– Keskustelu asioiden internetin eli IoT:n ympärillä on edelleen ihan liian teknologiavetoista, aloittaa W3 Groupin Service Design Lead Pekka Front.

Linja W3:n toimistolle on auki ja Front pohtii kaikista tärkeintä teemaa, joka juuri nyt pitäisi nostaa framille ohjelmistokehityksen kentästä. Vastaus on IoT, sillä Front näkee asioiden internetin olevan samassa tilanteessa kuin Web 2.0 2000-luvun alussa.

– Reilut 15 vuotta sitten Web 2.0 eli yhteisöllisen internetin tuleminen sai samanlaisen hypen osakseen ohjelmistoalalla. Kukaan ei silloin vielä silloin tajunnut, kuinka suuresta muutoksesta on kyse. Tänä päivänä moni kokee ahdistusta, jos ei pääse Facebookiin 15 minuutin sisällä, Front kuvailee.

”Moni kokee ahdistusta, jos ei pääse Facebookiin 15 minuutin sisällä.”

Kuitenkin vain vuosikymmen riitti kuromaan teknologiakuilun umpeen varhaisten käyttäjien ja massojen välillä.

– Kun aloimme viestitellä netissä, edesmennyt äitini saattoi raivota, että taasko vietät aikaa koneella. Tästä reilut kymmenen vuotta myöhemmin, ehti hänkin edustaa sitä valtavaa massaa yli 50 vuotiaita naisia, jotka ovat löytäneet sosiaaliset mediat, Front muistelee.

Asioiden internet onkin nyt samassa vaiheessa kuin sosiaalinen internet sen alkuvaiheissa – teknologian vaikutus jokapäiväiseen elämäämme on vasta häivähdys tulevasta.

 

IoT-kehityksen pitää lähteä ihmisestä

Miten sitten saada ihmiset ymmärtämään ja yritykset soveltamaan tätä Internet of Thingsiä? Pekka Front näkee, että niin pitkään kun IoT on liian teknologialähtöistä, se ei innosta massoja.

– IoT ei kiinnosta niin pitkään kun puhutaan siitä, että jääkaapit voivat pian keskustella pesukoneiden kanssa. Meidän pitäisi puhua siitä, kuinka isovanhempamme voivat viettää kaksi vuotta pidempään kotona, koska IoT:n avulla heidän turvallisuudestaan voidaan pitää parempaa huolta.

– Sensori voidaan asentaa vahtimaan ikäihmisen liikettä ja gps-paikannus tietää, milloin tämä on ollut liian pitkään metsäretkellä. Teknologia ei tässäkään tapauksessa ole se asia mikä merkitsee, vaan turvallisuuden tunne, jota perheenjäsenet kokevat rakkaan ihmisen hyvinvoinnista, Front kuvaa.

Hän näkee, että asioiden internetin pitää lähteä ennen kaikkea ihmisen tarpeista. Siksi IoT:n ympärillä käytävä dialogi pitää muuttaa, jos hype halutaan muuttaa konkretiaksi.

 

Teknologia on olemassa, IoT:n open source -vallankumous odottaa tuloaan

Miltä internetiin kytketty maailma näyttää 5-10 vuoden päästä? Pekka Frontin mukaan moni arkinen asia tulee helpottumaan.

– Otetaan esimerkiksi älyvalaistus. Ikea tuotti juuri ensimmäisen älylamppusarjansa ja teknologian puolesta kaikki on valmiina siihen, että valaistukseen käytetään energiaa vain silloin, kun tilassa on ihminen, joka kaipaa valoa. Keskellä yötä herätessä matkalla vessaan valot ovatkin vain 50% teholla. Tällaiset suorat kustannussäästöt ja mukavuus lukeutuvat helppoihin esimerkkeihin, Front aloittaa.

Älykkyyden määrän kasvaessa alkaa jatkossa syntyä yhä spesifimpiä palveluita.

– Älykoti voi tarjota senioreiden asumiseen valtavasti tukea jo pienellä sensoreiden määrällä. Pystytään esimerkiksi seuraamaan, onko joku paikalla tai minkä verran talossa on aktiivisuutta. Jos asukas herää yöllä, on valot mahdollista kytkeä automaattisesti päälle kylpyhuoneeseen asti. Tai jos asukas ei ole noussut aamutoimilleen totuttuun aikaan, voidaan reagoida nopeasti.

”Muutamalla sensorilla pystytään nostamaan turvallisuuden tunnetta ja palvelun tasoa valtavasti.”

– Se on passiivista asujan kannalta – seniorin ei tarvitse oppia mitään uutta, mutta muutamalla sensorilla pystytään nostamaan turvallisuuden tunnetta ja palvelun tasoa valtavasti.

Iot:n palvelumuotoilussa tulisikin miettiä ja keskittyä siihen, ketkä ovat todellisia asiakkaita ja mitkä heidän varsinaisia tarpeitaan ja huoliaan.

Ohjelmistokehittäjille perus IoT-projektit eivät näyttäydy kovin haastavina. Myös Front itse sanoo voivansa tarpeen tullen automatisoida ja liittää asunnon valaistuksen internetiin yhdessä illassa. Tekniikkaa on jo tarjolla hyvin, “Ikeasta saa tavarat 200 eurolla”, Front heittää. Haasteet tulevat kuvaan siinä vaiheessa, kun eri protokollat ja valmistajat eivät keskustele toistensa kanssa.

– Ongelmaksi nousee, miten liität eri valmistajien tuotteet, palvelut ja teknologiat toisiinsa.

Pitkässä juoksussa uskon, että vastaus tulee olemaan Open Source eli avoin lähdekoodi. Tällä hetkellä suurin osa älykotijärjestelmistä on suljettuja ekosysteemejä. Tästä esimerkkinä juuri Ikean järjestelmä, jonka kanssa toimivat vain tietyt laitevalmistajat. Kaupalliset toimijat tekevät vielä IoT-maailman päätöksiä ja toimivat eräänlaisina gatekeepereinä kehityshankkeissa, Front kertoo.

”WordPressin ja Drupalin myötä kysymykseksi nousi, haluaako kukaan enää maksaa verkkosivujen hallinnan työkalusta?”

Hän kuitenkin uskoo Open Source-IoT -järjestelmien nousuun. Esimerkkiä kehityksestä ei tarvitse hakea kaukaa.

– Aikaisemmin julkaisujärjestelmät eli CMS:t olivat lähes kaikki suljettuja. Kun sitten WordPress ja Drupal tulivat markkinoille, nousikin kysymykseksi, haluaako kukaan enää maksaa verkkosivujen hallinnan työkalusta? Maailmalla on jo useita avoimen lähdekoodin IoT-projekteja käynnissä ja uskon, että esimerkiksi kotiautomaation keskusyksiköt, hubit, perustuvat tulevaisuudessa avoimen lähdekoodin alustaan.

IoT nähdään usein yhtenä isona itsenäisenä kokonaisuutenaan, johon ei liittyisi muita asioita.

– Web-palvelut, IoT, mitä näitä nyt on – loppukäyttäjälle ei lopulta kuitenkaan ole niin väliä sillä, tulevatko esimerkiksi säätiedot sensorista, kotipihalta vai Forecan rajapinnasta.

 

Team SenIoT eli Pekka Front, Richard Lewis ja Tuomas Tanner voittivat YIT:n järjestämän Hack The Living -innovaatiokilpailun.


Tästä päästäänkin toiseen tämän päivän isoon asiaan – avoimiin rajapintoihin.

– Missä vaiheessa päästään siihen, että yhdistämme palveluiksi IoT-alustan ja internetin palvelut eli ostamme fyysistä nappia painamalla verkkokaupasta tavaraa, joka tulee kotiin ja varaamme ravintolat puhumalla älykotisi keskusyksikölle, eli hubille? Jääkaappi tulevaisuudessa voi todennäköisesti myös itse tehdä automaattisen tilauksen sen mukaan, mitä hyllyiltä puuttuu. Lopulta kaikki täytyy rakentaa ihmisen ja oikeiden tarpeiden ympärille – oli se sitten kännykässä appsina, verkossa tai älykodissa.

– Tsempatessani meidän tiimiä YIT:n hackathonissa pyrin muistuttamaan heitä yhdestä muutamasta asiasta. Keskeisenä viesti oli, että kun muut puhuvat infrasta, me puhumme ihmisten isoäideistä. On iso ero siinä, puhutko fyysisestä tuotteesta vai lähestytkö kehityshanketta ihmislähtöisesti.

Frontin tiimi voitti YIT:n Hack the Living –hackathonin.

 

W3 Groupin kotisivut
W3 Groupin ite wiki -profiili