessä oleva saldo saattaa olla jopa huonompi vaihtoehto kuin ei saldoa ollenkaan.

Oma ajatukseni on, että oikealla julkisella varastosaldolla on mahdollista saavuttaa kilpailukykyä millä tahansa toimialalla, ja useilla toimialoilla tämä riittää vielä myös ainakin jonkinasteiseen kilpailuetuun.

Varastosaldo julkisesti esitettynä alkaa monella toimialalla olla perusedellytys, mutta samaan aikaan toistuvasti pielessä oleva saldo saattaa olla jopa huonompi vaihtoehto kuin ei saldoa ollenkaan.

Samaan aikaan uskallan todeta, että monella toimijalla on vielä tekemistä verkkokaupan saldotietojen kanssa. Saatavuutta on helpompi mitata, jos toiminta on kokonaan verkossa. Kun toiminta puolestaan yhdistää kivijalkaa ja verkkokauppaa, mukaan tulee vaikeasti mitattava osuus. Montako asiakasta tuli kivijalkaan katsottuaan saldon verkosta ja joutui paikan päällä toteamaan, ettei tuotetta ollutkaan? Montako jätti tulematta, kun saldo näytti nollaa?

Palaan alkuperäiseen kysymykseen saatavuuden perään soittamisesta. Yleensä näitä soittoja tehdään vain silloin, jos markkinoilla ei ole sellaista toimijaa, jolla olisi saldo esillä.

Ratkaisu on perusasioissa

Oikeiden saldojen ylläpito ei ole vaikeaa, mutta se vaatii vaivannäköä ja sovittuja käytäntöjä. Avain oikeaan saldotietoon ova toisiaan tukevat tietojärjestelmät raportointeineen yhdistettynä saumattomasti mietittyihin toimintamalleihin. Integroimalla tietojärjestelmät toisiinsa voidaan taas esimerkiksi varmistaa, että sama tieto on ajantasaisesti niin kivijalan kuin verkkokaupan käytettävissä.

Pitää tietysti pitää mielessä, että sen lisäksi, että saldon tulisi olla oikea ja tavaraa saatavilla, myös varastoon sidotun pääoman tulisi olla tasapainossa ja ostotoimintojen suunniteltuja. Kun kaikki yrityksen myynnit ovat samassa järjestelmässä, yrityksellä on myös hyvät edellytykset tehostaa hankintaa.

Me Tehdenillä ajattelemme, että edellä mainittujen asioiden tulee olla kaikenkokoisten yritysten ulottuvilla. Jos lukijana mietit, että tämä on liian raskasta pienemmälle yritykselle, anna meidän Tehdenillä todistaa, että saatat olla väärässä.

Toivotan omasta puolestani kaikille blogin lukijoille erinomaista uutta vuotta. Tehdään yhdessä vuodesta 2023 entistä paremman varastonhallinnan vuosi.

– Mikko Luukkonen

Tuotepäällikkö, Tehden Kauppa

Verkostoidu kanssani LinkedInissä

-------------------

Tutustu oppaaseen, jossa on parhaat vinkit kustannustehokkaan varastonhallinnan varmistamiseen.