Olemme saaneet kuulla valtavasti mielenkiintoisia näkemyksiä verkkopalveluiden kehityksen ammattilaisilta Digitalisaatio & Innovaatiot -blogimedian haastatteluissa.

Artikkelit ovat erityisiä, sillä niiden kautta pääsemme tutustumaan alansa kokeneiden osaajien ajatusmaailmaan. Jokaisella haastateltavalla on ollut mielenkiintoista ja uniikkia annettavaa digitaalisten palveluiden kehittämisen monisyiseen aiheeseen.  

Tällä kertaa vuorossa on digitaalisten palveluiden johtaja Rami Aaltonen WordPress-verkkopalveluiden kehitykseen erikoistuneesta Aucorista. Hän listasi meille verkkopalveluprojektien valmistautumisen viisi kriittistä tekijää, jotka vaikuttavat siihen tuleeko hankkeesta suksee.

 

1 Määrittele selvät vastuusuhteet – tuoteomistajalla täytyy olla riittävä mandaatti viedä projekti läpi.

Epäselvät vastuusuhteet aiheuttavat tarpeetonta stressiä ja hermostuneisuutta web-palvelujen kehityshankkeissa. Projektia on voitu viedä eteenpäin tuoteomistajan johdolla, kunnes hänen työtään aletaan kyseenalaistaa esimerkiksi esiteltäessä projektia johtoryhmälle tai toimitusjohtajalle. Jos hankkeen sisältä nousee vaikkapa kilpailevia graafisia ehdotuksia, teettää se lähes aina päällekkäistä työtä ja harmia projektin etenemiselle.  

– Kun ulkopuoliset ihmiset alkavat tehdä päätöksiä, projektin sisältö muuttuu ja hanke voi lähteä laajenemaan hallitsemattomasti. Tämä lyö kapuloita projektin rattaisiin, jos muutoksen hallintaan ei ole budjetoitu riittävää resurssia. Siksi tuoteomistajalla täytyy olla mandaatti ja työrauha, Rami Aaltonen kuvaa.  

Aaltonen tietää myös, miten edetä mahdollisissa ristiriitatilanteissa:

– Oikea hoitomuoto on projektin keskeyttäminen siihen asti, kunnes vastuualueet ovat selvät.

 

2 Hanki tukea ulkopuolelta, jos yhtään tuntuu siltä.

Suomessa on lukuisia verkkopalvelukehityksen huipputekijöitä. Ne eivät vain aina löydy perinteisten it-brändien takaa.  

Rami Aaltosen neuvo numero kaksi kuuluukin: “Hanki tukea ulkopuolelta, jos yhtään tuntuu siltä” eli ota ammattilainen kaveriksi verkkopalvelun suunnitteluun.

Ehdotus on suorastaan röyhkeän myyvä ja vaatii hieman avaamista:

– Esimerkiksi wordpress-projekteihin löytyy osaajia, jotka tuntevat tekniikan ja projektimallit sekä hahmottavat asiakkaan prosessit, kuten markkinoinnin. Ammattimainen kumppani on kuin katalyytti, joka yhdistää asiat toisiinsa.

Mitä kokeneen tekijän kanssa keskustelemalla voidaan saavuttaa?

– Projektin lopputuloksen kannalta on äärimmäisen arvokasta, että mukana on joku, joka osaa ohjata asiakasta keskustelemaan tavoitteista. Asiakkaan tiedostettu tarve voi alunperin olla verkkosivuston uudistus. Asiantuntija taas näkee verkkopalvelun mahdollisuudet liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.  Asiantunteva apu merkitsee usein teknisesti laadukkaampaa ja tavoitteita paremmin tukevaa lopputulosta, Aaltonen summaa.

”Ratkaisut ovat usein ilmeisiä, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä ja miksi.”


3 Varmista, että motiivi verkkopalvelun tekemiselle on selvä ja tavoitteiden kannalta rehellinen.

Projektiin ryhtyessä pitäisi olla hyvin selvä vastaus siihen, miksi tätä ollaan tekemässä?

– Mitä selvempi tämä vastaus on, sitä vähemmän se aiheuttaa jännitteitä projektin sisälle. Tavoitteen on oltava tiedossa, sillä ratkaisut ovat usein ilmeisiä ja hyvin perusteltavissa, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä ja miksi.

 

4 Valmistaudu avoimuuteen – olemme samalla puolella.

Mitä pidempään verkkopalvelun kehityshanke pysyy osapuolille mystisenä, sitä pidempään myös lopputulos on mystinen. Hankkeella tulee aina olla tilaajan ja kehityskumppanin määrittämä yhteinen päämäärä.  

– Täysin avoin budjettikeskustelu on helkkarin hyödyllinen lopputuloksen kannalta. Silloin on mahdollista tuoda heti ratkaisumalleja, jotka sopivat kuhunkin budjettiin niin käytettyjen tekniikoiden kuin projektin syvyydenkin kannalta, Aaltonen sanoo.

Hänen mukaansa toimeksiantajien pelko it-toimittajia kohtaan ei ole täysin aiheetonta. Yrityksen historia onkin luottamuksen kannalta tärkeässä roolissa hankintavaiheessa. Aaltonen neuvoo valitsemaan jo valmisteluvaiheessa vain hyvämaineisia ohjelmisto-osaajia.

– Lopulta suhde rakennetaan henkilöiden, ei yritysbrändien kanssa. Tässä kentässä rakennetaan luottamusta tehdyillä töillä ja asiakkailta saaduilla suosituksilla. Tilaajan kannattaa kysyä rohkeasti referenssiasiakkailta kokemuksia yhteistyöstä tarjoajan kanssa.

Aaltosen mukaan on myös tärkeää, että projektista sopineet henkilöt tulevat kulkemaan mukana käytännön työssä:

– Luottamus säilyy läpi projektin silloin, kun myös myyjä tuntee projektien todellisuuden. Korkean moraalin ohjelmistotalon etiikkaan kuuluu prosessien läpinäkyvyys ja kyky ottaa puheeksi myös kiusalliset asiat.

 

5 Suunnittele ennakkoon enemmän tulevaa projektia ja vähemmän tulevan verkkopalvelun yksityiskohtia.

Laadukas suunnittelu on tärkeä seikka verkkopalveluprojektin onnistumisen kannalta. Tilaaja saattaa kuitenkin kiinnittää huomiota projektikokonaisuuden kannalta irrallisiin yksityiskohtiin.

– Valmistaudu esittelemään graafiset reunaehdot, älä graafisia yksityiskohtia. Tunnista tavoitteet, mutta huomioi toimintojen ohella myös vastuunjako, aikataulut ja tulokset, Aaltonen kehottaa.  

Verkkosivujen ja -palveluiden kehityksen pitäisi aina lähteä liikkeelle liiketoiminnasta käsin. Teknisten ja graafisten ratkaisujen vuoro tulee projektin edetessä.

– Millainen vaikutus halutaan saada aikaan? – Tämä on se ydinkysymys, josta kaikki alkaa. Kehityshankkeella voidaan tavoitella esimerkiksi viestinnällistä vaikuttavuutta tai asiakasliidien kaappausta verkosta. Kaikki muu on toissijaista ennen halutun vaikutuksen ymmärtämistä, Aaltonen lopettaa.

 

 

Rami Aaltonen:
Twitter
LinkedIn


Katso myös Aucorin kotisivut ja ite wiki-profiili.